PWC Uutishuone

Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 1: Lähtötietojen merkitys

Arvonmääritysten tekeminen itse on hauskaa ja mielenkiintoista. Jonkun toisen tekemän arvonmäärityksen arvioiminen taas on usein tylsää ja vaikeaa. Harmillista kyllä tulkitsijoiden joukko on usein suurempi kuin laatijoiden. 

Arvonmääritykset ovat yleensä informaatiota, jonka pohjalta on tarkoitus tehdä jonkinlainen johtopäätös. Tässä tekstissä tulkinnalla viitataan pohdintaan siitä, onko arvonmääritys luotettava. Tämä on tietysti tärkeä vaihe ennen päätösten tekemistä. Jos arvonmäärityksen lopputulos johtaa harhaan, voi sen pohjalta tehtävä päätös, esimerkiksi tarjous yrityskaupassa, käydä kalliiksi.

Minä itse joudun tulkinnan eteen usein. Etenkin tilintarkastuskollegani pyytävät minua usein katsomaan, onko jonkun toisen laatima arvonmääritys asianmukaisesti laadittu ja voivatko he itse luottaa siihen. Tilintarkastajien pitää nimittäin ottaa kantaa usein esimerkiksi apporttien arvoon, arvonalentumistestaukseen, kauppahinnan allokaatioihin ja muihin mutkikkaisiin asioihin, joissa kaikissa tarvitaan arvonmäärityksiä. Tilintarkastuskollegoilleni tiedoksi: Vaikka kirjoitin yllä, että tulkitseminen on tylsää, olen asiaintilaan erittäin tyytyväinen, koska toisten tekemien arvonmääritysten arvioiminen on erittäin opettavaista puuhaa.

Yksi asia, jolla on selkeä merkitys arvonmäärityksen onnistumiselle, ovat arvonmäärityksen pohjana toimineet lähtötiedot. Mitä heikommat lähtötiedot ovat, sen epäluotettavampi arvonmääritys yleensä on.

Arvonmääritystä tulkittaessa on hyvä tarkistaa, onko arvonmäärityksen pohjana käytettyjä tietoja listattu. Kansainvälinen International Valuation Standards -arvostustandardi (IVS) myös kannustaa tähän. On silti yllättävän harvinaista, että tällaista listaa löytyy arvonmääritysraporteista. Aina lähtötietojen listaamista ei ole järkevää odottaa. Arvonmääritys saattaa esimerkiksi olla osana jotain esitystä tukevaa kalvosarjaa.

Jos listaus löytyy, ja sellaista voi tietysti usein pyytää, on sen sisältöä hyvä pohtia tarkemmin. Listaa on järkevää peilata käytettyihin menetelmiin ja tärkeimpiin oletuksiin. Joskus lähteitä on myös ripoteltu ympäriinsä, esimerkiksi taulukoiden ja kuvioiden yhteyteen.

Mitä lähtötietoja voi ja kannattaa toivoa?

Yleensä arvonmääritysprojektin alkaessa laadimme lähtötietopyyntötietolistan, eli listan asioista, joista olisi hyötyä arvonmääritystä tehdessä ja jotka toivoisimme meille toimitettavan. Mitään yleistä listaa lähtötiedoista on mahdoton tehdä, koska eri asiat ovat tärkeitä eri omaisuuserille. Hopeakaivosyrityksen osakekannan arvoon vaikuttavat eri tekijät kuin kuluttajatuotteita myyvän yrityksen brändin arvoon.

Lähtötietopyyntötietolistaa voi hyvin verrata lahjatoivomuslistoihin. Ennen joulua oli hauskaa kirjoittaa paperille, mitä kaikkea toivoisi joulupukin tuovan. Jouluaattona odotti kuitenkin karvas yllätys, kun pukki ei tuonut listan kahdestakymmenestä toivomuksesta kuin kaksi asiaa. Toinen niistä oli väärän värinen ja se toinen ei ehkä sittenkään ollut ihan niin kiva, kuin mitä mainoksessa luvattiin.

Kuten lahjatoivomuksissakin, niin lähtötietoina kannattaa toivoa sellaisia asioita, joita voi odottaa saavansa.

Samalla tavalla kuin pukki ei tuo punaista Star Wars -rakettiautoa, niin emme saa asiakkaaltamme kuukausitason tuloslaskelma-, tase- ja kassavirtaennustetta asiakasryhmittäin jaoteltuna seuraaville kahdellekymmenelle vuodelle. Kivan väriset villasukat ja joku kirja tai ensi vuoden budjetti ja lista viime vuosina toteutetuista investoinneista ovat toiveita, joiden kanssa ei pety niin suurella todennäköisyydellä. 

Tietojen kerääminen vie aikaa ja pitkän lähtötietopyyntölistan saaminen lannistaa kenet tahansa. Tämänkin takia listaa kannattaa miettiä tarkasti ja pyytää vain asioita, joita oikeasti tarvitsee. Arvonmäärittäjän näkökulmasta liika tieto voi olla haitaksi, koska on vaikea jättää jotain käymättä läpi, jos sitä on ensin itse pyytänyt. 

Muistan itse monen vuoden takaa arvonmäärityksen, jossa olimme pyytäneet kaikkia arvonmäärityskohteen vuokrasopimuksia lähtötietoina. Saimmekin vuokrasopimuksia aikamoisen pinkan ja minun tehtäväkseni lankesi lukea ne läpi, mutta itse arvonmääritykseen niillä ei ollut mitään merkitystä (vaikka on mahdollista, että niistä olisi voinut löytyä jotain merkityksellistä).

Lähtötietoina on helppo listata asiakirjoja, mutta käytännössä haastattelut ovat erittäin tärkeä ja käyttökelpoinen tapa kerätä tietoja arvonmäärityksen kohteesta ja sille relevanteista markkinoista.

Haastatellut henkilöt on helppo lisätä listaan, mutta pelkän henkilön nimen perusteella on vaikeampi tulkita, mitä haastattelusta on selvinnyt.

Kolmas lähdetyyppi ovat erilaiset tietokannat, joista haetaan yleensä tietoja talouden nykytilasta ja markkinatietoja vertailukelpoisista yrityksistä ja yrityskaupoista.

Välillä minun itsenikin tekisi mieli jättää lähtötiedot listaamatta siksi, että listasta tulee niin lyhyt. Listan pituus ei kuitenkaan takaa yhtään mitään. Jos olisimme esimerkiksi listanneet erikseen kaikki saamamme vuokrasopimukset, niin jo sille listalle olisi tullut pituutta, vaikka ne eivät olleet erityisen tärkeitä itse arvonmäärityksen ja varsinkaan sen luotettavuuden kannalta.

 

Tämä oli ensimmäinen osa arvonmääritysten tulkitsemisesta. Seuraavissa osissa käyn läpi eri menetelmiä, arvonmäärityksen tarkoitusta ja kokonaisuutta.

 

Kuukausittain päivittyvää tietoa toimialakohtaisista pääoman keskikustannuksista ja arvostuskertoimista Tilaa Valuation corner monthly alert