Hallintoneuvoston jäsenyys ei oikeuta sukupolvenvaihdoshuojennukseen
KHO:n mukaan huojennuksen edellytys yritystoiminnan jatkamisesta ei täyty, kun lahjansaajat valitaan yhtiöön perustettavan hallintoneuvoston jäseniksi.
KHO:n mukaan huojennuksen edellytys yritystoiminnan jatkamisesta ei täyty, kun lahjansaajat valitaan yhtiöön perustettavan hallintoneuvoston jäseniksi.
Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjapäätöksen (KHO:2016:173) perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytyksistä. PwC toimi valitusprosessissa verovelvollisen asiamiehenä.
Tapauksessa omistaja oli suunnitellut lahjoittavansa 10 prosenttia perheyhtiön osakkeista kummallekin lapselleen siten, että lahjoituksiin sovelletaan perintö- ja lahjaverolain mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta. Huojennus alentaa maksettavan lahjaveron määrää vähintään 60 prosentilla, mutta sen soveltamisen edellytyksenä on mm. yritystoiminnan jatkaminen. Kyseessä olevassa tapauksessa tarkoituksena oli, että lapset jatkavat yhtiön yritystoimintaa toimimalla yhtiöön perustettavan hallintoneuvoston jäseninä.
Lahjan kohteena olleen yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston tehtävänä olisi ollut mm. yhtiön omistajatahon tahdon mukaisen liiketoiminnan suunnan määritteleminen, hallituksen jäsenien valitseminen sekä yhtiön hallinnon valvominen. Lisäksi hallintoneuvostolla olisi ollut oikeus vaatia hallitusta ottamaan tietty asia käsiteltäväkseen sekä oikeus kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous. Hallinto-oikeus oli katsonut, että hallintoneuvostolle määrätyt tehtävät huomioon yhtiön hallintoneuvostossa toiminen täyttää yritystoiminnan jatkamisen edellytyksen.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja totesi, ettei hallintoneuvostossa toimiminen riitä täyttämään vaatimusta yritystoiminnan jatkamisesta. Näin ollen suunniteltuun lahjoitukseen ei voida soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. KHO perusteli ratkaisuaan mm. sillä, ettei hallintoneuvostolle voida siirtää yhtiön edustamisoikeutta tai hallitukselle kuuluvia yhtiön kirjanpitoon ja varainhoidon valvontaan liittyviä tehtäviä. Koska hallintoneuvoston lakisääteinen merkitys on rajallinen, sen jäsenyydelle ei KHO:n mukaan voida antaa samaa merkitystä kuin hallituksen jäsenyydelle tai toimitusjohtajan tehtävälle, joiden on vakiintuneesti katsottu riittävän yritystoiminnan jatkamisedellytyksen täyttymiseen.
KHO:n ratkaisu syntyi vasta äänestyksen jälkeen äänin 4−1. Enemmistön kantaa voidaan perustellusti kritisoida. Kyseessä olevassa tapauksessa hallintoneuvostolla olisi ollut hyvinkin laajat toimivaltuudet ja keskeinen rooli yhtiön hallinnoinnissa, mm. valta nimittää ja erottaa hallitus. Esimerkiksi edustamisoikeuden puuttumisella ei tulisi olla merkitystä asiassa, sillä yksittäisellä hallituksen jäsenelläkään ei useimmiten ole oikeutta edustaa yhtiötä. KHO on aikaisemmassa käytännössään myös katsonut, että yritystoiminnan jatkaminen voi perheyhtiössä tapahtua käyttämällä päätösvaltaa osakkuuden perusteella ja toimimalla yhtiön johtotehtävissä, eikä huojennuksen soveltaminen siten aina vaadi toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen asemaa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hallintoneuvoston jäsenyys osakeyhtiölain mukaan kuuluu yrityksen johtotehtäviin ja että sukupolvenvaihdoshuojennuksen perimmäinen tarkoitus on edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia sekä parantaa yritystoiminnan jatkajan asemaa, hallinto-oikeuden ratkaisua ja KHO:n vähemmistöön jääneen jäsenen kantaa voidaan pitää KHO:n enemmistön kantaa paremmin perusteltuna.
KHO:n ratkaisu koski tilannetta, jossa lahjan kohteena olevan yhtiön hallitus koostui pääosin omistajakunnan ulkopuolisista hallitusammattilaisista, eikä useiden lahjansaajien nimittäminen hallitukseen siksi olisi ollut liiketoiminnan johtamisen kannalta tarkoituksenmukaista. KHO ei kuitenkaan antanut ratkaisussaan painoarvoa liiketoiminnan tosiasiallisten edellytysten turvaamiselle, vaan perusti ratkaisunsa hallintoneuvoston muodollisen asemaan.
KHO:n kanta on varsin kategorinen ja sulkee hallintoneuvoston jäsenyyden pois niiden tehtävien joukosta, joita hoitamalla voi täyttää sukupolvenvaihdoshuojennuksessa tarkoitetun jatkamiskriteerin. Tämä aiemmin verotuskäytännössä hyväksytty toimiva käytäntö on nyt Suomessa lakkautettu.
Vastaavissa tilanteissa, joissa lahjan- tai perinnönsaajia ei esimerkiksi hallituksen liiallisen kasvamisen tai muun syyn vuoksi voida nimittää hallituksen jäseniksi, voi olla jatkossa perusteltua miettiä lahjoituksen toteuttamista ns. yhteislahjana. Tuoreen oikeuskäytännön mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset voivat täyttyä, kun osakkeet lahjoitetaan usean henkilön yhteisomistukseen ja yhteisomistajat toimivat vuorotellen hallituksen jäseninä.
