PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Muutokset voimassa olevaan AIFM-direktiiviin ovat maltillisia ja kohdennettuja, eikä kyseessä ole direktiivin kokonaisuudistus. AIFMD II vaikuttaa välillisesti myös UCITS-direktiiviin, johon tehdään vastaavanlaisia uudistuksia samalla muutosdirektiivillä. Suurin osa muutoksista koskee toimiluvallisia vaihtoehtorahastojen hoitajia, eivätkä ne ole relevantteja rekisteröitymisvelvollisille vaihtoehtorahastojen hoitajille.</p>
<p>Merkittävimmät muutokset kohdistuvat lainanantorahastojen toimintaan. Lisäsääntelyä- ja vaatimuksia asetetaan muun muassa myös avointen vaihtoehtorahastojen likviditeetinhallintaan, vaihtoehtorahastojen hoitajien tiedonantovelvollisuuteen, toimintojen ulkoistamiseen sekä organisaatiorakenteeseen toimilupaa haettaessa.</p>
<p>Vaihtoehtorahastojen hoitajien sallittujen oheispalvelujen ala puolestaan laajenee luottopalveluiden tarjoamiseen ja vertailuarvojen hallinnointiin. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajille mahdollistetaan tietyin kriteerein toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan säilytysyhteisön käyttö.</p>
<p>Tässä kirjoituksessa avataan keskeisimpiä AIFMD II:een sisältyviä velvoitteita vaihtoehtorahastojen hoitajille.</p>
<h4>Määräykset lainanantorahastoille</h4>
<p>AIFMD II sisältää kohdennetusti uutta sääntelyä vaihtoehtorahastojen hoitajille, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja. Nykyinen lainsäädäntö kohtelee lainanantorahastoja samoin kuin kaikkia muitakin vaihtoehtorahastoja.</p>
<p>AIMFD II määrittelee lainanantorahastot rahastoiksi, joiden sijoitusstrategian keskiössä on lainananto tai joiden liikkeeseen laskemien lainojen nimellisarvo on vähintään 50 prosenttia rahaston nettovarallisuudesta. Määräykset lainanantorahastoille kohdistuvat riskienhallintaan, vipuvaikutuksen rajoittamiseen ja likviditeetin säilyttämiseen.</p>
<ul>
<li>Lainanantorahaston hoitajan on otettava käyttöön tehokkaat toimintaperiaatteet ja prosessit koskien luottojen myöntämistä, luottoriskin arviointia ja luottosalkun hallinnointia ja seurantaa. Käytännöt ja prosessit on tarkistettava ja päivitettävä vähintään vuosittain. Riskinpidätysmekanismina toimii vaatimus jatkuvasti säilyttää 5 % niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt ja myöhemmin myynyt jälkimarkkinoilla. Lainanantorahaston myöntämä luotto yksittäiselle lainanottajalle voi olla enintään 20 % vaihtoehtorahaston pääomasta, jos luotonottaja on finanssilaitos, yhteissijoitusyritys tai toinen vaihtoehtorahasto. Vaihtoehtorahastojen hoitajille, sen henkilöstölle, säilytysyhteisölle tai asiamiehelle luottoja ei voida myöntää.</li>
<li>Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on varmistettava, että lainanantorahaston vipuvaikutus on enintään
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>i) 175 prosenttia, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on avoin;</li>
<li>ii) 300 prosenttia, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on suljettu</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
<li>Lainanantorahaston on oltava suljettu rahasto, ellei vaihtoehtorahaston hoitaja kykene osoittamaan, että sen likviditeettiriskin hallintajärjestelmä on yhteensopiva sen sijoitusstrategian ja lunastuspolitiikan kanssa.</li>
</ul>
<h4>Likviditeetinhallintakeinot avoimille vaihtoehtorahastoille</h4>
<p>Voidakseen vastata lunastuspaineisiin myös vaikeissa markkinaolosuhteissa, avointen vaihtoehtorahastojen hoitajien tulee valita ja sisällyttää hoitamiensa vaihtoehtorahastojen perustamisasiakirjoihin vähintään kaksi likviditeetinhallintakeinoa AIFMD II sisältämästä luettelosta (liitteessä V).</p>
<p>Vaihtoehtorahaston hoitajan tulee tarvittaessa aktivoida valittu likviditeetinhallinkeino rahaston sijoittajien etujen turvaamiseksi. ​​Käytettävissä olevat keinot sisältävät muun muassa lunastustoimeksiantojen ennakkoilmoitusajat, joustavan hinnoittelumenetelmän sekä lunastuspalkkiot.</p>
<p>Valittujen hallintakeinojen lisäksi avoimen vaihtoehtorahaston hoitajalla on aina mahdollisuus tilapäisesti keskeyttää lunastukset ja merkinnät, kun se on sijoittajien edun mukaista. Lunastusten väliaikaista keskeytystä tulee käyttää vain olosuhteiden vaatimissa poikkeustapauksissa.</p>
<p>Velvollisuus ilmoittaa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle likviditeetinhallintakeinon käyttöön ottamisesta tai käytöstä poistamisesta koskee jokaista hallintakeinoa.</p>
<h4>Ulkoistamisvaatimukset</h4>
<p>AIFMD II tiukentaa ulkoistamiseen liittyviä raportointivaatimuksia ja tiedonkeruuta. Vaihtoehtorahastojen hoitajien tulee raportoida lisätietoja ulkoistamisjärjestelyistä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Raportoitavien tietojen laajuus riippuu siitä, kuinka suuri osa toiminnoista on ulkoistettu ja onko vastaanottava yhteisö EU:n sisä- vai ulkopuolella.</p>
<p>Ulkoistamisen sääntöjä sovelletaan kaikkiin vaihtoehtorahaston hoitajien tehtäviin, jotka on esitetty alkuperäisen AIFM-direktiiviin liitteessä I, eli markkinointiin, hallintoon ja rahaston varoihin liittyviin toimenpiteisiin kuten salkunhoitopalveluihin.</p>
<h4>Tiedonantovaatimukset</h4>
<p>AIFMD II artiklan 23 mukaan vaihtoehtorahaston hoitajan on ennen sopimuksen laatimista annettava asiakkaalle tiedot palkkioista, maksuista ja kuluista, joita vaihtoehtorahaston hoitaja maksaa rahaston toiminnan yhteydessä sekä likviditeetinhallintakeinojen mahdollisesta käytöstä. Lisäksi neljännesvuosittain sijoittajille on raportoitava kaikki suorat tai välilliset palkkiot ja maksut, jotka ovat suoraan tai välillisesti velvoitettu tai kohdistettu rahastolle tai sen sijoituskohteelle, sekä tiedot kaikista yhteisöistä, jotka vaihtoehtorahaston hoitaja on perustanut rahaston sijoituksia varten.</p>
<h4>Mitä seuraavaksi?</h4>
<p>Euroopan parlamentti äänestää alkuvuodesta 2024 direktiivin hyväksynnästä, minkä jälkeen Euroopan neuvosto virallisesti hyväksyy säädöstekstin. Muodollisen hyväksynnän jälkeen AIFMD II tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen julkistamisesta EU:n virallisessa lehdessä – oletettavasti kevään 2024 aikana. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään, eli sääntelyä voidaan odottaa sovellettavaksi vuoden 2026 aikana. Täsmennettyjen raportointivaatimusten osalta siirtymäaika on kolme vuotta.</p>
<p>Vaihtoehtorahastojen hoitajille AIFMD II asettaa velvollisuuden uudelleen tarkastella strategioitaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on suositeltavaa aloittaa tutustuminen uuteen sääntelyyn ja pohdittava, mitä muutoksia heidän liiketoimintakäytäntöihinsä sekä politiikkoihinsa ja menettelyihinsä voidaan tarvita. Avointen rahastojen ja luotonantorahastojen osalta uudistuva sääntely aiheuttaa toimenpiteitä likviditeetinhallinnan ja riskienhallinnan suhteen. Tiedonantovelvoitteita koskevat muutokset aiheuttavat niin ikään hallinnollista ja teknistä työtä vaihtoehtorahastojen hoitajille.</p>
<p>AIFMD II asettaa vaihtoehtorahaston hoitajan toimiluvan edellytykseksi, että vaihtoehtorahaston liiketoimintaa harjoittaa täysipäiväisesti ja tosiasiallisesti vähintään kaksi Euroopan unionissa asuvaa, luonnollista henkilöä. Toistaiseksi on epäselvää, soveltuuko määräys takautuvasti, mutta jos säännöksen tulkitaan koskevan jo olemassa olevia vaihtoehtorahaston hoitajia, voi hallintorakenteiden uudelleen tarkastelu tulla tarpeeseen.</p>


AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

ELTIF 2.0 -sääntelymuutoksen vaikutukset

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Antti Vepsä

Pamela Koskela

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa