CapMan ja PwC yhdistivät voimansa #Steps4Tukikummit-kampanjaan ja keräsivät Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi yhteensä 100 000 euroa. Kampanjassa euroja kerättiin kävelemällä ja juoksemalla yhdessä kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Tarkoituksena on kasvattaa nyt keväällä aloitetusta kampanjasta pitkäaikainen yhteistyö sekä haastaa tulevaisuudessa myös muita yrityksiä siihen mukaan. Pitkällä aikavälillä CapManin tavoitteena on kasvattaa Tukikummeista...

CapMan ja PwC keräsivät 100 000 euron potin lasten ja nuorten hyväksi

PwC:n tuore raportti vihreän siirtymän kannalta keskeisistä hyödykkeistä nostaa esiin huolen kuivuuden aiheuttamista riskeistä mineraalien ja metallien tuotannossa. Esimerkiksi 70 % maailman koboltin ja litiumin tuotannosta on uhattuna vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastopäästöjä ei saada vähennettyä tavoitellulle tasolle. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat moniin hyödykkeisiin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa vihreän siirtymän onnistumisessa – kuten akkuteollisuudessa käytettyyn...

PwC:n raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä riskejä vihreän siirtymän kannalta keskeisille hyödykkeille

PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus eli SFDR-asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijat antamaan kestävyystietoja rahastonhoitajista sekä rahastotuotteista. Tietojen antamisen tarkoituksena on tehdä kestävien sijoituskohteiden tunnistaminen helpommaksi. SFDR-asetus on Euroopan unionin sellaisenaan sovellettava säädös, jonka soveltaminen alkoi pääosin vuonna 2021. Asetusta täydentämään komissio on antanut vuonna 2023 sovellettavaksi tulleen delegoidun asetuksen, joka tarkentaa julkistettavien tietojen sisältöä ja esitystapaa.   Tiedonantovelvoitteet kestävyystiedoista perustuvat...

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

Työterveyslaitoksen julkaiseman Miten Suomi voi? &#8211;seurantatutkimuksen mukaan työhyvinvointi on heikentynyt Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti johtajien työhyvinvointi on laskenut selvästi. Tiedätkö, miten johtajat voivat organisaatiossasi ja mitä riskejä johtajien heikentyneeseen työhyvinvointiin liittyy koko organisaatiotasolla? Lähijohtajat työhyvinvoinnin vetureina Työhyvinvointi on olennaista saada osaksi yrityksen kulttuuria ja päivittäistä toimintaa. Hyvinvoivaan henkilöstöön liittyy työnantajalle...

Johtajien työhyvinvointi heikentynyt Suomessa

Kilpailu hyvistä työntekijöistä on kovaa, eikä tilanteeseen näy helpotusta suurien ikäluokkien eläköityessä ja työssäkäyvän väestön osuuden pienentyessä. Työnantajien näkökulmasta onkin oleellista pohtia, miten saadaan rekrytoitua ja sen jälkeen myös sitoutettua parhaat osaajat. Työntekijän sitoutumista on tyypillisesti arvioitu sen kautta, miten työntekijä samaistuu ja sitoutuu organisaation tavoitteisiin ja toimintatapoihin sekä kuinka halukas hän on näkemään vaivaa...

Sitoutuneet työntekijät parantavat yrityksen tuottavuutta

Johtoryhmän yhteisen tilannekuvan muodostamiseen kannattaa panostaa. Jotta organisaation strategiaa voitaisiin viedä käytäntöön, on johdossa oltava jaettu ymmärrys tavoitteista ja keinoista niihin pääsemiseksi.   Toimiva keskusteluyhteys johtoryhmän sisällä mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luomisen. Lähtökohtana on, että johtoryhmän jäsenillä on jaettu näkemys yhteisestä tavoitteesta, oli se sitten kasvu, kannattava liiketoiminta, kriisistä selviäminen tai joku niiden yhdistelmä.   Jokaisella on kuitenkin...

Yhteinen tilannekuva auttaa johtoryhmää luovimaan muutoksissa

Aloin kirjoittaa tätä juttua nelisen vuotta sitten, mutta luonnos jäi pöytälaatikkoon. Kirjoittaminen on minulle ajatusten jäsentelyä, eikä jokaisen raapustuksen ole määrä päätyä muiden luettavaksi. Olen tämän kuluneen neljän vuoden aikana päässyt näkemään – ja suunnittelemaan – johdon palkitsemista aitiopaikalta, ja siksi haluan saattaa luonnoksen valmiiksi. Mitä ajattelen nyt, vuonna 2024, johdon palkitsemisen monimutkaisuudesta? Entä mitä...

Olisiko aika yksinkertaistaa johdon palkitsemista?

PwC Suomi on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Helsinki Priden virallinen Working with Pride -kumppani. Kumppanuus on osoitus yhtiön sitoutumisesta yhdenvertaisemman työyhteisön puolesta. PwC Suomi jatkaa ylpeänä yhteistyötään Helsinki Priden kanssa. Helsinki Pride -viikko, Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, järjestetään jälleen 24.–30.6.2024. Viikko huipentuu perinteiseen Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan.  PwC:n toimitusjohtajan Kauko Storbackan mukaan kumppanuus on osoitus yhtiön...

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Valtiovarainministeriö lähetti juuri ennen vappua lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamiseksi 25,5 prosenttiin. Lausuntokierros päättyy 17.5., joten lienee mahdollista saada laki vahvistettua ennen lomakautta. Tämäkin siirtymäaika on lomakauden takia liian tiukka monelle yritykselle, mutta melko totuttu valmistautumisaika lain vahvistamisen ja voimaantulon 1.9.2024 välillä kuitenkin. Emme usko lykkäyksiin. Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet tiukempiinkin...

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>KKO 2024:24</h2>
Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Yhtiö oli Malmin lentokentän lakkauttamispäätöksen seurauksena tammikuussa 2015 ilmoittanut irtisanovansa kaikki lentokentällä työskentelevät lennonjohtajat. Syksyllä 2015 A oli hakenut Helsinki-Vantaan lentokentällä avoinna olleita lennonjohtajan tehtäviä, mutta ei ollut saanut paikkaa. Yhtiö oli kesällä 2016 tarjonnut hänelle lennonjohtajan työtä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta, ja A oli ottanut kyseisen paikan vastaan.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa oli kyse siitä, oliko yhtiö rikkonut työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä ja 4 §:ssä säädettyä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta jättäessään tarjoamatta A:lle tämän hakemaa lennonjohtajan työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalta.
KKO totesi ratkaisussaan, että työsopimuslaki ei anna tukea sellaiselle tulkinnalle, jonka mukaan työnantajan tulisi tarjota irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle ajallisesti ensimmäistä mahdollista työtä, joka vastaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua työtä.
<blockquote>Työnantajan tulee työtä tarjotessaan arvioida työntekijän soveltuvuutta ja myös työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia.</blockquote>
Työntekijällä ei ole oikeutta vaatia itselleen mieluisinta työtä, vaikka hän olisi siihen omasta mielestään soveltuva. Jos työnantajalla on tarjota useita eri työntekijän ammattitaidolle sopivia tehtäviä, työnantajalla on oikeus asiallisin perustein valita, mitä työtä se irtisanomisen vaihtoehtona tarjoaa.
KKO:n mukaan työnantajaa velvoittavasta lojaliteettiperiaatteesta johtuen työnantajan tulee osana kokonaisharkintaa ottaa huomioon myös työntekijän perustellut edut.
<blockquote>Työnantaja ei voi tehdä epäasiallista työtarjousta tai ilman hyväksyttävää perustetta jättää tarjoamatta työtä, joka soveltuisi työntekijälle ja joka olisi työntekijälle selvästi parempi kuin muu tarjottu työ.</blockquote>
Työntekijän osalta työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta koskevassa arvioinnissa voi vaikuttaa esimerkiksi työntekijän erityisolosuhteet, työsuhteen pitkä kesto, työntekijän ikä sekä työssä osoitettu pätevöityminen. Työnantajan osalta arvioinnissa vaikuttavat muun muassa yrityksen koko sekä taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet ja niistä seuraavat rajoitteet.
KKO katsoi lopulta, että yhtiön A:lle tekemä työtarjous oli ollut työntekijän ja työnantajan olosuhteet kokonaisuutena huomioiden asiallinen. Yhtiö ei ollut menetellyt lojaliteettivelvoitteidensa vastaisesti eikä ollut siten rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädettyä työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitetta.
<h2>Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 21.2.2024</h2>
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (jäljempänä työsuojeluviranomainen) on aiemmin 1.11.2021 antamallaan päätöksellä velvoittanut työnantajan Wolt Enterprises Oy:n (jäljempänä Wolt) pitämään työaikakirjanpitoa työntekijöittäin kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista.
Päätöksessä työsuojeluviranomainen oli asiassa lausunnon antaneen Työneuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että ruokalähettien on katsottava tekevän kuljetustoimeksiantoja sellaisissa olosuhteissa, joissa ilmenee konkreettista työnjohtoa ja valvontaa Woltin digitaalisen alustan kautta. Woltilla on myös tarvittaessa mahdollisuus toteuttaa työnjohtoa ja valvontaa.
Työsuojeluviranomainen oli katsonut kokonaisarvioinnin perusteella, että ruokalähettien työssä täyttyvät työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit. Erityisen painava työsuhteisen työn puolesta puhuva tosiasia oli työsuojeluviranomaisen mukaan se, että ruokalähetit ovat alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin ja sen käyttämään sekä hallinnoimaan alustaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi työsuojeluviranomaisen päätöksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi, että ruokalähettien työssä eivät täyty työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit työnjohto- ja valvontaoikeuden osalta eikä ruokalähettien työtä ole kokonaisarvionkaan perusteella pidettävä työsuhteessa tehtynä.
Woltin ja ruokalähettien välillä tehty palvelussopimus ei ole selvityksen perusteella sanamuotonsa ja tarkoituksensa puolesta työsopimus. Työnteon ajasta, paikasta ja muusta työn tekemiseen liittyvästä vapaudesta saatu selvitys viittaa hallinto-oikeuden mukaan työn tekemiseen muussa kuin työsuhteessa. Lähettien toimintaa muiden toimeksiantajien lukuun ei ole rajoitettu, lähetit hankkivat kuljetustyön suorittamiseen tarvittavat välineet itse eikä läheteille korvata erikseen omien työvälineiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia eikä muitakaan kuluja. Myös palkkaustavasta saatu selvitys viittaa siihen, että lähettien työtä ei ole pidettävä työsuhteessa tehtynä työnä. Kuljetustyöstä maksettavan palkkion suuruudessa on kuitenkin otettu yrittäjäsuhteelle tyypillisesti huomioon yrittäjän eläke-, vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut. Ainoastaan sen perusteella, että Wolt valvoo työn lopputuloksen suorittamista ja määrittelee työstä maksettavan palkkion suuruuden, työtä ei voida katsoa työsuhteessa tehtäväksi. Työnteon olosuhteet eivät muilta osin viittaa työsuhteiseen työhön.
PwC:n työoikeuspalveluiden asiantuntijat ovat mielellään avuksi koko työsuhteen elinkaareen liittyvissä asioissa!

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tasapuolisen kohtelun vaatimus erityisesti liikkeen luovutuksen jälkeen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Katja Digert

Anne Hirsiniemi

Janni Järvenpää

Palvelumme

Muut lukivat myös

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

Johtajien työhyvinvointi heikentynyt Suomessa

Sitoutuneet työntekijät parantavat yrityksen tuottavuutta