Yhtiöoikeus

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (jatkossa mainitaan yhteisesti vain tilinpäätös) allekirjoittamisesta säädetään suoraan kirjanpitolaissa: hallituksen ja mahdollisen toimitusjohtajan tai niitä vastaavien tulee allekirjoittaa tilinpäätös. Tämä tarkoittaa, että osakeyhtiön tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja ja yhdistyksen tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus. Käytännössä saattaa kuitenkin...

Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:121 kantaa siihen, katsottiinko valtion tukemaa koulutustoimintaa harjoittaneen A Oy:n täyttäneen tuloverolain (TVL) 22 §:ssä toiminnan yleishyödyllisyydelle asetetut edellytykset. Ratkaisussa arvioinnin kannalta keskeiseen asemaan nousi osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Ratkaisulla voidaan nähdä olevan...

Tässä kirjoituksessa vastataan meidän yritysoikeusasiantuntijoiden näkökulmasta muutamiin pääomalainoihin liittyviin käytännön kysymyksiin, joita meille tavallisimmin esittävät tilintarkastajat. 1. Kysymys: Voiko pääomalaina jäädä lainanantajan velaksi lainansaajalle vai pitääkö se maksaa? Vastaus: Pääomalainan maksamisesta ei ole säännöksiä osakeyhtiölaissa (”OYL”), eikä asiaa ole pohdittu...

Mikäli osakeyhtiö on tehnyt tappiota pidemmän aikaa ja sen oman pääoman määrä on vähäinen, yhtiölle syntyy usein tarve vahvistaa tasettaan. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksella on oman pääoman negatiivisuus havaitessaan velvollisuus viipymättä ilmoittaa oman pääoman menettämisestä kaupparekisteriin. Omaa pääomaa vahvistamalla yhtiö voi välttää osakepääoman...

Pääomalaina on yhtiölle yksinkertainen keino sijoittaa lisäpääomaa yhtiöön ja vahvistaa tasetta sekä parantaa vakavaraisuutta. Yhtiö voi pääomalainan ottamalla esimerkiksi välttää osakepääoman menettämisestä aiheutuvan rekisteröintivelvollisuuden, jos sen oman pääoman määrä on käynyt vähäiseksi. Pääomalaina ei kuitenkaan lisää yhtiön...

Onko suunnitelmissasi osakeyhtiön jakautuminen? Kokosimme pohdintojen tueksi viisi käytännön vinkkiä jakautumiseen valmistautumiseen. Jakautumisessa jakautuva yritys siirtää varojaan, velkojaan ja vastuitaan yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Vastaanottavat yhtiöt voivat olla joko olemassa olevia tai jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä perustettavia yhtiöitä. Riippuen yritysjärjestelyn...

Vallitsevat poikkeusolot ja niiden tuomat haasteet voivat vaikuttaa myös osakeyhtiöiden varojenjakoon. Osakeyhtiöissä pohdittavaksi tulee muun muassa kysymykset siitä, miten varojenjaosta tulisi päättää ja mitkä seikat varojenjakoon vaikuttavat tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa?  Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaisesti varojenjaosta päätetään yhtiökokouksessa, mutta...

Päivitetty 21.9.2020 Valtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Hallitus esittää väliaikaista sääntelyä, jolla yhtiökokous voidaan järjestää koronaepidemiasta ja siitä seuranneista kokoontumisrajoituksista huolimatta ja terveydensuojelutarpeiden mukaisesti. Ehdotuksen mukaan osakeyhtiön varsinaisen yhtiökokouksen...

Päivitetty 21.9.2020 Koronavirustilanteen seurauksena asetetuilla kokoontumisrajoituksilla ja yleisesti nyt tarpeellisella varovaisuudella on vaikutuksensa myös muiden yhtiöiden kuin pörssiyhtiöiden yhtiökokousten järjestämiseen. Kun julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön, vaatii yhtiökokouksen järjestäminen poikkeusjärjestelyitä,...

Koronatilanne muuttuu nopeasti. Tämä artikkeli kuvaa 17.3.2020 aamun tilannetta.   Hallitus linjasi 16.3.2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Hallitus antaa valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17.3.2020. Valmiuslaissa on määritelty...

Osakeyhtiölain uudistamisesta on parhaillaan vireillä kaksi tutkimushanketta:  Osakeyhtiön velkojiensuojan selventäminen ja suojamenettelyiden helpottaminen, toteuttajina Tampereen yliopisto ja Lapin yliopisto  Osakeyhtiölain muutostarpeet kilpailukykytekijänä, toteuttajana Roschier Asianajotoimisto Oy  Tutkimushankkeiden tavoitteena on tuottaa ajantasainen esitys osakeyhtiölain ja...

Osakkeenomistajien oikeudet -muutosdirektiiviin (ns. SHRD II) liittyvillä uusilla säännöksillä vahvistetaan pörssiyhtiöiden oikeutta tunnistaa osakkeenomistajansa ja saada heitä koskevia tietoja myös säilytysketjun takaa. Uudet osakkeenomistajan tunnistamiseen liittyvät säännökset tulevat voimaan 24.9.2020. Tietojensaanti osakkeenomistajista Uusien säännösten mukainen tietojensaanti kohdistuu Suomessa sellaisiin ulkomaalaisiin...

Yhtiö tekee sopimuksen osakkeenomistajan yhtiölle tuottamista palveluista. Voivatko laitonta varojenjakoa koskevat säännökset tulla sovellettaviksi? Entä mitä seuraamuksia voi aiheutua, jos yhtiö päättää hankkia omia osakkeitaan ilman, että sillä...

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely muuttui 10.6.2019, kun osakkeenomistajien oikeudet -muutosdirektiiviin (ns. SHRD II) liittyviä muutoksia tuli voimaan. Kevään aikana eri tilaisuuksissa on käyty vilkasta keskustelua siitä, mitä lähipiirisuhde tarkoittaa uusissa pörssiyhtiön osakkeenomistajan ja hallituksen jäsenen esteellisyyttä koskevissa säännöksissä ja...

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely muuttuu 10.6., kun osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin liittyvät muutokset tulevat tältä osin voimaan ilman siirtymäaikaa. Uudistuneet lähipiirisäännökset koskevat osaltaan kaikkia osakeyhtiölain mukaisia osakeyhtiöitä. Uusissa lähipiirisäännöksissä määritetään yhtäältä tahot, jotka kuuluvat muun osakeyhtiön kuin...

Brexitin vaikutukset ovat laajoja, ja ne ulottuvat myös niihin suomalaisiin osakeyhtiöihin, joiden toimitusjohtaja tai hallituksen jäsenet asuvat Iso-Britanniassa.  Jos Iso-Britannian erosopimus saadaan...