EU hyväksyi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kiellon
Euroopan unionin neuvosto on saavuttanut merkittävän edistysaskeleen pakkotyön torjunnassa hyväksyttyään asetuksen, joka kieltää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla. Asetuksen avulla EU ja sen jäsenvaltiot voivat kieltää pakko- ja lapsityöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin ja myynnin unionin alueella.
Euroopan unionin neuvosto on saavuttanut merkittävän edistysaskeleen pakkotyön torjunnassa hyväksyttyään 19.11.2024 asetuksen, joka kieltää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla. Asetus luo tarvittavan oikeudellisen kehyksen, jonka avulla EU ja sen jäsenvaltiot voivat kieltää pakko- ja lapsityöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin ja myynnin unionin alueella. Päätöksentekomenettely on saatu näin valmiiksi ja asetusta aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.
Pakkotyöasetuksen velvoitteet yrityksille
Pakkotyöasetuksen voimaantulon myötä EU-viranomaiset ja Euroopan komissio voivat tutkia pakkotyötä sisältäviä tuotteita ja toimitusketjuja. Yritysten on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 15 vuorokaudessa kaikki tutkimuksen kannalta merkitykselliset ja tarpeelliset tiedot. Tämä pitää sisällään tiedot, joilla voidaan tunnistaa tutkimuksen kohteena olevat tuotteet, kyseisten tuotteiden valmistaja tai tuottaja sekä tavarantoimittajat.
Miten valmistautua pakkotyöasetukseen?
Asetus korostaa pakkotyöhön liittyvää huolellisuusvelvoitetta. Tehokas huolellisuusvelvoite voi jopa estää viranomaisten perusteltuun huolenaiheeseen pohjautuvan tutkimuksen aloittamisen. Siten tehokkaan huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu ja käytäntöön vieminen on syytä aloittaa jo nyt seuraavasti:
- Selvitä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden toimittajat, toimitusketju ja alkuperämaa.
- Tee huolellinen ihmisoikeusvaikutusarviointi noudattaen UNGP:n ja OECD:n ohjeita.
- Laadi politiikat ja prosessiohjeet sekä ota huolellisuusvelvoite käyttöön yrityksesi toiminnassa.
- Tee riskiperusteiset suunnitelmat havaittujen vaikutusten poistamiseksi.
Pakkotyöasetuksen seuraamukset
Pakkotyötä sisältävät tuotteet kielletään EU:n markkinoilla ja lähetykset pysäytetään EU:n rajoilla. Pakkotyön käytöstä paljastuneelta yritykseltä edellytetään tuonnin ja viennin keskeyttämisen lisäksi jo EU:n markkinoille saapuneiden tuotteiden pois vetämistä. Takaisinvedetyt tuotteet on tarkoitus lahjoittaa, tuhota tai kierrättää. Yritykset voivat joutua myös maksamaan sakkoja, jotka määrittää kyseinen jäsenvaltio.
Kielletyt tuotteet sallittaisiin takaisin EU:n markkinoille vasta, kun yritys on osoittanut lopettaneensa pakkotyön käytön esimerkiksi tekemällä muutoksia toimintatapoihinsa ja toimintaketjuihinsa.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Pakkotyöasetuksen perusteella voidaan aloittaa oikeustoimet pakkotyöllä valmistettuja tuotteita vastaan EU:n sisämarkkinoilla. Euroopan komissio perustaa tietokannan, joka sisältää pakkotyöhön liittyviä riskialueita ja -tuotteita. Kaikki arvoketjun vaiheet otetaan huomioon, mukaan lukien raaka-aineiden hankinta, sadonkorjuu, tuotanto ja valmistus. Tämä tietokanta tukee toimivaltaisten viranomaisten työtä arvioitaessa mahdollisia asetuksen rikkomisia.
Komissio voi tämän jälkeen päättää, käynnistääkö se lisätutkimuksia EU:n ulkopuolisilla alueilla epäillystä pakkotyöstä. Jos pakkotyön epäillään tapahtuvan EU:n sisällä, asianomainen kansallinen viranomainen voi tutkia tapausta.
Jäsenvaltioiden viranomaisten tulisi jakaa tietoa muiden jäsenvaltioiden kanssa, jos epäillään, että asetuksen rikkomista tapahtuu muualla EU:ssa, tai komission kanssa, jos pakkotyötä epäillään tapahtuvan kolmannessa maassa. Lopullisen päätöksen pakkotyöllä valmistetun tuotteen kieltämisestä, markkinoilta poistamisesta ja hävittämisestä tekee tutkimusta johtanut viranomainen. Kansallisen viranomaisen tekemää päätöstä sovelletaan kaikissa muissa jäsenvaltioissa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti.
Pakkotyöasetuksen täytäntöönpano
Asetuksen täytäntöönpano sisältää useita toimenpiteitä, jotka varmistavat sen tehokkaan ja kattavan soveltamisen.
- Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen: EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa asetuksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Näillä viranomaisilla tulee olla tarvittavat valtuudet ja resurssit tehtäviensä suorittamiseen.
- Riskiperusteinen lähestymistapa: Toimivaltaiset viranomaiset soveltavat riskiperusteista lähestymistapaa, joka perustuu riippumattomiin ja todennettaviin tietolähteisiin. Näihin lähteisiin kuuluvat esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tiedot sekä Euroopan komission kehittämä tietokanta.
- Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen: Kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus toimittaa tietoja toimivaltaisten viranomaisten tutkittaviksi. Tämä lisää avoimuutta ja mahdollistaa laajemman tiedonkeruun.
- Tulliviranomaisten rooli: Tulliviranomaisia pyydetään tunnistamaan ja pysäyttämään pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n rajoilla. Tämä estää kiellettyjen tuotteiden pääsyn EU:n markkinoille.
- Ohjeistuksen julkaiseminen: Euroopan komissio julkaisee sekä yrityksille että toimivaltaisille viranomaisille ohjeita, jotka helpottavat kiellon täytäntöönpanoa. Nämä ohjeet tarjoavat selkeitä suuntaviivoja ja parhaita käytäntöjä asetuksen noudattamiseksi.
