PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Työnantajanäkökulmasta keskitytään ennen kaikkea ESG:n s-kirjaimeen eli sosiaaliseen vastuuseen (social responsibility). Mitä sosiaalinen vastuu ja työnantajuus yhdessä sitten tarkoittavat? Kyse on laajasta kokonaisuudesta, joka kattaa niin työoloja, työmarkkinoita ja yhdistymisvapautta, työehtosopimuksia, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja monimuotoisuutta, osallisuutta, ihmisoikeuksia kuin vaikutuksia ihmisten ja työntekijöiden terveyteen sekä pakkotyön ja lapsityövoimankäytön arviointia koko yrityksen arvoketjussa. Kyse on äärimmäisen laajasta kokonaisuudesta, josta voi alkuun olla vaikea saada konkreettista otetta.
<h3>Niin paljon muistettavaa, mistä lähteä liikkeelle?</h3>
Vastuullinen työnantajuus rakentuu peruspilareiltaan perusasioista; työlainsäädännön noudattamisesta työnantajaa velvoittava mahdollinen työehtosopimus huomioiden. Työlainsäädäntö tarkoittaa hurjaa määrää lakeja työelämän eri osa-alueilta, muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, yhteistoimintalaki, työturvallisuuslaki, työelämän tietosuojalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki, ja työehtosopimukset, joita lähes jokaisella toimialalla ja henkilöstöryhmällä on omansa. Jo työnantajien vastuullisuuden perusasioiden täyttämisessä riittää huomioitavaa ja lainsäädännön muuttuessa päivittämiselle on jatkuva tarve.
Fiksu tapa lähteä liikkeelle työnantajan vastuullisuuskysymysten kanssa onkin tehdä jonkinlainen kartoitus siitä, missä tilassa työsuhdeasiat ovat suhteessa ajantasaiseen työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin.
Entä mitä työnantajan vastuullisuus tarkoittaa, jos juridinen perusta ja vähimmäistaso on täytetty? Tällöin vastuullisuutta tarkastellaan laajempana sosiaalisena vastuuna työntekijöitä kohtaan.
Tarkasteluun otetaan muun muassa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden, monimuotoisuuden sekä osallisuuden toteutuminen yrityksessä. Hyvä asiaa havainnollistava esimerkki on yrityksen rekrytointiprosessi ja sen arvioiminen, seuranta sekä tavoitteiden asettaminen edellä mainittujen teemojen osalta.
Monimuotoisuus on tutkimuksissa todettu yhdeksi tärkeimmistä tiimien tuottavuuteen, innovaatiokykyyn ja siten menestykseen vaikuttavista tekijöistä. Kyse on siis suoraan liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavasta tekijästä ja siten asiasta, jota jokaisessa yrityksessä kannattaisi mitata, seurata ja kehittää. Onko teidän yrityksessänne jo esimerkiksi tehty seurantaa hakijapoolinne monimuotoisuudesta tai siitä, kuinka suuri tai pieni osuus joistakin hakijaryhmistä päätyy rekrytointiprosessissanne haastatteluun tai tulee valituksi uudeksi työntekijäksi?
<h3>Pelkkä tavoiteasetanta ei riitä, ota data haltuun</h3>
Tasa-arvon osalta yrityksissä on usein esimerkiksi työyhteisön kehittämissuunnitelmaan kirjattu tavoite lisätä naisten osuutta henkilöstössä jollain tietyllä prosentilla. Rekrytointiprosessin tarkastelu monimuotoisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta voi antaa uutta tietoa, joka auttaa tällaisen tavoitteen saavuttamisessa. Yrityksellä voi olla esimerkiksi tiedossa, että edellisen vuoden kaikista uusista palkatuista työntekijöistä 33 prosenttia on ollut naisia. Mikäli datan tarkastelu osoittaa, että naisten osuus yrityksen avoimiksi ilmoittamien työpaikkojen kaikista hakijoista on ollut 51 prosenttia, ja tästä hakijaryhmästä haastatteluun on pyydetty kaikkiaan 35 prosenttia, joista yritys on lopulta palkannut 93 prosenttia hakijoista, voi olla syytä pureutua asiaan tarkemmin. Miksi lähes jokainen haastateltu naishakija on palkattu, mutta kaikista naishakijoista haastatteluun on kutsuttu vain reilusti alle puolet, vaikka yrityksellä on jo tunnistettu ja asetettu tavoite lisätä naistyöntekijöiden määrää?
Tässä esimerkissä lähes kaikkien haastateltujen naishakijoiden palkkaamisen statistiikka ainakin kannustaa selvittämään, olisiko koko naishakijoiden poolissa voinut olla sellaisia potentiaalisia kandidaatteja, joita ei syystä tai toisesta ole haastateltu, ja mistä tämä epäsuhta mahdollisesti johtuu. Tai jos samaisessa hakijadatan tarkastelussa huomataan, että ulkomaalaistaustaisista hakijoista on haastateltu vain 18 prosenttia, on tässäkin tärkeä seuraamisen, tavoiteasetannan ja kehittämisen paikka.
<h3>Vastuullisuus luo kilpailukykyä ja tekee yrityksestäsi houkuttelevamman</h3>
Kuten esimerkeistä käy ilmi, vastuullisuus linkittyy sekä yritysten lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen että niiden kilpailukykykyyn ja houkuttelevuuteen markkinoilla sekä suorasti että epäsuorasti useammalla kuin yhdellä tavalla. Yritysten intressissä onkin pureutua työnantajan vastuullisuuden arviointiin niin työnantajan lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen ja vastuullisuusraportoinnin varmistamisen, kuin yrityksen yleisen kilpailukyvynkin näkökulmasta silloinkin, kun ESG-raportointi ei vielä suoraan velvoita yritystä. Samalla valmistaudutaan mahdollisiin omilta asiakasyrityksiltä tuleviin selvityspyyntöihin vastuullisuutta koskien ja saadaan mahdollisuus havaita ja tarttua yrityksen kilpailukyvylle olennaisiin tekijöihin ja kehittää niitä.
&nbsp;
Haluatko kuulla lisää?
Autamme työnantajia muun muassa kokonaistilan ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen arvioinnissa sekä työnantajan sosiaalisen vastuun mittaamisessa, arvioinnissa ja tavoiteasetannassa. Saat meiltä selkeät ja konkreettiset toimintaohjeet kehittämiseen ja kehittymiseen. Ota meihin yhteyttä!

ESG ja työnantajan vastuullisuus – mitä kaikkea se tarkoittaa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anastasia Strandberg

Anne Hirsiniemi

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa