PWC Uutishuone

Avoimuus vastuullisuusasioissa tuo mainehyötyä yhdistyksille ja säätiöille

Väitän, että kestävyysraportointi (aiemmin puhuttiin vastuullisuusraportoinnista) on tämän vuosikymmenen suurin sidosryhmäraportointiin liittyvä trendi. Erityisesti ilmastovaikutuksista raportoimisen sääntely on nostettu kiireellisimmäksi kehityskohteeksi alan sääntelyä tuottavien toimijoiden kesken. Myös sijoittajat pitävät hiilineutraaliuteen pyrkiviä toimia tärkeimpinä arvioidessaan yritysten kestävyystoimia.  

Marraskuun alussa vuonna 2021 on perustettu uusi toimielin ISSB (International Sustainability Standards Board) kehittämään globaaleja IFRS sustainability -liitetietovaatimuksia. Nykyisin IFRS-säätiön johdossa toimiva Erkki Liikanen on voimakkaasti korostanut, että sääntelyä kehitetään markkinoilla toimivien sidosryhmien tarpeista käsin sekä yhdessä vastuullisuus- ja kestävyysraportointia kehittävien merkittävien toimijoiden kanssa. Uudistusten tavoitteena on parantaa sijoittajien saamaa informaatiota taloudellisten toimijoiden vastuullisuudesta investointi- ja sijoituspäätösten tueksi. Tästä hyötyvät myös merkittäviä varallisuusmassoja hallinnoivat säätiöt ja yhdistykset. 

EU:lla on jo pitkään ollut ilmastokysymyksissä merkittävä rooli. Ns. kestävyysraportointidirektiivi-ehdotus (Corporate sustainability reporting standard) on julkaistu huhtikuussa 2021, ja se tulee voimaan astuessaan korvaamaan nykyisen Ei taloudellisesta tiedosta annetun EU-direktiivin. Direktiivin odotetaan tulevan voimaan vuonna 2023, ja se tulisi koskemaan kaikkia pörssilistattuja yrityksiä ja kokonsa puolesta KPL:n mukaisia suuryrityksiä. Raportoidut kestävyystiedot tulisi jatkossa varmentaa ulkopuolisella taholla ja julkaista osana toimintakertomuksia sekä digitaalisesti koneellisesti luettavassa muodossa. 

Mitä tämä trendi tarkoittaa yhdistyksille ja säätiöille?    

Yhdistykset ja säätiöt seuraavat aikaansa ja ovat usein vastuullisia jo toimintansa tarkoituksen kautta. Toistaiseksi kestävyysraportointivelvollisuus ei koske yhdistyksiä ja säätiöitä, eikä direktiiviehdotuksessa oteta kantaa sääntelyn soveltuvuuteen yhdistysten ja säätiöiden osalta. Toisaalta EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät kaikkien toimijoiden osallistuvan talkoisiin, ja kehitteillä on mm. vapaaehtoiset kestävyysstandardit PK-yrityksille. Siksi erityisesti KPL 1:4c §:n määrittelemien ns. suurten kirjanpitovelvollisten, joilla kaksi kolmesta suluissa olevasta raja-arvosta ylittyy (taseen loppusumma yli 20 M€, liikevaihto tai vastaava tuotto yli 40 M€, henkilöstö yli 250 työntekijää) kannattaa seurata lakimuutosten valmistelua kansallisen soveltamisen osalta. 

Vaikka nykyinen sääntely ei velvoita yhdistystä tai säätiötä raportoimaan vastuullisuudestaan, on avoimuus vastuullisuusasioissa näinä aikoina selkeä mainehyöty. Mielestäni jokaisen yhdistyksen ja säätiön kannattaisi pohtia riskianalyysissään vastuullisuuttaan organisaatiota tuntemattoman kolmannen osapuolen silmin.

Millainen vastuullisuuskuva lukijalle syntyy ulkoisten lähteiden (toimintakertomus, nettisivut ja muu julkisuuskuva) kautta organisaation toiminnasta? Kannattaisiko jostain vastuullisuuden osa-alueesta kertoa mainehyödyn takia nykyistä laajemmin? Esimerkiksi toiminnan tarkoituksen sanoittaminen myös vastuullisuuden kautta saattaa olla suhteellisen pienellä vaivalla toteutettavissa. 

Kohti vastuullisempaa toimintaa ja raportointia

Vastuullisuusaiheiden laajempi käsittely esim. toimintakertomuksessa edellyttää tietenkin, että raportoitava toiminta on tosiasiassa vastuullisesti toteutettu. Usein tarvitaan muutoksia strategian ja johtamisen painopisteisiin, jotta vastuullisuus olisi aidosti osana olennaista tekemistä. Hyvä neuvo on esimerkiksi keskittyä yhdistyksen tai säätiön olennaisiin vastuullisuuskysymyksiin ja tunnistaa ne vastuullisuuden osa-alueet, jotka palvelevat parhaiten toiminnan tarkoitusta.  Raportointia voi aloittaa vaikkapa em. kriteerein tärkeimmästä kokonaisuudesta – olipa se sitten ympäristö-, yhteiskuntavastuun tai hyvän hallinnon huomioimista päätöksenteossa ja toiminnassa. Näistä kolmesta komponentista (Environment, Social, Governance) muodostuu kestävän kasvun kattotermi ESG. Useat yhdistykset ja säätiöt ovat esimerkiksi sitoutuneet noudattamaan YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen periaatteista organisaatiolle parhaiten soveltuvia tuomalla valitut periaatteet osaksi strategiaansa. 

Vastuullisuusraportointi ei aina edellytä syvällistä mittareiden käyttöä. Ajattelun ja raportoinnin muutosta voi käynnistää kertomalla auki 1) mitkä ovat organisaation vastuullisuusperiaatteet, 2) miten niitä käytännössä toteutetaan ja 3) miten seurataan, että on toimittu periaatteiden mukaan.    

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa 

Vastuullinen sijoittaminen on pyrkimystä huomioida aktiivisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan vaikuttavat asiat sijoituskohteiden valinnassa. Vastuullista sijoittamista saatetaan pitää varainhoidon riskinhallinnan kannalta haasteena. Pelkona voi esimerkiksi olla, että hajauttaminen joko ei ole riittävää tai käy vaikeaksi. Toisaalta asia voidaan kääntää myös niin, että vastuullisuus on maineriskin ja ympäristöriskin näkökulmasta nimenomaan riskien hallintaa. Vaikuttaa siltä, että useat yritykset, joiden ESG-strategiat tuottavat aitoa kilpailuetua, ovat onnistuneet kasvattamaan markkina-arvoaan. Sijoituskohteiden vastuullisuutta kuvaavaa ESG-luokittelua on jo nyt laajasti saatavilla päätöksenteon tueksi. Kun kestävyystiedot ovat jatkossa kattavammin varmennettuja, vastuullisten sijoituspäätösten tekeminen sekä niistä raportoiminen helpottuvat aidosti.

Säätiöt ja rahastot ry on julkaissut oppaan nimeltään ”Säätiön vastuullinen sijoittaminen”. Oppaassa korostetaan, että vastuullisen sijoittamisen aloittaminen voi tapahtua pienin askelin. Vastuullisuusstrategiaa voi vuosittain muuttaa kunnianhimoisemmaksi. Olennaisen vaikuttavuuden periaate on erinomainen lähtökohta myös vastuullisessa sijoittamisessa.

Kanssamme et ole yksin

PwC:llä on sekä vastuullisuusraportoinnin että vastuullisen sijoittamisen eri osa-alueisiin erikoistuneita asiantuntijoita. Tutustu meihin täällä.

Myös oma tilintarkastustiimisi auttaa mielellään eteenpäin vastuullisuusasioissa ja ohjaa tarvittaessa oikean asiantuntijan luo.   

Johanna Ala-Härkönen