PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Julkiseen pilvi-infrastruktuuriin siirtymiselle on vankat perustelut, joista yksi merkittävimmistä on joustavuus. Julkisessa pilvi-infrassa ei tarvitse huolehtia siitä, riittääkö oman konesalin kapasiteetti tai miten ja kuinka nopeasti sitä saa lisää. Lisäkapasiteettia saa muutoksen jälkeen palveluna ja tarvittaessa lisää yhdellä napinpainalluksella.
Palveluna ostettuna pilvi-infran kapasiteetti ei myöskään rasita yhtiön tasetta, sillä infrastruktuuri ei varsinaisesti ole yhtiön omistuksessa, vaan sitä ostetaan palveluna. 
Osalle organisaatioista voi olla merkitystä myös sillä, että suuret julkisten pilviympäristöjen ja pilviratkaisujen datakeskukset sijaitsevat Suomen ulkopuolella. Meitä lähimmät useimmin käytetyt datakeskukset sijaitsevat Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa. Esimerkiksi turvallisuussektorille ja osalle julkisen sektorin toimijoista tieto vain ulkomailla sijaitsevista keskuksista voi tarkoittaa päätöstä olla käyttämättä pilviympäristöjä.
<h2>Pilvi-infrastruktuurista pilvisovelluksia – vai sittenkin perinteisiä</h2>
Paitsi infrastruktuuri, myös itse tietojärjestelmät hankitaan yhä yleisemmin palveluina (SaaS, Software as a Service), jolloin ei tarvitse erikseen huolehtia niiden päivityksistä. Onkin tärkeää ymmärtää, että kuten perinteisessä arkkitehtuurissa, myös pilvessä on erikseen alustaratkaisu eli infra ja sen päällä sovelluskerros.
Etenkin suurten yritysten suosima ohjelmistotoimittaja SAP tarjoaa nykyään ratkaisujaan monipuolisesti pilvi-infrastruktuuria hyödyntämällä. Asiakas voi ostaa SAP-ratkaisuja joustavasti suoraan SaaS-palveluna, jolloin palvelumaksu kattaa kaiken kapasiteetista lisensseihin. Yhtä lailla kuitenkin on mahdollista ajaa myös omia tietojärjestelmiä, esimerkiksi uutta S/4HANA core ERP -järjestelmää, julkisen pilven kapasiteetin päällä. 
Tämän lisäksi myös perinteiset SAP ERP -järjestelmät voidaan viedä julkiseen pilveen sellaisenaan (Lift &amp; Shift), jolloin niiden alla huriseva infrastruktuuri muuttuu, vaikka itse sovellus säilyy sellaisenaan.
SAP-järjestelmiä käyttävät organisaatiot saavatkin pohdittavakseen, olisiko siirtymä julkiseen pilviympäristöön nyt järkevä, etenkin jos vanha kapasiteetti alkaa olla käyttöikänsä loppupäässä. Valinta tulee eteen myös suunniteltaessa laajempaa transformaatiohanketta, jossa pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan organisaation toimintamalleja kokonaisuudessaan.
<blockquote>Ennen päätöksiä kannattaa ottaa huomioon sekin, että julkisen pilven SaaS-palvelut toimivat standardiratkaisuilla. </blockquote>
Monelle tämä on kuitenkin iso plussa, sillä yhtenäiset ratkaisut ovat tyypillisesti edullisempia kuin yksittäiset räätälöitävät. Standardiratkaisujen hyvä puoli on myös se, että käyttöön saadaan automaattisesti ohjelmien tuoreimmat versiot. Tämä koskee myös tietoturvaa.
Kolikon kääntöpuolena on, että palveluna ostettavia standardiratkaisuja ei voi räätälöidä. Tämän vuoksi omat tarpeet on analysoitava tarkasti ennen päätöstä, jotta myöhemmin vältytään pettymyksiltä.
<h2>Kustannukset selville etukäteen</h2>
Moni on päättänyt lähteä muutokseen mukaan. Mukaan ei kuitenkaan kannata rynnistää sillä perusteella, että muutkin siirtyvät sinne. Itse asiassa rynnistys voi olla jopa vaarallista, jos ei ole ymmärrystä ja varmuutta liiketoiminnan kriittisyydestä ja järjestelmien luonteesta. On pystyttävä perustelemaan, miksi siirrytään – tai miksi ei.
Ilman huolellista selvitystä kustannusanalyyseineen lopputuloksena voi olla tilanne, jossa maksetaan aiempaa isompia laskuja ilman uusia hyötyjä.
<blockquote>Kustannusanalyysi on yksi päätöksenteon kulmakivistä ja antaa konkreettista tietoa, millaisia kustannuksia pilvi-infrastruktuuriin siirtymisestä tulee lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.</blockquote>
On perusteltua vaatia, että kustannukset pitkällä aikavälillä laskevat – ja etenkin silloin, jos nykyjärjestelmät siirretään pilvi-infraan sellaisenaan.
Toisaalta pilvi-infralta voidaan edellyttää muitakin hyötyjä. Mutta myös näissä tapauksissa kustannukset tulee analysoida tarkkaan, jotta päätöksenteon tukena on faktaa.
Mikäli tuntee epävarmuutta ja on sitä mieltä, että vanha malli on turvallisempi, liiketoiminnan kannalta kriittisimmät järjestelmät voi säilyttää entisellään ja siirtää muilta osia pilveen. Tätä kutsutaan Hybrid Cloud -arkkitehtuuriksi.
Kun transformaation suunnittelu tehdään luotettavan kumppanin kanssa, uusi ympäristö on erittäin turvallinen ja luotettava.
<h2>Katkeamaton toimivuus maksaa</h2>
Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi yhdellä kertaa. Tosin jos konesali laitteineen on tullut tiensä päähän, joudutaan päättämään, jatketaanko entisellä mallilla ja hankitaan tilalle uutta laitteistoa itse, vai siirretäänkö kaikki kerralla julkiseen pilvimaailmaan. Sama pätee itse tietojärjestelmiin ja sovelluksiin, kun päivitystarve tulee vastaan.
Julkiseen pilvi-infraan siirtymiseen isommassa mittakaavassa kannattaa varata aikaa ainakin vuoden tai kahden verran, riippuen ympäristön koosta. Aikaa menee suunnitteluun ja analyyseihin, uuden ympäristön luomiseen sekä tietoverkkojen, palomuurin ja tietoturvan rakentamiseen. Itse käyttöönottohanke vie sekin aikansa.
<blockquote>Keskeistä on varmistaa myös, että järjestelmät pelaavat keskeytyksettä, etenkin liiketoimintakriittiset.</blockquote>
Julkinen pilviympäristö ja -palvelut on yleensä kahdennettu monella eri tasolla, jolloin esimerkiksi sähkö- ja tietoverkot on eriytetty toisistaan kahden eri konesalin välillä. Jos yhdessä konesalissa on ongelmia, toinen tulee apuun. Käyttäjä ei käytännössä huomaa tätä lainkaan ja järjestelmät toimivat keskeytyksettä.
Lähes sataprosenttinen varmistus kuitenkin maksaa. Jos hyväksyy mahdolliset lyhyet katkokset, ratkaisun saa halvemmalla. Kumpaan päätyy, riippuu aina kunkin organisaation saavutettavuuden (availability) vaatimuksista. Mitä saavutettavammaksi tietojärjestelmät halutaan, sitä laajemmat varmistukset ja kahdennukset tyypillisesti tarvitaan.
Saavutettavuudella on vahva korrelaatio kustannuksiin, minkä vuoksi asia kannattaa analysoida tarkasti. Mahdollisuuksia on joka tapauksessa tarjolla erittäin monipuolisesti.
<h2>Lyhyt käyttöaika käy kalliimmaksi</h2>
Mikä on kokonaisuuden ja kustannusten kannalta järkevämpää: olemassa olevan konesalin käyttö, konesalipalvelun käyttö jatkossakin vai julkinen pilvipalvelu?
Jälleen kysymys, johon ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.
Julkisesta pilvipalvelusta voi maksaa juuri sen verran kuin sitä käyttää. Käytännössä hinnoittelu lyhyissä pätkissä on kuitenkin kalliimpaa, etenkin kapasiteetin näkökulmasta. Mitä pidemmäksi ajaksi käyttäjäksi sitoutuu, sitä halvempaa kapasiteetti on. Tällöin puhutaan ns. Reserved Capacity -mallista, toisin sanoen silloin varataan tietty määrä kapasiteettia ennalta määrätyksi ajaksi käyttöön.
Toisaalta jos tietää, että jotain tiettyä kapasiteettia tai palvelua tarvitaan esimerkiksi kolme kuukautta, voi olla hyvinkin perusteltua käyttää ns. pay-as-you-go-menetelmää ja maksaa siitä vain halutun ajan. Tällaisia tilanteita voisivat olla vaikkapa lyhyet projektit, päivitysprojektit, erilaiset Proof-of-concept (PoC) -projektit tai vaikkapa koulutukset.
Lisäksi nykyään useat julkisen pilven palveluntarjoajat tarjoavat erittäin joustavia tapoja hyvittää tai siirtää ennalta varattua kapasiteettia. Tällöin yhdistyy varatun kapasiteetin kustannustehokkuus ja käytön mukaisen kapasiteetin joustavuus. Kapasiteetin hyvitys- ja siirtoehdot kannattaakin selvittää tarkkaan valittujen vaihtoehtojen osalta, ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
<h2>Suunnittelu maksaa itsensä takaisin</h2>
Huolelliseen suunnitteluun kannattaa investoida rahaa, sillä se maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan asiantunteva kumppani, jolla on kokemusta eritoten tämänkaltaisten hankkeiden suunnittelusta.
Suunnittelulta tulee vaatia teknistä, operatiivista ja taloudellista näkökulmaa. Hyvä suunnitelma osaa luotettavasti ennustaa tietojärjestelmien infrastruktuuri- ja kapasiteettikustannukset seuraaville vuosille sekä ottaa samalla huomioon organisaation tulevaisuuden tarpeet.
Hyvä suunnitelma on myös uskottava ja rehellinen eikä se aja väkisin kohti jotain tiettyä lopputulosta. Se on lopulta päätöksenteon perusta, ohjenuora ja turva, jonka avulla tulevaisuutta on hyvä suunnitella.

Älä hötkyile pilvi-infraan menemistä – hyvä suunnittelu maksaa itsensä nopeasti takaisin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Poiminta hallitusohjelmasta – tekoäly päätöksentekijänä

Securing the buy-in for Microsoft Power Platform pilot: main things to consider

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Toni Saarela

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin