Älä hötkyile pilvi-infraan menemistä – hyvä suunnittelu maksaa itsensä nopeasti takaisin
Kannattaako luopua omasta tai tutuksi tulleen toimittajan konesalista ja siirtää yrityksen tietojärjestelmät julkiseen pilvi-infrastruktuuriin? Yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta ei ole, mutta yleinen trendi kertoo, että julkista pilveä suositaan yhä enemmän.
Kannattaako luopua omasta tai tutuksi tulleen toimittajan konesalista ja siirtää yrityksen tietojärjestelmät julkiseen pilvi-infrastruktuuriin? Yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta ei ole, mutta yleinen trendi kertoo, että julkista pilveä suositaan yhä enemmän.
Julkiseen pilvi-infrastruktuuriin siirtymiselle on vankat perustelut, joista yksi merkittävimmistä on joustavuus. Julkisessa pilvi-infrassa ei tarvitse huolehtia siitä, riittääkö oman konesalin kapasiteetti tai miten ja kuinka nopeasti sitä saa lisää. Lisäkapasiteettia saa muutoksen jälkeen palveluna ja tarvittaessa lisää yhdellä napinpainalluksella.
Palveluna ostettuna pilvi-infran kapasiteetti ei myöskään rasita yhtiön tasetta, sillä infrastruktuuri ei varsinaisesti ole yhtiön omistuksessa, vaan sitä ostetaan palveluna.
Osalle organisaatioista voi olla merkitystä myös sillä, että suuret julkisten pilviympäristöjen ja pilviratkaisujen datakeskukset sijaitsevat Suomen ulkopuolella. Meitä lähimmät useimmin käytetyt datakeskukset sijaitsevat Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa. Esimerkiksi turvallisuussektorille ja osalle julkisen sektorin toimijoista tieto vain ulkomailla sijaitsevista keskuksista voi tarkoittaa päätöstä olla käyttämättä pilviympäristöjä.
Pilvi-infrastruktuurista pilvisovelluksia – vai sittenkin perinteisiä
Paitsi infrastruktuuri, myös itse tietojärjestelmät hankitaan yhä yleisemmin palveluina (SaaS, Software as a Service), jolloin ei tarvitse erikseen huolehtia niiden päivityksistä. Onkin tärkeää ymmärtää, että kuten perinteisessä arkkitehtuurissa, myös pilvessä on erikseen alustaratkaisu eli infra ja sen päällä sovelluskerros.
Etenkin suurten yritysten suosima ohjelmistotoimittaja SAP tarjoaa nykyään ratkaisujaan monipuolisesti pilvi-infrastruktuuria hyödyntämällä. Asiakas voi ostaa SAP-ratkaisuja joustavasti suoraan SaaS-palveluna, jolloin palvelumaksu kattaa kaiken kapasiteetista lisensseihin. Yhtä lailla kuitenkin on mahdollista ajaa myös omia tietojärjestelmiä, esimerkiksi uutta S/4HANA core ERP -järjestelmää, julkisen pilven kapasiteetin päällä.
Tämän lisäksi myös perinteiset SAP ERP -järjestelmät voidaan viedä julkiseen pilveen sellaisenaan (Lift & Shift), jolloin niiden alla huriseva infrastruktuuri muuttuu, vaikka itse sovellus säilyy sellaisenaan.
SAP-järjestelmiä käyttävät organisaatiot saavatkin pohdittavakseen, olisiko siirtymä julkiseen pilviympäristöön nyt järkevä, etenkin jos vanha kapasiteetti alkaa olla käyttöikänsä loppupäässä. Valinta tulee eteen myös suunniteltaessa laajempaa transformaatiohanketta, jossa pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan organisaation toimintamalleja kokonaisuudessaan.
Ennen päätöksiä kannattaa ottaa huomioon sekin, että julkisen pilven SaaS-palvelut toimivat standardiratkaisuilla.
Monelle tämä on kuitenkin iso plussa, sillä yhtenäiset ratkaisut ovat tyypillisesti edullisempia kuin yksittäiset räätälöitävät. Standardiratkaisujen hyvä puoli on myös se, että käyttöön saadaan automaattisesti ohjelmien tuoreimmat versiot. Tämä koskee myös tietoturvaa.
Kolikon kääntöpuolena on, että palveluna ostettavia standardiratkaisuja ei voi räätälöidä. Tämän vuoksi omat tarpeet on analysoitava tarkasti ennen päätöstä, jotta myöhemmin vältytään pettymyksiltä.
Kustannukset selville etukäteen
Moni on päättänyt lähteä muutokseen mukaan. Mukaan ei kuitenkaan kannata rynnistää sillä perusteella, että muutkin siirtyvät sinne. Itse asiassa rynnistys voi olla jopa vaarallista, jos ei ole ymmärrystä ja varmuutta liiketoiminnan kriittisyydestä ja järjestelmien luonteesta. On pystyttävä perustelemaan, miksi siirrytään – tai miksi ei.
Ilman huolellista selvitystä kustannusanalyyseineen lopputuloksena voi olla tilanne, jossa maksetaan aiempaa isompia laskuja ilman uusia hyötyjä.
Kustannusanalyysi on yksi päätöksenteon kulmakivistä ja antaa konkreettista tietoa, millaisia kustannuksia pilvi-infrastruktuuriin siirtymisestä tulee lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
On perusteltua vaatia, että kustannukset pitkällä aikavälillä laskevat – ja etenkin silloin, jos nykyjärjestelmät siirretään pilvi-infraan sellaisenaan.
Toisaalta pilvi-infralta voidaan edellyttää muitakin hyötyjä. Mutta myös näissä tapauksissa kustannukset tulee analysoida tarkkaan, jotta päätöksenteon tukena on faktaa.
Mikäli tuntee epävarmuutta ja on sitä mieltä, että vanha malli on turvallisempi, liiketoiminnan kannalta kriittisimmät järjestelmät voi säilyttää entisellään ja siirtää muilta osia pilveen. Tätä kutsutaan Hybrid Cloud -arkkitehtuuriksi.
Kun transformaation suunnittelu tehdään luotettavan kumppanin kanssa, uusi ympäristö on erittäin turvallinen ja luotettava.
Katkeamaton toimivuus maksaa
Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi yhdellä kertaa. Tosin jos konesali laitteineen on tullut tiensä päähän, joudutaan päättämään, jatketaanko entisellä mallilla ja hankitaan tilalle uutta laitteistoa itse, vai siirretäänkö kaikki kerralla julkiseen pilvimaailmaan. Sama pätee itse tietojärjestelmiin ja sovelluksiin, kun päivitystarve tulee vastaan.
Julkiseen pilvi-infraan siirtymiseen isommassa mittakaavassa kannattaa varata aikaa ainakin vuoden tai kahden verran, riippuen ympäristön koosta. Aikaa menee suunnitteluun ja analyyseihin, uuden ympäristön luomiseen sekä tietoverkkojen, palomuurin ja tietoturvan rakentamiseen. Itse käyttöönottohanke vie sekin aikansa.
Keskeistä on varmistaa myös, että järjestelmät pelaavat keskeytyksettä, etenkin liiketoimintakriittiset.
Julkinen pilviympäristö ja -palvelut on yleensä kahdennettu monella eri tasolla, jolloin esimerkiksi sähkö- ja tietoverkot on eriytetty toisistaan kahden eri konesalin välillä. Jos yhdessä konesalissa on ongelmia, toinen tulee apuun. Käyttäjä ei käytännössä huomaa tätä lainkaan ja järjestelmät toimivat keskeytyksettä.
Lähes sataprosenttinen varmistus kuitenkin maksaa. Jos hyväksyy mahdolliset lyhyet katkokset, ratkaisun saa halvemmalla. Kumpaan päätyy, riippuu aina kunkin organisaation saavutettavuuden (availability) vaatimuksista. Mitä saavutettavammaksi tietojärjestelmät halutaan, sitä laajemmat varmistukset ja kahdennukset tyypillisesti tarvitaan.
Saavutettavuudella on vahva korrelaatio kustannuksiin, minkä vuoksi asia kannattaa analysoida tarkasti. Mahdollisuuksia on joka tapauksessa tarjolla erittäin monipuolisesti.
Lyhyt käyttöaika käy kalliimmaksi
Mikä on kokonaisuuden ja kustannusten kannalta järkevämpää: olemassa olevan konesalin käyttö, konesalipalvelun käyttö jatkossakin vai julkinen pilvipalvelu?
Jälleen kysymys, johon ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.
Julkisesta pilvipalvelusta voi maksaa juuri sen verran kuin sitä käyttää. Käytännössä hinnoittelu lyhyissä pätkissä on kuitenkin kalliimpaa, etenkin kapasiteetin näkökulmasta. Mitä pidemmäksi ajaksi käyttäjäksi sitoutuu, sitä halvempaa kapasiteetti on. Tällöin puhutaan ns. Reserved Capacity -mallista, toisin sanoen silloin varataan tietty määrä kapasiteettia ennalta määrätyksi ajaksi käyttöön.
Toisaalta jos tietää, että jotain tiettyä kapasiteettia tai palvelua tarvitaan esimerkiksi kolme kuukautta, voi olla hyvinkin perusteltua käyttää ns. pay-as-you-go-menetelmää ja maksaa siitä vain halutun ajan. Tällaisia tilanteita voisivat olla vaikkapa lyhyet projektit, päivitysprojektit, erilaiset Proof-of-concept (PoC) -projektit tai vaikkapa koulutukset.
Lisäksi nykyään useat julkisen pilven palveluntarjoajat tarjoavat erittäin joustavia tapoja hyvittää tai siirtää ennalta varattua kapasiteettia. Tällöin yhdistyy varatun kapasiteetin kustannustehokkuus ja käytön mukaisen kapasiteetin joustavuus. Kapasiteetin hyvitys- ja siirtoehdot kannattaakin selvittää tarkkaan valittujen vaihtoehtojen osalta, ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
Suunnittelu maksaa itsensä takaisin
Huolelliseen suunnitteluun kannattaa investoida rahaa, sillä se maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan asiantunteva kumppani, jolla on kokemusta eritoten tämänkaltaisten hankkeiden suunnittelusta.
Suunnittelulta tulee vaatia teknistä, operatiivista ja taloudellista näkökulmaa. Hyvä suunnitelma osaa luotettavasti ennustaa tietojärjestelmien infrastruktuuri- ja kapasiteettikustannukset seuraaville vuosille sekä ottaa samalla huomioon organisaation tulevaisuuden tarpeet.
Hyvä suunnitelma on myös uskottava ja rehellinen eikä se aja väkisin kohti jotain tiettyä lopputulosta. Se on lopulta päätöksenteon perusta, ohjenuora ja turva, jonka avulla tulevaisuutta on hyvä suunnitella.