PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Muutokset voimassa olevaan AIFM-direktiiviin ovat maltillisia ja kohdennettuja, eikä kyseessä ole direktiivin kokonaisuudistus. AIFMD II vaikuttaa välillisesti myös UCITS-direktiiviin, johon tehdään vastaavanlaisia uudistuksia samalla muutosdirektiivillä. Suurin osa muutoksista koskee toimiluvallisia vaihtoehtorahastojen hoitajia, eivätkä ne ole relevantteja rekisteröitymisvelvollisille vaihtoehtorahastojen hoitajille.</p>
<p>Merkittävimmät muutokset kohdistuvat lainanantorahastojen toimintaan. Lisäsääntelyä- ja vaatimuksia asetetaan muun muassa myös avointen vaihtoehtorahastojen likviditeetinhallintaan, vaihtoehtorahastojen hoitajien tiedonantovelvollisuuteen, toimintojen ulkoistamiseen sekä organisaatiorakenteeseen toimilupaa haettaessa.</p>
<p>Vaihtoehtorahastojen hoitajien sallittujen oheispalvelujen ala puolestaan laajenee luottopalveluiden tarjoamiseen ja vertailuarvojen hallinnointiin. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajille mahdollistetaan tietyin kriteerein toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan säilytysyhteisön käyttö.</p>
<p>Tässä kirjoituksessa avataan keskeisimpiä AIFMD II:een sisältyviä velvoitteita vaihtoehtorahastojen hoitajille.</p>
<h4>Määräykset lainanantorahastoille</h4>
<p>AIFMD II sisältää kohdennetusti uutta sääntelyä vaihtoehtorahastojen hoitajille, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja. Nykyinen lainsäädäntö kohtelee lainanantorahastoja samoin kuin kaikkia muitakin vaihtoehtorahastoja.</p>
<p>AIMFD II määrittelee lainanantorahastot rahastoiksi, joiden sijoitusstrategian keskiössä on lainananto tai joiden liikkeeseen laskemien lainojen nimellisarvo on vähintään 50 prosenttia rahaston nettovarallisuudesta. Määräykset lainanantorahastoille kohdistuvat riskienhallintaan, vipuvaikutuksen rajoittamiseen ja likviditeetin säilyttämiseen.</p>
<ul>
<li>Lainanantorahaston hoitajan on otettava käyttöön tehokkaat toimintaperiaatteet ja prosessit koskien luottojen myöntämistä, luottoriskin arviointia ja luottosalkun hallinnointia ja seurantaa. Käytännöt ja prosessit on tarkistettava ja päivitettävä vähintään vuosittain. Riskinpidätysmekanismina toimii vaatimus jatkuvasti säilyttää 5 % niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt ja myöhemmin myynyt jälkimarkkinoilla. Lainanantorahaston myöntämä luotto yksittäiselle lainanottajalle voi olla enintään 20 % vaihtoehtorahaston pääomasta, jos luotonottaja on finanssilaitos, yhteissijoitusyritys tai toinen vaihtoehtorahasto. Vaihtoehtorahastojen hoitajille, sen henkilöstölle, säilytysyhteisölle tai asiamiehelle luottoja ei voida myöntää.</li>
<li>Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on varmistettava, että lainanantorahaston vipuvaikutus on enintään
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>i) 175 prosenttia, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on avoin;</li>
<li>ii) 300 prosenttia, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on suljettu</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
<li>Lainanantorahaston on oltava suljettu rahasto, ellei vaihtoehtorahaston hoitaja kykene osoittamaan, että sen likviditeettiriskin hallintajärjestelmä on yhteensopiva sen sijoitusstrategian ja lunastuspolitiikan kanssa.</li>
</ul>
<h4>Likviditeetinhallintakeinot avoimille vaihtoehtorahastoille</h4>
<p>Voidakseen vastata lunastuspaineisiin myös vaikeissa markkinaolosuhteissa, avointen vaihtoehtorahastojen hoitajien tulee valita ja sisällyttää hoitamiensa vaihtoehtorahastojen perustamisasiakirjoihin vähintään kaksi likviditeetinhallintakeinoa AIFMD II sisältämästä luettelosta (liitteessä V).</p>
<p>Vaihtoehtorahaston hoitajan tulee tarvittaessa aktivoida valittu likviditeetinhallinkeino rahaston sijoittajien etujen turvaamiseksi. ​​Käytettävissä olevat keinot sisältävät muun muassa lunastustoimeksiantojen ennakkoilmoitusajat, joustavan hinnoittelumenetelmän sekä lunastuspalkkiot.</p>
<p>Valittujen hallintakeinojen lisäksi avoimen vaihtoehtorahaston hoitajalla on aina mahdollisuus tilapäisesti keskeyttää lunastukset ja merkinnät, kun se on sijoittajien edun mukaista. Lunastusten väliaikaista keskeytystä tulee käyttää vain olosuhteiden vaatimissa poikkeustapauksissa.</p>
<p>Velvollisuus ilmoittaa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle likviditeetinhallintakeinon käyttöön ottamisesta tai käytöstä poistamisesta koskee jokaista hallintakeinoa.</p>
<h4>Ulkoistamisvaatimukset</h4>
<p>AIFMD II tiukentaa ulkoistamiseen liittyviä raportointivaatimuksia ja tiedonkeruuta. Vaihtoehtorahastojen hoitajien tulee raportoida lisätietoja ulkoistamisjärjestelyistä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Raportoitavien tietojen laajuus riippuu siitä, kuinka suuri osa toiminnoista on ulkoistettu ja onko vastaanottava yhteisö EU:n sisä- vai ulkopuolella.</p>
<p>Ulkoistamisen sääntöjä sovelletaan kaikkiin vaihtoehtorahaston hoitajien tehtäviin, jotka on esitetty alkuperäisen AIFM-direktiiviin liitteessä I, eli markkinointiin, hallintoon ja rahaston varoihin liittyviin toimenpiteisiin kuten salkunhoitopalveluihin.</p>
<h4>Tiedonantovaatimukset</h4>
<p>AIFMD II artiklan 23 mukaan vaihtoehtorahaston hoitajan on ennen sopimuksen laatimista annettava asiakkaalle tiedot palkkioista, maksuista ja kuluista, joita vaihtoehtorahaston hoitaja maksaa rahaston toiminnan yhteydessä sekä likviditeetinhallintakeinojen mahdollisesta käytöstä. Lisäksi neljännesvuosittain sijoittajille on raportoitava kaikki suorat tai välilliset palkkiot ja maksut, jotka ovat suoraan tai välillisesti velvoitettu tai kohdistettu rahastolle tai sen sijoituskohteelle, sekä tiedot kaikista yhteisöistä, jotka vaihtoehtorahaston hoitaja on perustanut rahaston sijoituksia varten.</p>
<h4>Mitä seuraavaksi?</h4>
<p>Euroopan parlamentti äänestää alkuvuodesta 2024 direktiivin hyväksynnästä, minkä jälkeen Euroopan neuvosto virallisesti hyväksyy säädöstekstin. Muodollisen hyväksynnän jälkeen AIFMD II tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen julkistamisesta EU:n virallisessa lehdessä – oletettavasti kevään 2024 aikana. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään, eli sääntelyä voidaan odottaa sovellettavaksi vuoden 2026 aikana. Täsmennettyjen raportointivaatimusten osalta siirtymäaika on kolme vuotta.</p>
<p>Vaihtoehtorahastojen hoitajille AIFMD II asettaa velvollisuuden uudelleen tarkastella strategioitaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on suositeltavaa aloittaa tutustuminen uuteen sääntelyyn ja pohdittava, mitä muutoksia heidän liiketoimintakäytäntöihinsä sekä politiikkoihinsa ja menettelyihinsä voidaan tarvita. Avointen rahastojen ja luotonantorahastojen osalta uudistuva sääntely aiheuttaa toimenpiteitä likviditeetinhallinnan ja riskienhallinnan suhteen. Tiedonantovelvoitteita koskevat muutokset aiheuttavat niin ikään hallinnollista ja teknistä työtä vaihtoehtorahastojen hoitajille.</p>
<p>AIFMD II asettaa vaihtoehtorahaston hoitajan toimiluvan edellytykseksi, että vaihtoehtorahaston liiketoimintaa harjoittaa täysipäiväisesti ja tosiasiallisesti vähintään kaksi Euroopan unionissa asuvaa, luonnollista henkilöä. Toistaiseksi on epäselvää, soveltuuko määräys takautuvasti, mutta jos säännöksen tulkitaan koskevan jo olemassa olevia vaihtoehtorahaston hoitajia, voi hallintorakenteiden uudelleen tarkastelu tulla tarpeeseen.</p>


AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Antti Vepsä

Pamela Koskela

Palvelumme

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!