Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>KKO 2024:24</h2>
Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Yhtiö oli Malmin lentokentän lakkauttamispäätöksen seurauksena tammikuussa 2015 ilmoittanut irtisanovansa kaikki lentokentällä työskentelevät lennonjohtajat. Syksyllä 2015 A oli hakenut Helsinki-Vantaan lentokentällä avoinna olleita lennonjohtajan tehtäviä, mutta ei ollut saanut paikkaa. Yhtiö oli kesällä 2016 tarjonnut hänelle lennonjohtajan työtä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta, ja A oli ottanut kyseisen paikan vastaan.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa oli kyse siitä, oliko yhtiö rikkonut työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä ja 4 §:ssä säädettyä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta jättäessään tarjoamatta A:lle tämän hakemaa lennonjohtajan työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalta.
KKO totesi ratkaisussaan, että työsopimuslaki ei anna tukea sellaiselle tulkinnalle, jonka mukaan työnantajan tulisi tarjota irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle ajallisesti ensimmäistä mahdollista työtä, joka vastaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua työtä.
<blockquote>Työnantajan tulee työtä tarjotessaan arvioida työntekijän soveltuvuutta ja myös työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia.</blockquote>
Työntekijällä ei ole oikeutta vaatia itselleen mieluisinta työtä, vaikka hän olisi siihen omasta mielestään soveltuva. Jos työnantajalla on tarjota useita eri työntekijän ammattitaidolle sopivia tehtäviä, työnantajalla on oikeus asiallisin perustein valita, mitä työtä se irtisanomisen vaihtoehtona tarjoaa.
KKO:n mukaan työnantajaa velvoittavasta lojaliteettiperiaatteesta johtuen työnantajan tulee osana kokonaisharkintaa ottaa huomioon myös työntekijän perustellut edut.
<blockquote>Työnantaja ei voi tehdä epäasiallista työtarjousta tai ilman hyväksyttävää perustetta jättää tarjoamatta työtä, joka soveltuisi työntekijälle ja joka olisi työntekijälle selvästi parempi kuin muu tarjottu työ.</blockquote>
Työntekijän osalta työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta koskevassa arvioinnissa voi vaikuttaa esimerkiksi työntekijän erityisolosuhteet, työsuhteen pitkä kesto, työntekijän ikä sekä työssä osoitettu pätevöityminen. Työnantajan osalta arvioinnissa vaikuttavat muun muassa yrityksen koko sekä taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet ja niistä seuraavat rajoitteet.
KKO katsoi lopulta, että yhtiön A:lle tekemä työtarjous oli ollut työntekijän ja työnantajan olosuhteet kokonaisuutena huomioiden asiallinen. Yhtiö ei ollut menetellyt lojaliteettivelvoitteidensa vastaisesti eikä ollut siten rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädettyä työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitetta.
<h2>Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 21.2.2024</h2>
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (jäljempänä työsuojeluviranomainen) on aiemmin 1.11.2021 antamallaan päätöksellä velvoittanut työnantajan Wolt Enterprises Oy:n (jäljempänä Wolt) pitämään työaikakirjanpitoa työntekijöittäin kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista.
Päätöksessä työsuojeluviranomainen oli asiassa lausunnon antaneen Työneuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että ruokalähettien on katsottava tekevän kuljetustoimeksiantoja sellaisissa olosuhteissa, joissa ilmenee konkreettista työnjohtoa ja valvontaa Woltin digitaalisen alustan kautta. Woltilla on myös tarvittaessa mahdollisuus toteuttaa työnjohtoa ja valvontaa.
Työsuojeluviranomainen oli katsonut kokonaisarvioinnin perusteella, että ruokalähettien työssä täyttyvät työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit. Erityisen painava työsuhteisen työn puolesta puhuva tosiasia oli työsuojeluviranomaisen mukaan se, että ruokalähetit ovat alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin ja sen käyttämään sekä hallinnoimaan alustaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi työsuojeluviranomaisen päätöksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi, että ruokalähettien työssä eivät täyty työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit työnjohto- ja valvontaoikeuden osalta eikä ruokalähettien työtä ole kokonaisarvionkaan perusteella pidettävä työsuhteessa tehtynä.
Woltin ja ruokalähettien välillä tehty palvelussopimus ei ole selvityksen perusteella sanamuotonsa ja tarkoituksensa puolesta työsopimus. Työnteon ajasta, paikasta ja muusta työn tekemiseen liittyvästä vapaudesta saatu selvitys viittaa hallinto-oikeuden mukaan työn tekemiseen muussa kuin työsuhteessa. Lähettien toimintaa muiden toimeksiantajien lukuun ei ole rajoitettu, lähetit hankkivat kuljetustyön suorittamiseen tarvittavat välineet itse eikä läheteille korvata erikseen omien työvälineiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia eikä muitakaan kuluja. Myös palkkaustavasta saatu selvitys viittaa siihen, että lähettien työtä ei ole pidettävä työsuhteessa tehtynä työnä. Kuljetustyöstä maksettavan palkkion suuruudessa on kuitenkin otettu yrittäjäsuhteelle tyypillisesti huomioon yrittäjän eläke-, vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut. Ainoastaan sen perusteella, että Wolt valvoo työn lopputuloksen suorittamista ja määrittelee työstä maksettavan palkkion suuruuden, työtä ei voida katsoa työsuhteessa tehtäväksi. Työnteon olosuhteet eivät muilta osin viittaa työsuhteiseen työhön.
PwC:n työoikeuspalveluiden asiantuntijat ovat mielellään avuksi koko työsuhteen elinkaareen liittyvissä asioissa!

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Tasapuolisen kohtelun vaatimus erityisesti liikkeen luovutuksen jälkeen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Hirsiniemi

Janni Järvenpää

Palvelumme

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa