AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaa sääntelevän AIFM-direktiiviin uudistus etenee Euroopan unionissa. AIFM II -muutosdirektiivin viimeistelty tekstiversio julkaistiin EU:n neuvoston toimesta 10.11.2023. Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä muutoksille jo heinäkuussa.

Muutokset voimassa olevaan AIFM-direktiiviin ovat maltillisia ja kohdennettuja, eikä kyseessä ole direktiivin kokonaisuudistus. AIFMD II vaikuttaa välillisesti myös UCITS-direktiiviin, johon tehdään vastaavanlaisia uudistuksia samalla muutosdirektiivillä. Suurin osa muutoksista koskee toimiluvallisia vaihtoehtorahastojen hoitajia, eivätkä ne ole relevantteja rekisteröitymisvelvollisille vaihtoehtorahastojen hoitajille.

Merkittävimmät muutokset kohdistuvat lainanantorahastojen toimintaan. Lisäsääntelyä- ja vaatimuksia asetetaan muun muassa myös avointen vaihtoehtorahastojen likviditeetinhallintaan, vaihtoehtorahastojen hoitajien tiedonantovelvollisuuteen, toimintojen ulkoistamiseen sekä organisaatiorakenteeseen toimilupaa haettaessa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajien sallittujen oheispalvelujen ala puolestaan laajenee luottopalveluiden tarjoamiseen ja vertailuarvojen hallinnointiin. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajille mahdollistetaan tietyin kriteerein toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan säilytysyhteisön käyttö.

Tässä kirjoituksessa avataan keskeisimpiä AIFMD II:een sisältyviä velvoitteita vaihtoehtorahastojen hoitajille.

Määräykset lainanantorahastoille

AIFMD II sisältää kohdennetusti uutta sääntelyä vaihtoehtorahastojen hoitajille, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja. Nykyinen lainsäädäntö kohtelee lainanantorahastoja samoin kuin kaikkia muitakin vaihtoehtorahastoja.

AIMFD II määrittelee lainanantorahastot rahastoiksi, joiden sijoitusstrategian keskiössä on lainananto tai joiden liikkeeseen laskemien lainojen nimellisarvo on vähintään 50 prosenttia rahaston nettovarallisuudesta. Määräykset lainanantorahastoille kohdistuvat riskienhallintaan, vipuvaikutuksen rajoittamiseen ja likviditeetin säilyttämiseen.

Lainanantorahaston hoitajan on otettava käyttöön tehokkaat toimintaperiaatteet ja prosessit koskien luottojen myöntämistä, luottoriskin arviointia ja luottosalkun hallinnointia ja seurantaa. Käytännöt ja prosessit on tarkistettava ja päivitettävä vähintään vuosittain. Riskinpidätysmekanismina toimii vaatimus jatkuvasti säilyttää 5 % niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt ja myöhemmin myynyt jälkimarkkinoilla. Lainanantorahaston myöntämä luotto yksittäiselle lainanottajalle voi olla enintään 20 % vaihtoehtorahaston pääomasta, jos luotonottaja on finanssilaitos, yhteissijoitusyritys tai toinen vaihtoehtorahasto. Vaihtoehtorahastojen hoitajille, sen henkilöstölle, säilytysyhteisölle tai asiamiehelle luottoja ei voida myöntää.
Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on varmistettava, että lainanantorahaston vipuvaikutus on enintään
- - i) 175 prosenttia, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on avoin;
  - ii) 300 prosenttia, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on suljettu
Lainanantorahaston on oltava suljettu rahasto, ellei vaihtoehtorahaston hoitaja kykene osoittamaan, että sen likviditeettiriskin hallintajärjestelmä on yhteensopiva sen sijoitusstrategian ja lunastuspolitiikan kanssa.

Likviditeetinhallintakeinot avoimille vaihtoehtorahastoille

Voidakseen vastata lunastuspaineisiin myös vaikeissa markkinaolosuhteissa, avointen vaihtoehtorahastojen hoitajien tulee valita ja sisällyttää hoitamiensa vaihtoehtorahastojen perustamisasiakirjoihin vähintään kaksi likviditeetinhallintakeinoa AIFMD II sisältämästä luettelosta (liitteessä V).

Vaihtoehtorahaston hoitajan tulee tarvittaessa aktivoida valittu likviditeetinhallinkeino rahaston sijoittajien etujen turvaamiseksi. Käytettävissä olevat keinot sisältävät muun muassa lunastustoimeksiantojen ennakkoilmoitusajat, joustavan hinnoittelumenetelmän sekä lunastuspalkkiot.

Valittujen hallintakeinojen lisäksi avoimen vaihtoehtorahaston hoitajalla on aina mahdollisuus tilapäisesti keskeyttää lunastukset ja merkinnät, kun se on sijoittajien edun mukaista. Lunastusten väliaikaista keskeytystä tulee käyttää vain olosuhteiden vaatimissa poikkeustapauksissa.

Velvollisuus ilmoittaa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle likviditeetinhallintakeinon käyttöön ottamisesta tai käytöstä poistamisesta koskee jokaista hallintakeinoa.

Ulkoistamisvaatimukset

AIFMD II tiukentaa ulkoistamiseen liittyviä raportointivaatimuksia ja tiedonkeruuta. Vaihtoehtorahastojen hoitajien tulee raportoida lisätietoja ulkoistamisjärjestelyistä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Raportoitavien tietojen laajuus riippuu siitä, kuinka suuri osa toiminnoista on ulkoistettu ja onko vastaanottava yhteisö EU:n sisä- vai ulkopuolella.

Ulkoistamisen sääntöjä sovelletaan kaikkiin vaihtoehtorahaston hoitajien tehtäviin, jotka on esitetty alkuperäisen AIFM-direktiiviin liitteessä I, eli markkinointiin, hallintoon ja rahaston varoihin liittyviin toimenpiteisiin kuten salkunhoitopalveluihin.

Tiedonantovaatimukset

AIFMD II artiklan 23 mukaan vaihtoehtorahaston hoitajan on ennen sopimuksen laatimista annettava asiakkaalle tiedot palkkioista, maksuista ja kuluista, joita vaihtoehtorahaston hoitaja maksaa rahaston toiminnan yhteydessä sekä likviditeetinhallintakeinojen mahdollisesta käytöstä. Lisäksi neljännesvuosittain sijoittajille on raportoitava kaikki suorat tai välilliset palkkiot ja maksut, jotka ovat suoraan tai välillisesti velvoitettu tai kohdistettu rahastolle tai sen sijoituskohteelle, sekä tiedot kaikista yhteisöistä, jotka vaihtoehtorahaston hoitaja on perustanut rahaston sijoituksia varten.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan parlamentti äänestää alkuvuodesta 2024 direktiivin hyväksynnästä, minkä jälkeen Euroopan neuvosto virallisesti hyväksyy säädöstekstin. Muodollisen hyväksynnän jälkeen AIFMD II tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen julkistamisesta EU:n virallisessa lehdessä – oletettavasti kevään 2024 aikana. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään, eli sääntelyä voidaan odottaa sovellettavaksi vuoden 2026 aikana. Täsmennettyjen raportointivaatimusten osalta siirtymäaika on kolme vuotta.

Vaihtoehtorahastojen hoitajille AIFMD II asettaa velvollisuuden uudelleen tarkastella strategioitaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on suositeltavaa aloittaa tutustuminen uuteen sääntelyyn ja pohdittava, mitä muutoksia heidän liiketoimintakäytäntöihinsä sekä politiikkoihinsa ja menettelyihinsä voidaan tarvita. Avointen rahastojen ja luotonantorahastojen osalta uudistuva sääntely aiheuttaa toimenpiteitä likviditeetinhallinnan ja riskienhallinnan suhteen. Tiedonantovelvoitteita koskevat muutokset aiheuttavat niin ikään hallinnollista ja teknistä työtä vaihtoehtorahastojen hoitajille.

AIFMD II asettaa vaihtoehtorahaston hoitajan toimiluvan edellytykseksi, että vaihtoehtorahaston liiketoimintaa harjoittaa täysipäiväisesti ja tosiasiallisesti vähintään kaksi Euroopan unionissa asuvaa, luonnollista henkilöä. Toistaiseksi on epäselvää, soveltuuko määräys takautuvasti, mutta jos säännöksen tulkitaan koskevan jo olemassa olevia vaihtoehtorahaston hoitajia, voi hallintorakenteiden uudelleen tarkastelu tulla tarpeeseen.