PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä</h2>
<p>Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja vaatimuksia sekä velvoitteita suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, markkinoille saattamiselle, käyttöönotolle ja käytölle. Vaikka useimmat tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja auttavat ratkaisemaan monia haasteita, voivat jotkin järjestelmät aiheuttaa huomattavia riskejä. Riskeihin puuttuminen on tärkeää, jotta voidaan välttää tekoälyn aiheuttamat epäsuotuisat seuraukset yksilöille, ryhmille, organisaatioille, yhteiskunnalle tai ympäristölle.</p>
<p>Tekoälysäädöksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että turvallisuutta ja perusoikeuksia kunnioitetaan ja että eettisiä periaatteita, kuten syrjimättömyyttä, noudatetaan. Lisäksi säädös kieltää kokonaan sellaiset tekoälyjärjestelmät, jotka aiheuttavat kohtuuttomia riskejä.</p>
<p>Sääntely ei pääty tähän: Euroopan komissio voi lisäksi antaa delegoituja säädöksiä, täytäntöönpanosäädöksiä ja ohjeistuksia esimerkiksi suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttötapauksista, vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja teknisen dokumentaation vaatimuksista. Tekoälyjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy myös laajasti muuta huomioitavaa lainsäädäntöä, kuten tietosuoja-, tekijänoikeus-, tuotevastuu- ja tuoteturvallisuuslainsäädäntö.</p>
<h2>Miten noudattaa säädöstä?</h2>
<p>Säädösteksti on pitkä ja voi vaikuttaa raskaalta, sillä se sisältää 113 artiklaa, 13 liitettä ja 68 määritelmää, joista kaikki eivät ole yhtä olennaisia. The Future of Life Instituten julkaisema AI Act Explorer on intuitiivinen työkalu, jossa säädöksen sisältö on jaoteltu lukuihin ja liitteisiin. Tämä helpottaa säädöksen omaksumista ja relevanttien osien löytämistä. Kunkin artiklan kohdalla on mainittu päivämäärä, jolloin artiklaa aletaan soveltaa, sekä mitä johdanto-osan kappaleita artiklaan liittyy. Myös Euroopan komissio tulee laatimaan tarkempaa ohjeistusta ja mallipohjia.</p>
<p>Alla on yksinkertainen toimintapolku vaatimuksenmukaisuuden selvittämiseksi:</p>
<ol>
<li>Laadi ns. tekoälyinventaari eli tunnista ja dokumentoi organisaatiosi tekoälymallit ja -järjestelmät. Ylläpidä dokumentaatiota muutostilanteissa ja katselmoi inventaari säännöllisesti.</li>
<li>Määrittele roolisi: oletko järjestelmän tarjoaja, jakelija vai käyttöönottaja? Huomioi, että rooli voi olla tapauskohtaisesti erilainen.</li>
<li>Määrittele kunkin järjestelmän luokka ja tunnista niiden riskit:
<ul>
<li>Kielletyt käytännöt -&gt; Lopeta kehitys ja käyttö.</li>
<li>Suuririskiset käytännöt -&gt; Noudata tekoälysäädöksen luvun III velvoitteita.</li>
<li>Vähäisen riskin järjestelmät, joihin liittyy läpinäkyvyysvelvoitteet -&gt; Noudata luvun IV velvoitteita.</li>
<li>Yleiskäyttöiset tekoälymallit, esimerkiksi GPT-4 -&gt; Noudata luvun V velvoitteita.</li>
<li>Muut tekoälymallit ja -järjestelmät -&gt; Jatka toimintaa kuitenkin huomioimalla mahdolliset muutokset.</li>
</ul>
</li>
</ol>
<p>Lisäksi organisaation tekoälyn hallintamalli auttaa noudattamaan säädöksiä ja hyödyntämään tekoälyn potentiaalia turvallisesti, tehokkaasti ja eettisesti. Siksi hallintamallin kehittäminen ja käyttöönotto on erittäin suositeltavaa. Monissa organisaatioissa tämä työ onkin parhaillaan meneillään tai käynnistymässä.</p>
<h2>Säädöksen noudattamisen valvonta</h2>
<p>EU-tasolla toimivien tekoälytoimiston ja tekoälyneuvoston lisäksi EU-maiden on nimitettävä kansalliset viranomaiset valvomaan tekoälysäädöksen noudattamista 2.8.2025 mennessä.</p>
<p>Euroopan tietosuojaneuvosto suosittelee, että EU-maiden tietosuojaviranomaiset toimisivat erityisesti suuririskisten tekoälyjärjestelmien valvontaviranomaisina. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi biometriseen tunnistamiseen ja luokitteluun sekä tunteiden tunnistamiseen perustuvat tekoälyjärjestelmät, joita käytetään lainvalvonnassa, rajavalvonnassa, muuttoliikkeen hallinnassa ja turvapaikka-asioissa. Tietosuojaneuvosto arvioi, että tietosuojaviranomaisten nimittäminen markkinavalvontaviranomaisiksi parantaisi viranomaisten välistä yhteistyötä, lisäisi oikeusvarmuutta ja vahvistaisi sekä tekoälyasetuksen että EU:n tietosuojalainsäädännön valvontaa.</p>
<h2>Kohti turvallisempaa tulevaisuutta</h2>
<p>Säädöksen tiukat vaatimukset ja kattava valvonta ovat merkittävä askel kohti turvallisempaa ja eettisempää tekoälyä Euroopassa. Nyt on organisaatioiden aika valmistautua ja varmistaa, että ne täyttävät kaikki säädöksen vaatimukset.</p>
<p><a href="https://cloud.email.pwc.com/tietosuoja-aamiaistilaisuus-2-10-2024"><strong>Ilmoittaudu mukaan tietosuoja-aamiaisellemme &#8211; Tietosuojan tulevaisuus: haasteita ja käytännön ratkaisuja, 2.10.2024</strong></a></p>


EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Tekoäly toimitusketjujen hallinnassa: proaktiivisuus ja tehokkuus käden ulottuvilla

Generatiivisen tekoälyn vaikutus yrityksiin Suomessa ja maailmalla

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anna Tuominen

Sanna Oinonen

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero