PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h3>Pirstaloitunutta luottamusta metsästämässä</h3>
<p>Yksi keskeisimpiä kysymyksiä jakamistalouden alustojen läpimurroissa on ollut luottamuksen rakentaminen palveluita tarjoavien ja niitä käyttävien ihmisten välille. Airbnb:tä käyttäessä mietin, miten uskallan antaa kotini avaimet ventovieraalle ihmiselle? Ratkaisu ongelmaan on löytynyt esimerkiksi sosiaalisten maine- ja suositusjärjestelmien kautta. Jos vaikkapa 9 muuta ihmistä ovat antaneet jostakin henkilöstä positiiviset arviot Airbnb:hen, luotan että riski hänen majoittamisekseen on pienempi kuin siitä koituva arvo. Luottamuksen merkitykseen jakamistaloudessa on syventynyt mm. <a href="http://rachelbotsman.com/">Rachel Botsman</a>, joka avasi näkemyksiään aiheesta <a href="https://www.nbforum.com/nbf2017/">Nordic Business Forumissa</a> lokakuun alussa.</p>
<p>Jokin aika sitten ystäväni lopetti Facebookin käytön. Perimmäiseksi syyksi hän mainitsi pitkäaikaisen tuttavansa osoittautumisen rasistiksi somekirjoituksissaan. Nämä piirteet eivät olleet tulleet ilmi heidän vuosikausia kestäneen yhteydenpitonsa aikana.</p>
<p>Tämä herätti minussa monia kysymyksiä. Miksi ihmiset käyttäytyvät digitaalisessa kanavassa eri tavalla kuin analogisessa maailmassa? Onko syy mediassa vai sen käyttäjissä?</p>
<h3>360-kuvan piirtämisen utopia</h3>
<p>Erityisesti kuluttajatuotteita ja -palveluita tarjoavat yritykset ovat jo vuosia tavoitelleet 360 asteen näkymää asiakkaaseensa. Useimmissa tapauksissa tämä kokonaisnäkyvyys on nojautunut pitkälti yrityksen omiin asiakastiedon järjestelmiin tallentuneeseen dataan. Tämän näkymän valossa yritykset pyrkivät ymmärtämään tarpeitamme ja käyttäytymistämme mahdollisimman hyvin voidakseen lähestyä meitä entistä osuvammin.</p>
<p>Monissa suomalaisissa yrityksissä asiakasdata on vielä tänäkin päivänä hajallaan eri poteroissa, strategia puutteellinen tai ainakaan dataa ei kyetä tehokkaasti hyödyntämään liiketoiminnassa. Tämä käy ilmi mm. <a href="http://kampanja.pwc.fi/digital-transformation-survey">Digital transformation survey</a> -raportistamme, johon haastattelimme 22 suomalaisen organisaation digitaalisuudesta vastaavaa ylimmän johdon edustajaa. Selvitystä varten toteuttamamme laajempi verkkokysely vahvisti saman havainnon, ja kansainväliseen tasoon peilattuna olemme tässä asiassa pahasti takamatkalla.</p>
<p>Vaikka yritykset onnistuisivat valjastamaan datavarantonsa hyötykäyttöön, on aidosta 360-näkymästä puhuminen silti harhaista. Yksittäisen ihmisen käyttäytymisestä tämä data paljastaa parhaimmillaan vain kyseisen toimijan palveluihin ja asiakaskohtaamispisteisiin tarttuneen osan. Rikastamalla omaa asiakasdataansa laajempaan, ulkoisista lähteistä vapaasti saatavilla tai ostettavissa olevaan dataan, on ymmärryksessä mahdollisuus päästä pari piirua lähemmäs täyden ympyrän muotoa.</p>
<h3>Olemisen sietämätön digitaalisuus</h3>
<p>Käyttäessään eri verkkopalveluita yksittäinen ihminen joutuu keskelle asiakastiliviidakkoa. Kuinka monessa (kymmenessä, sadassa) palvelussa sinulla on käyttäjätili? Mitkä ovat tunnuksesi näihin palveluihin? Oletko perillä mikä salasanoistasi on missäkin palvelussa voimassa?</p>
<p>Entä tiedätkö, mitä kaikkea tietoa kussakin palvelussa sinusta on tallennettuna ja mihin tarkoituksiin sitä käytetään? Havahduttava esimerkki tästä oli kun <a href="https://www.theguardian.com/technology/2017/sep/26/tinder-personal-data-dating-app-messages-hacked-sold">Guardian-lehden toimittaja Judith Duportal pyysi Tinder-palvelulta tietojaan</a> ja sai vastauksena 800-sivuisen paketin. Muutaman kerran olen itsekin yllättynyt, kun yhtäkkiä alkaa sähköpostiini kolahdella uutiskirjeitä palveluista, joita olen viimeksi käyttänyt vuosia sitten.</p>
<p>Kun asiaa pysähtyy ajattelemaan, käyttäjätunnukseen ja salasanaan pohjautuva tunnistautuminen vaikuttaa miekka ja kypärä -ajan keksinnöltä. Eikö tähän olisi olemassa jo järkevämpiäkin ratkaisuja? Sellaisia, joiden avulla voisin yhdistää digitaalisen identiteettini yli eri verkkopalveluiden ekosysteemien, nähdä helposti mitä tietoa minusta mikäkin toimija käyttää ja – ennen kaikkea – aidosti hallita omaa dataani.</p>
<h3>Lohkoketju lääkkeeksi?</h3>
<p>Ratkaisu moniin näistä ongelmista saattaisi piileskellä blockchain- eli lohkoketjuteknologiassa. Yksinkertaistetusti, lohkoketjussa on kyse avoimesta, hajautetusta tietokannasta. Nimensä mukaisesti tämä tietokanta on jäsennetty ketjuksi, jonka jokainen &#8220;lenkki&#8221; eli lohko pitää sisällään kryptatun tiivistelmän tietokannan aiemmasta sisällöstä. Lisättäessä uusi lohko ketjuun, todennetaan sen aitous ketjuun aikaisempien osallistuneiden toimesta. Tämän hajautetun ja kryptatun logiikkansa ansiosta tietojen väärentäminen lohkoketjussa on erittäin hankalaa ja siihen osallistuvat, toisilleen tuntemattomat osapuolet voivat luottaa toisiinsa.</p>
<p>Muun muassa YK ja <a href="https://phys.org/news/2017-10-world-bank-bn-people-invisible.html">Maailmanpankki</a> ovat kääntäneet katseensa lohkoketjun suuntaan etsiessään vastausta siihen miten yli 1,1 miljardille, vailla minkäänlaista henkilöllisyyttä olevalle, ihmiselle sellainen voitaisiin taata. Henkilöllisyyden puuttuminen on etenkin ihmisille itselleen suuri ongelma. Se rajoittaa muun muassa heidän liikkuvuuttaan, työllistymistään tai pääsyä julkisten ja yksityisten palveluiden, kuten pankkipalveluiden, piiriin.</p>
<p>Ajatellaanpa, että kaikki yksilöön liittyvä henkilödata olisi talletettuna lohkoketjuteknologiaan pohjautuvassa meta-alustapalvelussa. Tällaisen palvelun kautta jokaiselle meistä voitaisiin taata täysi läpinäkyvyys ja kontrolli omaan identiteettiimme ja siihen, mihin tarkoituksiin annamme henkilödataamme hyödynnettäväksi. Yritykset saisivat käyttöönsä, henkilön niin suostuessa, dataa kokonaisvaltaisemmin yli itse tarjoamiensa asiakaskohtaamispisteiden ja kykenisivät kohdentamaan viestejään entistä vaikuttavammin potentiaalisille asiakkaillensa. Tämä olisi myös kuluttajille toivotumpaa epärelevantin suoramarkkinoinnin hävitessä kartalta.</p>
<h3>Disruptoreiden disruptoituminen</h3>
<p>Kyseessä vaikuttaisi olevan ratkaisu, joka hyödyttäisi kaikkia osapuolia yli digitaalisten palvelu- ja teknologiaekosysteemien rajojen. Vai olisiko sittenkään? Nykyisten teknojättien, Applen, Googlen, Microsoftin, Facebookin ja Amazonin liiketoiminnan ansaintalogiikka kun perustuu pitkälti asiakasdatan valjastamiseen online-mainonnan ja markkinoinnin myyntitarkoituksiin.</p>
<p>Joka tapauksessa on mielenkiintoista seurata mihin esimerkiksi <a href="https://www.civic.com/">Civic.comin</a> kaltaiset palvelut tulevat pääsemään. Onnistumisen avaimena tämän ekosysteemin pysyvyydessä on pitkälti se, kuinka nopeasti ja mihin tasoon käyttäjämääriä kyetään kasvattamaan.</p>
<p>Markkinaimun aikaansaamiseksi palvelulle on hyvinkin olemassa kriittistä massaa, sillä esimerkiksi yli 70 % maailman 7,5 miljardista ihmisestä ei <a href="https://techcrunch.com/2017/11/01/facebook-q3-2017-earnings/">Facebookinkaan aktiiviseen käyttäjäkuntaan</a> vielä tänä päivänä lukeudu.</p>
<p>&#8212;</p>
<p>Olen kiinnostunut kuulemaan millaisia ajatuksia kirjoitukseni sinussa herättää, joten otathan rohkeasti yhteyttä!</p>


Disruptio 2.0

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero