PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Arvonmääritykset ovat yleensä informaatiota, jonka pohjalta on tarkoitus tehdä jonkinlainen johtopäätös. Tässä tekstissä tulkinnalla viitataan pohdintaan siitä, onko arvonmääritys luotettava. Tämä on tietysti tärkeä vaihe ennen päätösten tekemistä. Jos arvonmäärityksen lopputulos johtaa harhaan, voi sen pohjalta tehtävä päätös, esimerkiksi tarjous yrityskaupassa, käydä kalliiksi.
Minä itse joudun tulkinnan eteen usein. Etenkin tilintarkastuskollegani pyytävät minua usein katsomaan, onko jonkun toisen laatima arvonmääritys asianmukaisesti laadittu ja voivatko he itse luottaa siihen. Tilintarkastajien pitää nimittäin ottaa kantaa usein esimerkiksi apporttien arvoon, arvonalentumistestaukseen, kauppahinnan allokaatioihin ja muihin mutkikkaisiin asioihin, joissa kaikissa tarvitaan arvonmäärityksiä. Tilintarkastuskollegoilleni tiedoksi: Vaikka kirjoitin yllä, että tulkitseminen on tylsää, olen asiaintilaan erittäin tyytyväinen, koska toisten tekemien arvonmääritysten arvioiminen on erittäin opettavaista puuhaa.
<blockquote>Yksi asia, jolla on selkeä merkitys arvonmäärityksen onnistumiselle, ovat arvonmäärityksen pohjana toimineet lähtötiedot. Mitä heikommat lähtötiedot ovat, sen epäluotettavampi arvonmääritys yleensä on. </blockquote>
Arvonmääritystä tulkittaessa on hyvä tarkistaa, onko arvonmäärityksen pohjana käytettyjä tietoja listattu. Kansainvälinen International Valuation Standards -arvostustandardi (IVS) myös kannustaa tähän. On silti yllättävän harvinaista, että tällaista listaa löytyy arvonmääritysraporteista. Aina lähtötietojen listaamista ei ole järkevää odottaa. Arvonmääritys saattaa esimerkiksi olla osana jotain esitystä tukevaa kalvosarjaa.
Jos listaus löytyy, ja sellaista voi tietysti usein pyytää, on sen sisältöä hyvä pohtia tarkemmin. Listaa on järkevää peilata käytettyihin menetelmiin ja tärkeimpiin oletuksiin. Joskus lähteitä on myös ripoteltu ympäriinsä, esimerkiksi taulukoiden ja kuvioiden yhteyteen.
<h2>Mitä lähtötietoja voi ja kannattaa toivoa?</h2>
Yleensä arvonmääritysprojektin alkaessa laadimme lähtötietopyyntötietolistan, eli listan asioista, joista olisi hyötyä arvonmääritystä tehdessä ja jotka toivoisimme meille toimitettavan. Mitään yleistä listaa lähtötiedoista on mahdoton tehdä, koska eri asiat ovat tärkeitä eri omaisuuserille. Hopeakaivosyrityksen osakekannan arvoon vaikuttavat eri tekijät kuin kuluttajatuotteita myyvän yrityksen brändin arvoon.
Lähtötietopyyntötietolistaa voi hyvin verrata lahjatoivomuslistoihin. Ennen joulua oli hauskaa kirjoittaa paperille, mitä kaikkea toivoisi joulupukin tuovan. Jouluaattona odotti kuitenkin karvas yllätys, kun pukki ei tuonut listan kahdestakymmenestä toivomuksesta kuin kaksi asiaa. Toinen niistä oli väärän värinen ja se toinen ei ehkä sittenkään ollut ihan niin kiva, kuin mitä mainoksessa luvattiin.
<blockquote>Kuten lahjatoivomuksissakin, niin lähtötietoina kannattaa toivoa sellaisia asioita, joita voi odottaa saavansa. </blockquote>
Samalla tavalla kuin pukki ei tuo punaista Star Wars -rakettiautoa, niin emme saa asiakkaaltamme kuukausitason tuloslaskelma-, tase- ja kassavirtaennustetta asiakasryhmittäin jaoteltuna seuraaville kahdellekymmenelle vuodelle. Kivan väriset villasukat ja joku kirja tai ensi vuoden budjetti ja lista viime vuosina toteutetuista investoinneista ovat toiveita, joiden kanssa ei pety niin suurella todennäköisyydellä. 
Tietojen kerääminen vie aikaa ja pitkän lähtötietopyyntölistan saaminen lannistaa kenet tahansa. Tämänkin takia listaa kannattaa miettiä tarkasti ja pyytää vain asioita, joita oikeasti tarvitsee. Arvonmäärittäjän näkökulmasta liika tieto voi olla haitaksi, koska on vaikea jättää jotain käymättä läpi, jos sitä on ensin itse pyytänyt. 
Muistan itse monen vuoden takaa arvonmäärityksen, jossa olimme pyytäneet kaikkia arvonmäärityskohteen vuokrasopimuksia lähtötietoina. Saimmekin vuokrasopimuksia aikamoisen pinkan ja minun tehtäväkseni lankesi lukea ne läpi, mutta itse arvonmääritykseen niillä ei ollut mitään merkitystä (vaikka on mahdollista, että niistä olisi voinut löytyä jotain merkityksellistä).
<blockquote>Lähtötietoina on helppo listata asiakirjoja, mutta käytännössä haastattelut ovat erittäin tärkeä ja käyttökelpoinen tapa kerätä tietoja arvonmäärityksen kohteesta ja sille relevanteista markkinoista. </blockquote>
Haastatellut henkilöt on helppo lisätä listaan, mutta pelkän henkilön nimen perusteella on vaikeampi tulkita, mitä haastattelusta on selvinnyt.
Kolmas lähdetyyppi ovat erilaiset tietokannat, joista haetaan yleensä tietoja talouden nykytilasta ja markkinatietoja vertailukelpoisista yrityksistä ja yrityskaupoista.
Välillä minun itsenikin tekisi mieli jättää lähtötiedot listaamatta siksi, että listasta tulee niin lyhyt. Listan pituus ei kuitenkaan takaa yhtään mitään. Jos olisimme esimerkiksi listanneet erikseen kaikki saamamme vuokrasopimukset, niin jo sille listalle olisi tullut pituutta, vaikka ne eivät olleet erityisen tärkeitä itse arvonmäärityksen ja varsinkaan sen luotettavuuden kannalta.
&nbsp;
Tämä oli ensimmäinen osa arvonmääritysten tulkitsemisesta. Seuraavissa osissa käyn läpi eri menetelmiä, arvonmäärityksen tarkoitusta ja kokonaisuutta.
&nbsp;
<a href="https://cta-redirect.hubspot.com/cta/redirect/2185773/200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" id="hs-cta-img-200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb" class="hs-cta-img" style="border-width: 0px;" src="https://no-cache.hubspot.com/cta/default/2185773/200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb.png" alt="Kuukausittain päivittyvää tietoa toimialakohtaisista pääoman keskikustannuksista ja arvostuskertoimista Tilaa Valuation corner monthly alert" /></a><script charset="utf-8" src="https://js.hscta.net/cta/current.js"></script><script type="text/javascript"> hbspt.cta.load(2185773, '200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb', {}); </script>

Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 1: Lähtötietojen merkitys

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

KHO: Osakevaihtoa yhdysvaltalaisen yhtiön osakkeisiin ei pidetty veroneutraalina

Sulautumisia ja jakautumisia koskevissa säännöksissä muutoksia

Palvelumme

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta