PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Syynä suositukseen käyttää useaa arvonmääritysmenetelmää on ensinnäkin se, että useamman menetelmän kautta saa erilaisia näkökulmia arvoon. Tämä sekä lisää arvonmäärityksen luotettavuutta että helpottaa johtopäätösten tekemistä ja tulkitsemista. Usein on hyödyllistä vertailla menetelmiä ja niiden lopputuloksia keskenään ja erityisesti pohtia sitä, minkälainen menetelmä arvonmäärityskohteelle sopii. Eri menetelmät tarkastelevat arvoa eri suunnista, ja siksi ne usein antavat erilaisia lopputuloksia.
Toiseksi yksittäinen menetelmä saattaa helposti johtaa harhaan esimerkiksi sopimattomien lähtötietojen tai optimististen oletusten takia. Useamman menetelmän käyttäminen saattaa myös paljastaa kaava- tai syöttövirheen. Jos ensimmäinen menetelmä antaa moninkertaisen arvon verrattuna toiseen menetelmään, niin syy tähän voi olla esimerkiksi se, että kassavirtamallissa verot ja isot investoinnit lisätään vahingossa kassavirtaan, koska plussat ja miinukset ovat menneet sekaisin. 
<h2>Arvonmääritysmenetelmien vertailua</h2>
Arvonmääritysmenetelmät jaetaan yleisesti kassavirta-, markkina- ja kustannusperusteisiin. Yhtiön arvoa määritettäessä käytetään tavallisesti kassavirta- ja markkinaperusteisia menetelmiä. Kustannusperusteiset eivät yleensä sovi toimivan liiketoiminnan arvonmääritykseen.
<h3>Kassavirtaperusteinen menetelmä</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Sopii mille tahansa omaisuuserälle, koska taloudellinen arvo perustuu aina tulevaisuuden kassavirtoihin</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatii ennusteen tulevista kassavirroista ja diskonttauskorosta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">On altis monenlaisille virheille ja etenkin katteettomalle optimismille.</li>
</ul>
<h3>Markkinaperusteinen menetelmä</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Sopii etenkin yrityksille ja liiketoiminnoille. Perustuu todellisuudessa maksettuihin kauppahintoihin samasta tai samanlaisista omaisuuseristä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatii sopivia verrokkeja. Usein käytetään toteutuneita (yritys)kauppoja ja pörssilistattuja saman alan yrityksiä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Johtaa helposti harhaan, jos verrokit eivät ole sopivia tai niistä saatavilla oleva tieto on puutteellista.</li>
</ul>
<h3>Kustannusperusteinen menetelmä</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Sopii harvoin yritystoiminnan arvonmääritykseen, mutta on käyttökelpoinen uusille yrityksille ja joillekin yksittäisille omaisuuserille</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatii luotettavan arvion toteutuneista tai tarvittavista kustannuksista, jotta saataisiin rakennettua vastaava omaisuuserä</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kuulostaa helpommalta kuin todellisuudessa onkaan.</li>
</ul>
Jos yksi menetelmä on aivan ylivertainen muihin nähden, esimerkiksi saatavilla on sitova tarjous yrityksestä tai äskettäin toteutunut markkinahinta velkakirjalle, ei toisia menetelmiä yleensä maksa vaivaa harkita. Tällaisia tilanteita on melko harvoin, kun määritetään arvoja esimerkiksi listaamattomille yrityksille, liiketoiminnoille, käytetyille koneille tai aineettomille hyödykkeille.
Tulkitsijan pitäisi miettiä ainakin, 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">sopivatko käytetyt menetelmät arvonmäärityksen kohteeseen</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">onko menetelmiä käytetty oikein</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">olisiko jokin muu menetelmä, jota ei ole nyt käytetty, sopinut arvonmääritykseen.</li>
</ul>
<h2>Keskiarvot ovat arvonmäärityksessä vaarallisia</h2>
Yksi asia, johon törmää monen arvonmäärityksen kanssa on se, että johtopäätös arvosta tehdään laskemalla keskiarvo eri menetelmien lopputuloksesta. Yleisyydestä huolimatta keskiarvon käyttäminen on harvoin järkevää. Syynä on se, että eri arvonmäärityskohteille sopivat eri menetelmät ja keskiarvoistamalla ne asetetaan saman arvoisiksi. Hyödyllisempää olisi pohtia, mikä menetelmistä antaa luotettavimman kuvan juuri kyseiselle omaisuuserälle.
Pahimmillaan keskiarvoistaminen johtaa tilanteeseen, jossa keskiarvo ei osu minkään menetelmän lopputuloksen – yleensä eri menetelmät antavat vaihteluvälin arvolle – sisälle. Tällainen arvonmääritys sattui eteeni viime vuonna. Arvonmäärityksessä oli käytetty kolmea menetelmää, yhtä kassavirtaperusteista ja kahta markkinaperusteista arvostuskertoimiin perustuvaa menetelmää. Niitä oli sovellettu hyvin ja käytetyt oletukset oli perusteltu tarkasti. Lopputulos näytti tältä (lukujen kokoluokka on muutettu):
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/02/arvonmaaritysten-tulkitseminen-menetelmat.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/02/arvonmaaritysten-tulkitseminen-menetelmat.jpg" /></a>
Esimerkki kolmen eri arvonmääritysmenetelmän vaihteluväleistä ja niiden keskiarvo
Keskiarvo eri menetelmistä oli hieman alle 160, eikä keskiarvo osunut minkään kolmen menetelmän vaihteluvälin sisälle. Eli yksikään menetelmistä ei tukenut arvoa 160, mutta se oli kuitenkin esitetty arvonmäärityksen johtopäätöksenä kyseessä olevan yrityksen osakekannan arvosta.
Keskusteltuamme asiasta päädyimme siihen, että liikevoittokerroin oli kolmesta menetelmästä luultavasti epäluotettavin. Tällöin yrityksen arvo asettui noin 130 paikkeille. Sekä kassavirta- että käyttökatekertoimiin perustuva menetelmä tukivat tätä johtopäätöstä.
<h2>Arvonmääritysmenetelmien täydentäminen</h2>
Etenkin tilinpäätöksiin liittyvissä arvonmäärityksissä on tavallista, että on käytetty vain yhtä menetelmää, ja useimmiten se on kassavirtaperusteinen. Kassavirtaperusteisen menetelmän ongelma on se, että sen järkevyyttä ja realistisuutta on yllättävän vaikea arvioida. Yksi hyvä apu tähän on se, että kassavirtaperusteisen menetelmän lopputuloksen kautta lasketaan implisiittisiä arvostuskertoimia esimerkiksi liikevaihdosta, käyttökatteesta ja liikevoitosta. Kaikki kolme ovat yleisesti käytettyjä arvostuskertoimia. 
Näiden implisiittisten arvostuskertoimien tasoa voi verrata toteutuneisiin yrityskauppoihin ja pörssilistattuihin saman alan yrityksiin. Jos implisiittiset kertoimet huitelevat aivan eri tasolla kuin verrokeilla, niin siihen pitäisi löytyä joku selitys. Esimerkiksi se, että arvonmäärityksen kohteena olevan liiketoiminnan kasvunäkymät ovat paremmat kuin verrokeilla. 
Saman voi tehdä muidenkin menetelmien kanssa, mutta etenkin kassavirtaperusteiset menetelmät ovat aika työläitä ja tulkitsijalta vaaditaan paljon lisätyötä.
Lopuksi on hyvä todeta, että aina ei ole mahdollista käyttää useampaa menetelmää. Tähän törmää etenkin aineettomien omaisuuserien, kuten patenttien ja brändien, kanssa. Jo yhden hyvän arvonmääritysmenetelmän löytäminen voi olla vaikeaa.
Eri menetelmät vaativat erilaisten oletusten tekemistä ja näihin oletuksiin ei ole tilaa pureutua tässä kirjoituksessa. Palaan niihin juttusarjan seuraavissa osissa, jotka käsittelevät tulkitsemista arvonmäärityksen tarkoituksen ja kokonaisuuden näkökulmista. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kävin läpi <a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-1-lahtotietojen-merkitys/">lähtötietojen merkitystä</a>. Myös lähtötiedot ohjaavat käytettävissä olevia menetelmiä.
&nbsp;
<hr />
Lue myös: <a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-1-lahtotietojen-merkitys/">Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 1: Lähtötietojen merkitys</a>

Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 2: Menetelmät

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

KHO: Osakevaihtoa yhdysvaltalaisen yhtiön osakkeisiin ei pidetty veroneutraalina

Sulautumisia ja jakautumisia koskevissa säännöksissä muutoksia

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa