PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tarkistin siis aiheen ajankohtaisuuden Googlesta – ja aivan oikein; ”valuation of data”-haulla tuli yli miljoona osumaa. Minäkin kiinnostuin. Tein niin kuin useimmat jotka törmäävät informaatiotulvaan: valitsin joukosta mieleiseni jutun lähdeaineistoksi. Kun aineiston joukosta löytyi myös PwC:n julkaisuja ja sain talon sisältä sparrausapua, mielialani nousi edelleen. Ehkä tästä saisi jutun juurta.  
<h2>Mitä tarkoittaa datan monetisointi?</h2>
Jotta datalle voi määrittää taloudellista arvoa, se pitää tietysti ensin tunnistaa. Datan tunnistaminen ei ole ihan helppoa, koska dataa ei voi koskettaa niin kuin koneita ja laitteita, eikä muutenkaan havainnoida helposti. Siksi sitä kutsutaankin aineettomaksi varallisuudeksi. Tällaista varallisuutta voi muodostua yritysten käyttäessä rahaa toiminnallisuuteen, josta syntyy automatisoidusti käsiteltyä tietoa (ohjelmistot ja tietokannat). 
Aineeton varallisuus ilmenee myös innovaatioina (esim. tekijänoikeus-, patentti-  ja muut oikeudet), liiketaloudellisena kyvykkyytenä (esim. toimintatavat, markkinointi ja brändit), ja ennen kaikkea näiden yhdistelmänä (synergia). Datan arvo on siis automatisoituun tietojenkäsittelyyn perustuvaa aineetonta varallisuutta. 
<h2>Miten tunnistaa aineettoman varallisuuden olemassaolon?</h2>
Taloustieteilijät ovat tilastotietoon perustuvilla mittauksillaan osoittaneet edellä kuvattua toiminnallisuutta paljonkin. Ennen kaikkea se on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella. Itse asiassa kansantaloutemme investoinnit aineettomaan varallisuuteen ovat ylittäneet investointimme aineelliseen varallisuuteen finanssikriisin jälkeisellä jaksolla. USA:ssa aineettomaan varallisuuteen tehdyt investoinnit ylittivät aineelliseen varallisuuteen (siis mm. koneet ja kalusto) tehdyt jo 1990-luvun puolivälissä. 
Englannissa tämä tapahtui vuosisadan vaihteessa, ja myös Suomessa ja Ruotsissa tehdään nykyään enemmän panostuksia aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Suomesta viedään enää hevosen koon ylittäviä tietotaitoa sisältäviä laitteita. Suomessa siis on ja syntyy tietotaitoa, joka sisältyy olennaisimpana osana useimpiin tuottamiimme tuotteisiin ja palveluihin. 
<h2>Kuinka paljon aineetonta varallisuutta yrityksissä on?</h2>
Päätin katsoa ilmeisten tietojenkäsittelyn jättiläisten arvostuksia. Valitsin tietokoneistaan tunnetun IBM:n ja ohjelmistoistaan tunnetun Microsoftin. Päättelin, että nämä yhtiöt, jos mitkään, arvostetaan sen perusteella miten ne luovat automatisoidusta tietojenkäsittelystä arvoa osakkeenomistajilleen. Päättelin myös, että niiden kyvykkyyden tulisi näkyä korkeana yhtiön arvostuksena, erityisesti suhteessa sen kirjanpidolliseen varallisuuteen. Jälkimmäinen päätelmäni perustuu taas siihen, että tiedän kirjanpitokäytäntöjen suhtautuvan pääsääntöisesti kielteisesti aineettoman omaisuuden kapitalisointiin taseeseen. 
<blockquote>Oletin siis, että näiden yhtiöiden arvostus olisi korkea suhteessa niiden kirjanpitoarvoon. Ja totta tosiaan, tällä vuosisadalla nämä yhtiöt on arvostettu vähintään 5 kertaa yli niiden kirjanpitoarvon, ja IBM useimmiten 10 kertaa. </blockquote>
Tämän suppean analyysin perusteella päättelen, että automatisoituun tietojenkäsittelyyn sijoittaminen tuottaa merkittävää varallisuusarvoa tekijälleen. Mutta sellaisia tehtyjä investointeja ei siis voi tunnistaa yhtiön taseesta. Tämähän on outoa. Yhtiön suurin varallisuusarvo ei näy sen taseessa. Kuinka tällaiseen varallisuusluokkaan sijoittava tietää mihin rahansa pistäisi? Tämä onkin kirjanpidollinen paradoksi: se mikä on yhtiölle kaikkein arvokkainta, onkin niin epävarmaa, että se ei kelpaa tekijälleen kirjattavaksi investoinniksi. 
<h2>Mikä tekee datasta niin arvokasta, mutta epävarmaa varallisuutta?</h2>
Skaalattavuus on tiedon ominaisuuksista se, joka tekee siitä niin potentiaalisesti arvokasta.  Skaalattavuus tarkoittaa sitä, että samaa tietoa voidaan hyödyntää useassa paikassa, ja usein samanaikaisesti. Tieto ei myöskään ole altis samanlaiselle kulumiselle ja ylläpito-/uusimisvaatimuksille kuin aineelliset hyödykkeet. Voileivän voi esimerkiksi syödä vain kerran, sitten myyjän pitää tehdä lisää leipiä ansaitakseen enemmän. Tiedon kanssa voi asianlaita olla jopa päinvastainen – sen arvo lisääntyy käytössä. Silloin puhutaan tiedon verkottumisilmiöstä (”network effekt”). 
Verkottumisilmiö on digitalisoituun tietoon, eli dataan, perustuvan varallisuuden kasvuhormooni, joka saa liiketoiminnan kehittymään aivan uudelle tasolle. Esimerkki tästä on Uber, jonka kuljettajat ja asiakkaat saavat toistensa päivityksestä aina vaan arvokkaampaa tietoa hyödynnettäväksi. Digitaalisuuteen perustuvan kasvun ääripäässä syntyykin muutamia jättiläisiä, jotka imevät itseensä massaa kuin musta aukko. Siksi näitä yrityksiä kutsutaan kuoleman tähdiksi ja toimialat muuttuvat näiden harvojen hallitsemiksi.
Ominaisuus, joka tiedossa mahdollistaa keskittymiseen johtavan kehityksen, liittyy tiedon hallinnan heijastusvaikutukseen (”spillover effekt”). Heijastusvaikutus tarkoittaa sitä, että tietoon perustuvan osaamisen hyödyntämistä muiden – kilpailijoidenkin – toimesta on vaikea estää. Yhtäältä toisten tietoon perustuvat yhtiöt voivat synnyttää uutta liiketoimintaa, mutta toisaalta kuoleman tähdeksi kehittyvät voivat myös imeä itseensä mahdolliset kilpailijat. Erilaiset co-sharing-työskentelytavat voivatkin pahimmassa tapauksessa kehittyä hyvän tahdon vastaisesti.
Kolmas tiedon käyttämiseen liittyvä ilmiö, synergiat, tulikin mainittua. 
<blockquote>Datan arvon kannalta keskeistä on sen yhteishyödyntäminen yhtiön muun varallisuuden, niin aineettoman kuin aineellisenkin, kanssa. </blockquote>
Pitkään on tiedetty esim. että automatisointi ilman muutosta käyttäytymisessä ei johda yhtä hyvään taloudelliseen tulokseen kuin automatisoinnin ja käyttäytymisen muutos. Usein data ja sen käyttäminen yhdessä muiden tuotantotekijöiden kanssa on yhtiölleen ainutlaatuista, ja tässä sen suurin taloudellinen arvo piileekin.
Vaikuttaisi siltä, että datan hyödyntämiseen liittyvät mahdollisuudet ovat merkittävät.  Dataan panostamisella on kuitenkin myös varjopuolensa. Yksi näistä selittyy uponneiden kustannusten (”sunk cost”) käsitteellä. Aineellisen omaisuuden osalta investoijalla on aina mahdollisuus saada, ainakin osittain, siihen sijoittamansa varallisuus takaisin. Aineellisella omaisuudella, esim. pakettiautoilla, koneilla ja konteilla, on usein jälkimarkkina, jossa ne saa viime kädessä realisoitua. 
 Tällaista mahdollisuutta on harvoin datan tai muunkaan aineettoman omaisuuden kohdalla. Jos asiat kehittyvät epäsuotuisasti,  sijoitus on todennäköisesti kokonaan menetetty. Datan hyödyntäjän on varauduttava siihen, että asiat voivat monestakin syystä mennä pieleen – tuhoisin seurauksin.  Tähän altistavat datan hyödyntämisen osalta ovat esim. lainsäädännön muutokset, teknologian kuranttius ja muutosjohtaminen. 
<blockquote>Huolimatta datan erikoisominaisuuksista sen arvostaminen tapahtuu samoin kuin muiden aineettomien hyödykkeiden. Tarkkuutta on turha vaatia, mutta datan inventointi, sen käyttötarkoituksen ymmärtäminen ja suuntaa antava arvostus on hyödyllistä. Varsinkin silloin kun datan käyttö on yritykselle strategista.  </blockquote>
Katsoin muuten myös kuinka Amazon, se entinen nettikirjakauppa jonka automatisoitu toimitusketju oli ylivoimainen, on arvostettu suhteessa kirjanpitoarvoonsa. Listautumisaikansa alussa se oli n. 10-kertainen. Palveluiden ja asiakaskunnan laajetessa, mm. edellä esitetyin tavoin, sen arvo on noussut jopa 25-kertaiseksi kirjanpitoarvoonsa verrattuna. Amazonin kyky monetisoida dataa on ollut palkitsevaa. Muiden yhtiöiden talousjohtajien on puolestaan syytä olla kiitollisia siitä, että Amazon päätti olla perustamatta toimintaa juuri heidän toimialueelleen vuonna 2018.

Datan monetisointi ja yrityksen arvo

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Poiminta hallitusohjelmasta – tekoäly päätöksentekijänä

Securing the buy-in for Microsoft Power Platform pilot: main things to consider

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matias Lindholm

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa