Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Syynä suositukseen käyttää useaa arvonmääritysmenetelmää on ensinnäkin se, että useamman menetelmän kautta saa erilaisia näkökulmia arvoon. Tämä sekä lisää arvonmäärityksen luotettavuutta että helpottaa johtopäätösten tekemistä ja tulkitsemista. Usein on hyödyllistä vertailla menetelmiä ja niiden lopputuloksia keskenään ja erityisesti pohtia sitä, minkälainen menetelmä arvonmäärityskohteelle sopii. Eri menetelmät tarkastelevat arvoa eri suunnista, ja siksi ne usein antavat erilaisia lopputuloksia.
Toiseksi yksittäinen menetelmä saattaa helposti johtaa harhaan esimerkiksi sopimattomien lähtötietojen tai optimististen oletusten takia. Useamman menetelmän käyttäminen saattaa myös paljastaa kaava- tai syöttövirheen. Jos ensimmäinen menetelmä antaa moninkertaisen arvon verrattuna toiseen menetelmään, niin syy tähän voi olla esimerkiksi se, että kassavirtamallissa verot ja isot investoinnit lisätään vahingossa kassavirtaan, koska plussat ja miinukset ovat menneet sekaisin. 
<h2>Arvonmääritysmenetelmien vertailua</h2>
Arvonmääritysmenetelmät jaetaan yleisesti kassavirta-, markkina- ja kustannusperusteisiin. Yhtiön arvoa määritettäessä käytetään tavallisesti kassavirta- ja markkinaperusteisia menetelmiä. Kustannusperusteiset eivät yleensä sovi toimivan liiketoiminnan arvonmääritykseen.
<h3>Kassavirtaperusteinen menetelmä</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Sopii mille tahansa omaisuuserälle, koska taloudellinen arvo perustuu aina tulevaisuuden kassavirtoihin</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatii ennusteen tulevista kassavirroista ja diskonttauskorosta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">On altis monenlaisille virheille ja etenkin katteettomalle optimismille.</li>
</ul>
<h3>Markkinaperusteinen menetelmä</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Sopii etenkin yrityksille ja liiketoiminnoille. Perustuu todellisuudessa maksettuihin kauppahintoihin samasta tai samanlaisista omaisuuseristä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatii sopivia verrokkeja. Usein käytetään toteutuneita (yritys)kauppoja ja pörssilistattuja saman alan yrityksiä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Johtaa helposti harhaan, jos verrokit eivät ole sopivia tai niistä saatavilla oleva tieto on puutteellista.</li>
</ul>
<h3>Kustannusperusteinen menetelmä</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Sopii harvoin yritystoiminnan arvonmääritykseen, mutta on käyttökelpoinen uusille yrityksille ja joillekin yksittäisille omaisuuserille</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatii luotettavan arvion toteutuneista tai tarvittavista kustannuksista, jotta saataisiin rakennettua vastaava omaisuuserä</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kuulostaa helpommalta kuin todellisuudessa onkaan.</li>
</ul>
Jos yksi menetelmä on aivan ylivertainen muihin nähden, esimerkiksi saatavilla on sitova tarjous yrityksestä tai äskettäin toteutunut markkinahinta velkakirjalle, ei toisia menetelmiä yleensä maksa vaivaa harkita. Tällaisia tilanteita on melko harvoin, kun määritetään arvoja esimerkiksi listaamattomille yrityksille, liiketoiminnoille, käytetyille koneille tai aineettomille hyödykkeille.
Tulkitsijan pitäisi miettiä ainakin, 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">sopivatko käytetyt menetelmät arvonmäärityksen kohteeseen</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">onko menetelmiä käytetty oikein</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">olisiko jokin muu menetelmä, jota ei ole nyt käytetty, sopinut arvonmääritykseen.</li>
</ul>
<h2>Keskiarvot ovat arvonmäärityksessä vaarallisia</h2>
Yksi asia, johon törmää monen arvonmäärityksen kanssa on se, että johtopäätös arvosta tehdään laskemalla keskiarvo eri menetelmien lopputuloksesta. Yleisyydestä huolimatta keskiarvon käyttäminen on harvoin järkevää. Syynä on se, että eri arvonmäärityskohteille sopivat eri menetelmät ja keskiarvoistamalla ne asetetaan saman arvoisiksi. Hyödyllisempää olisi pohtia, mikä menetelmistä antaa luotettavimman kuvan juuri kyseiselle omaisuuserälle.
Pahimmillaan keskiarvoistaminen johtaa tilanteeseen, jossa keskiarvo ei osu minkään menetelmän lopputuloksen – yleensä eri menetelmät antavat vaihteluvälin arvolle – sisälle. Tällainen arvonmääritys sattui eteeni viime vuonna. Arvonmäärityksessä oli käytetty kolmea menetelmää, yhtä kassavirtaperusteista ja kahta markkinaperusteista arvostuskertoimiin perustuvaa menetelmää. Niitä oli sovellettu hyvin ja käytetyt oletukset oli perusteltu tarkasti. Lopputulos näytti tältä (lukujen kokoluokka on muutettu):
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/02/arvonmaaritysten-tulkitseminen-menetelmat.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/02/arvonmaaritysten-tulkitseminen-menetelmat.jpg" /></a>
Esimerkki kolmen eri arvonmääritysmenetelmän vaihteluväleistä ja niiden keskiarvo
Keskiarvo eri menetelmistä oli hieman alle 160, eikä keskiarvo osunut minkään kolmen menetelmän vaihteluvälin sisälle. Eli yksikään menetelmistä ei tukenut arvoa 160, mutta se oli kuitenkin esitetty arvonmäärityksen johtopäätöksenä kyseessä olevan yrityksen osakekannan arvosta.
Keskusteltuamme asiasta päädyimme siihen, että liikevoittokerroin oli kolmesta menetelmästä luultavasti epäluotettavin. Tällöin yrityksen arvo asettui noin 130 paikkeille. Sekä kassavirta- että käyttökatekertoimiin perustuva menetelmä tukivat tätä johtopäätöstä.
<h2>Arvonmääritysmenetelmien täydentäminen</h2>
Etenkin tilinpäätöksiin liittyvissä arvonmäärityksissä on tavallista, että on käytetty vain yhtä menetelmää, ja useimmiten se on kassavirtaperusteinen. Kassavirtaperusteisen menetelmän ongelma on se, että sen järkevyyttä ja realistisuutta on yllättävän vaikea arvioida. Yksi hyvä apu tähän on se, että kassavirtaperusteisen menetelmän lopputuloksen kautta lasketaan implisiittisiä arvostuskertoimia esimerkiksi liikevaihdosta, käyttökatteesta ja liikevoitosta. Kaikki kolme ovat yleisesti käytettyjä arvostuskertoimia. 
Näiden implisiittisten arvostuskertoimien tasoa voi verrata toteutuneisiin yrityskauppoihin ja pörssilistattuihin saman alan yrityksiin. Jos implisiittiset kertoimet huitelevat aivan eri tasolla kuin verrokeilla, niin siihen pitäisi löytyä joku selitys. Esimerkiksi se, että arvonmäärityksen kohteena olevan liiketoiminnan kasvunäkymät ovat paremmat kuin verrokeilla. 
Saman voi tehdä muidenkin menetelmien kanssa, mutta etenkin kassavirtaperusteiset menetelmät ovat aika työläitä ja tulkitsijalta vaaditaan paljon lisätyötä.
Lopuksi on hyvä todeta, että aina ei ole mahdollista käyttää useampaa menetelmää. Tähän törmää etenkin aineettomien omaisuuserien, kuten patenttien ja brändien, kanssa. Jo yhden hyvän arvonmääritysmenetelmän löytäminen voi olla vaikeaa.
Eri menetelmät vaativat erilaisten oletusten tekemistä ja näihin oletuksiin ei ole tilaa pureutua tässä kirjoituksessa. Palaan niihin juttusarjan seuraavissa osissa, jotka käsittelevät tulkitsemista arvonmäärityksen tarkoituksen ja kokonaisuuden näkökulmista. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kävin läpi <a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-1-lahtotietojen-merkitys/">lähtötietojen merkitystä</a>. Myös lähtötiedot ohjaavat käytettävissä olevia menetelmiä.
&nbsp;
<hr />
Lue myös: <a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-1-lahtotietojen-merkitys/">Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 1: Lähtötietojen merkitys</a>

Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 2: Menetelmät

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

KHO: Osakevaihtoa yhdysvaltalaisen yhtiön osakkeisiin ei pidetty veroneutraalina

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Esko Saura

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin