PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

PwC Suomi on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Helsinki Priden virallinen Working with Pride -kumppani. Kumppanuus on osoitus yhtiön sitoutumisesta yhdenvertaisemman työyhteisön puolesta. PwC Suomi jatkaa ylpeänä yhteistyötään Helsinki Priden kanssa. Helsinki Pride -viikko, Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, järjestetään jälleen 24.–30.6.2024. Viikko huipentuu perinteiseen Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan.  PwC:n toimitusjohtajan Kauko Storbackan mukaan kumppanuus on osoitus yhtiön...

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Valtiovarainministeriö lähetti juuri ennen vappua lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamiseksi 25,5 prosenttiin. Lausuntokierros päättyy 17.5., joten lienee mahdollista saada laki vahvistettua ennen lomakautta. Tämäkin siirtymäaika on lomakauden takia liian tiukka monelle yritykselle, mutta melko totuttu valmistautumisaika lain vahvistamisen ja voimaantulon 1.9.2024 välillä kuitenkin. Emme usko lykkäyksiin. Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet tiukempiinkin...

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Maailman riskikartta on myllerryksessä. Lukuisat viime aikoina toteutuneet riskit olivat vielä viisi vuotta sitten yhtä etäisiä kuin elokuvamaailman fiktiot. Nyt olemme heränneet kokonaan uudentyyppisiin uhkakuviin, ja näköpiirissä on arvaamattomia riskejä.
Viimeisin pandemia, hongkongilainen influenssa, levisi maailmanlaajuisesti ja sairastutti yli miljardi ihmistä yli 50 vuotta sitten, vuosina 1968–1969. Kehittynyt lääketiede on saanut aikaan erityisesti länsimaissa huomattavan turvallisuuden tunteen, jonka Covid-19-pandemia romahdutti.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on vallinnut rauhan tunne, jonka turvin Euroopassa on viime vuosikymmenet keskitytty teknologian kehitykseen, vaurastumiseen sekä globaalin talouden hyödyntämiseen. Suurimmat riskit ovat olleet kytköksissä talouden uhkakuviin ja viimeisen vuosikymmenen aikana kasvavassa määrin myös ilmaston muutoksiin.
Tuottavuustavoitteet ohjasivat valmistuksen Aasiaan
Eurooppalainen teollisuus on keskittynyt viime vuosikymmeninä ulkoistamiseen sekä tuotannon siirtämiseen työvoimaltaan edullisempiin maihin tai lähemmäksi uusia kasvavia markkina-alueita. Samalla tehokkuuden parantaminen on johtanut yhä monimutkaisempiin raaka-aineiden ja materiaalien jakeluketjuihin sekä palveluiden monimutkaisiin ulkoistamisiin. Tuotannon siirtäminen Aasiaan on jatkunut lähes 30 vuoden ajan.Tehdyt päätökset ovat olleet hyviä tuottavuuden näkökulmasta. Kun tuottavuus ohjasi strategiaa, jäi kuitenkin osin pohtimatta, mikä on niin strategista, ettei sitä kannattaisi ulkoistaa. Unohtui myös miettiä, mikä on niin kriittistä, että sen valmistuksen olisi hyvä olla maantieteellisesti lähellä.
Maailmantalouden synkimmät hetket ajoittuivat vuonna 2008 levinneeseen pankkikriisiin, jossa jouduttiin pelastamaan pankkeja, yrityksiä sekä lopulta jopa valtioita konkursseilta. Talouskriisi käynnisti hiljalleen muutoskehityksen myös digitalisaation ympärille.
Kyberturvallisuuden järkkyminen johti luottamuspulaan 
Muutokset loivat kokonaan uuden riskimaailman, kyberrintaman. Yleisö sai ensikosketuksen kyberilmiöihin Stuxnet-haittaohjelman iskettyä Iranin ydinvoimaloihin. Tietoturvayhtiö Mandiantin raportti toi esiin kiinalaisten massiiviset kyvykkyydet kybervakoilussa. Tätä seurasi hyvin nopeasti case Snowden, jossa paljastui, miten laajasti Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset kybervakoilivat kansalaisia vuonna 2001 säädetyn Patriot Act -lain turvin.
Amerikkalaisten kyvykkyydet kybermaailmassa ajoivat EU:n ja Yhdysvallat digitaaliseen kauppasotaan sekä luottamuspulaan. Muutos globaalissa kauppapolitiikassa oli iso. Vielä kolmas luottamusta rikkova kyberaalto saatiin, kun Venäjän kyberoperaatiot ja hybridivaikuttaminen tulivat julki.
Riskit realisoituivat Venäjällä ja rauhan viitekehys rapautui
Neuvostoliiton hajoaminen oli yllätys ja toteutui nopeasti. Länsimaailma luuli, että muutos olisi pysyvä ja Venäjästä tulisi demokraattinen valtio Eurooppaan. Investoinnit Venäjälle, kaupankäynnin lisääntyminen, halpa energia sekä edulliset raaka-aineet sokaisivat yritykset sekä valtiot. Riskit muuttuivat mahdollisuuksiksi, vaikka riskikartta oli hyvinkin huomattava.
Toiminnan lyhytjänteisyys periytyy kvartaalitalouden rakenteesta. Paneutumalla markkinoihin ja ymmärtämällä niiden rakennetta olisi moni asia kuitenkin ollut paremmin ennakoitavissa.
Riskien realisoituminen on ollut sittemmin jatkuvaa. Trumpin valinta presidentiksi ja sen jälkeinen maailman nopea polarisoituminen yllätti koko länsimaisen demokratian. EU luotiin Euroopan rauhan takaamiseksi, ja nyt tuo viitekehys alkoi rapautua.
EU:n turvallisuuspoliittinen akseli perustui Ranskan ja Britannian sotilaalliseen voimaan. Trumpin tultua valituksi presidentiksi USA:ssa sekä Britannian irtauduttua EU:sta Eurooppaan syntyi turvallisuuspoliittinen tyhjiö.
Maailmantalouden riskit eskaloituivat
Vuosituhannen ensimmäinen finanssikriisi alkoi vuonna 2007 asuntolainojen Subrime-korkojen noususta Yhdysvalloissa. Maailma oli tottunut ja varautunut talouskriiseihin. Investointipankit Lehman Brothers ja Morgan Stanley olivat kuitenkin rikkoneet pankkimaailman sääntöjä sijoittamalla omia varojaan yli 30-kertaisella velkavivulla. Tämä oli mittasuhteiltaan uutta ja johti lopulta koko pankkimaailman luottamuskriisiin, jota lukuisat valtiot ja keskuspankit joutuivat korjailemaan. Tapahtumien vaikutukset näkyvät vielä tänä päivänäkin markkinoilla.
Moni sijoittaja menetti omaisuutensa, kun pankit ajautuivat valtioiden omistukseen tai niitä ei pystytty pelastamaan konkurssilta. Nekään riskit, joihin oli varauduttu, eivät olleet hallinnassa.
Luonnonilmiöt ovat normaaleja, mutta jopa niihin on huonosti varauduttu. Esimerkiksi Islannissa tapahtunut tulivuoren purkaus esti useiksi viikoiksi koko EU:n lentoliikenteen.
Ever Given -rahtilaiva jumiutui Suezin kanavaan kapteenin inhimillisen virheen takia ja tukki yli 400 muun laivan läpikulun kanavassa. Rahtiliikenne Eurooppaan keskeytyi. Jälleen realisoitui riski, johon ei ollut varauduttu. Tosin rahtialusten koon kasvu ja kanavan läpi kulkevan liikenteen raju kasvu olisivat olleet merkkejä kasvavasta uhasta.
Ever Given -episodi aiheutti maailmankaupalle yli 50 miljardin dollarin kustannukset. Osa laivoista joutui kiertämään koko Afrikan eteläkärjen päästäkseen Eurooppaan. Tästä aiheutui odottamattomia viiveitä toimitusketjuihin, lisäkustannuksia ja rajoituksia tuotannossa kautta maailman.
Pieni virus sulki koko maailman
Maailma on siirtynyt yhdestä talouskriisistä toiseen lähes jatkuvasti tämän vuosituhannen alusta alkaen. Covid-19-pandemia oli ketjun viimeisin lenkki.
Kuinka niin pieni voi muuttua niin suureksi? Epidemia lähti tiettävästi liikkeelle Wuhanin torilta villieläinten elimistä, joita kiinalaiset käyttivät ravinnokseen vastoin määräyksiä. Vanha traditio koitui kohtalokkaaksi, ja sairastumisaalto levisi räjähdysmäisesti kautta maailman. Oliko virus sittenkin lähtöisin kiinalaisesta testilaboratoriosta, jää mysteeriksi. Vaikutukset olivat kuitenkin todella yllätykselliset, ja koko maailma sulkeutui pariksi vuodeksi. Valtiot tukivat paniikissa yrityksiä, jotta ne eivät menisi konkurssiin ja aiheuttaisi massatyöttömyyttä.
Ihmisiä kuoli ja globaali terveydenhuolto joutui kaaokseen. Valittavana oli vain joukko huonoja tai vielä huonompia vaihtoehtoja. Samalla tehtiin valtava digiloikka, joka olisi ilman pandemiaa vienyt helposti vuosikymmeniä tai saattanut jopa jäädä kokonaan toteutumatta.
Lääketeollisuus sai valtavan paineen alla mahdollisuuden kehittää uusia RNA-perusteisia rokotteita. Lääkkeiden kehittäminen ja testaaminen on tavallisesti tiukasti kontrolloitua ja vie jopa vuosikymmeniä. Poikkeuslakien ansiosta markkinoille virtasi nyt uusia lääkkeitä vain kuukausien testauksella.
Lääketeollisuus pääsi vuolemaan kultaa, mutta samalla uudentyyppisiä mustia pilviä nousi riskitaivaalle. Lääkemaailmassa korvausvaatimukset ja oikeudenkäynnit ovat yleisiä. Onko niitä edessä vai syntyikö tässä poikkeuspolku, joka uhmaa alan perinteitä?
Yhdestä selvitään, jo toiseen siirrytään
Kun kaikki tämä oli koettu, ei yllätyksiä pitänyt enää tulla. Vaan alkoikin se, mitä ei olisi pitänyt enää koskaan tapahtua: laaja sota Euroopassa.
Krimin miehitys vuonna 2014 oli Ukrainan sodan ensiaskel. Sota olisi ollut ennakoitavissa, mutta varoituksia ei suostuttu uskomaan. Covid-19:n runtelemat Eurooppa ja maailma siirtyvät välittömästi seuraavaan kriisiin ja uuteen talousahdinkoon.
Maailman jakautuminen vahvistui. Kaupankäynnille asetettiin sanktioita ja energiasektori meni sekaisin. Öljyn ja maakaasun hinnat nousivat nopeasti huippulukemiin, mikä kiihdytti inflaatiota. Nolla- ja negatiiviset korot ja valtavat valtiolliset tuet olivat vieneet koko maailman kysynnän ja tarjonnan poikkeustilaan, jossa energiakriisi oli kuin bensaa olisi kaatanut liekkeihin.
Nyt länsimaailma on jälleen uuden talousongelman edessä. Vielä hetki sitten painittiin lähes deflaatiossa, jossa maksettiin rahan lainaajalle korkoa rahan vastaanottamisesta ja hinnat pysyvät samoina tai jopa laskivat. Keskuspankit alkoivat nopeasti nostaa korkoja inflaation torjumiseksi. Muutos horjutti kuluttajien, yritysten ja valtioiden talouksia, koska ne olivat jo tottuneet lähes korottomaan maailmaan.
Käynnistyi valtioiden velkakierre. Talouden riskit realisoituvat voimakkaasti horjuttaen luottamusta maailman talouteen. Valtioiden suuret lainakustannukset nostavat verotuspaineita ja yksityinen kulutus ajautuu nopeaan laskuun.
Mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä uusia mahdollisuuksia tilanteessa avautuu? Siihen palaan seuraavassa kirjoituksessa.
Kirjoittaja 
Juha Remes toimii senior managerina PwC:n Assurance-liiketoiminnassa. Juhan erityisosaamista ovat ICT, teollisuusautomaatio, kyberturvallisuus, 5G ja uudet teknologiat.

Dystopiaelokuvista tutuista ilmiöistä tuli osa arkeamme – näin maailman riskikartta on muuttunut

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Global Risk Survey 2023 – liiketoiminta- ja riskijohtajien näkemyksiä riskienhallintaan

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Luottaako yrityksesi liikaa mielipidekyselyihin ja hihavakioihin?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Muut lukivat myös

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä