Hallituksen puoliväliriihi oli perheyrityksille pettymys – miten tästä eteenpäin?
Hallitus teki puoliväliriihessään 23.4. euromääräisesti merkittäviä ja verotukseen vaikuttavia muutoksia sekä muita päätöksiä, joilla se pyrkii tukemaan talouskasvua. Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei kuitenkaan mahtunut tälle listalle, ja myös useimmat perintöveroon tehdyt muut muutokset jäivät kosmeettisiksi. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen mahdollistaminen myös alaikäiselle perijälle on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Hallitus teki puoliväliriihessään 23.4. euromääräisesti merkittäviä ja verotukseen vaikuttavia muutoksia sekä muita päätöksiä, joilla se pyrkii tukemaan talouskasvua. Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei kuitenkaan mahtunut tälle listalle, ja myös useimmat perintöveroon tehdyt muut muutokset jäivät kosmeettisiksi. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen mahdollistaminen myös alaikäiselle perijälle on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Hallituksen puoliväliriiheen oli ladattu paljon odotuksia. Moni taho toi ansiokkaasti esiin ongelmia ja kasvun esteitä, joita perintövero aiheuttaa etenkin perheyritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Jotkut yrittäjät ja omistajat osallistuivat keskusteluun rohkeasti omalla nimellään ja tarinallaan, ja esimerkiksi Perheyritysten liitto teetti päätöksenteon tueksi kattavaa tutkimusta. Kun toivottua muutosta perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla ei saatu, moni on ymmärrettävästi pettynyt.
Kerrataan alkuun lyhyesti hallituksen päätökset.
Perintövero ei siis poistu. Sen sijaan veron alarajaa nostetaan nykyisestä 20 000 eurosta 30 000 euroon. Huojentamattomalle perintöverolle maksettavaa korkoa päätettiin myös alentaa hieman. Kummallakaan muutoksella on vaikeaa nähdä olevan olennaista merkitystä yritysten sukupolvenvaihdoksille. Myöskään sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksenä oleviin liiketoiminnan luonteeseen, jatkajan rooliin tai vaadittavaan omistusosuuteen ei tullut muutoksia.
Myönteisenä asiana hallitus päätti kuitenkin mahdollistaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisen alaikäisen perijän verotuksessa. Vaikka tämä muutos ei täytä puoliväliriihelle asetettuja toiveita, se on kuitenkin monelle yhtiölle merkittävä askel oikeaan suuntaan. Nykyinen tilanne, jossa alaikäinen perijä ei ole voinut saada sukupolvenvaihdoshuojennusta, on johtanut yksittäistapauksissa todella kohtuuttomiin ja epäoikeudenmukaisiin lopputuloksiin. Samalla se on edellyttänyt monimutkaista ja usein kallista varautumista yllättävään sukupolvenvaihdokseen kaikissa niissä tilanteissa, joissa nykyisellä omistajalla on alaikäisiä lapsia.
Tämän tilanteen korjaamista pidettiin jo etukäteen vähimmäistavoitteena huojennuksen kehittämiseksi, vaikka perustellut toiveet olivatkin paljon korkeammalla. Nyt on syytä toivoa, että tämä lainsäädäntömuutos saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Poliittisia tahdonilmaisuja alaikäisen huojennuksen mahdollistamisesta on kuultu aiemmiltakin hallituksilta, joten nyt tarvitaan konkreettisia tekoja.
Vaikka kokonaisuus oli perintöverotuksen osalta pettymys, katse on käännettävä eteenpäin. Kun perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei onnistunut puoliväliriihessä, jossa kuitenkin tehtiin useiden miljardien veroratkaisut, on vaikeaa uskoa perintöveron poistamista koskevan päätöksen mahtuvan enää nykyisen hallituksen agendalle. Toisaalta nykyisten poliittisten voimasuhteiden ja eduskuntapuolueiden julkisten kannanottojen valossa ei ainakaan juuri nyt tunnu realistiselta, että perintöveron poistamista saataisiin mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Seuraava ajankohta, jolloin asia voitaisiin saada uudestaan vakavaan harkintaan, saattaa siis olla aikaisintaan vuoden 2031 vaalien jälkeen. Tämä tarkoittaa, että perintöveron poistamista ei saataisi voimaan ainakaan seitsemään vuoteen. Mielelläni huomaan olevani väärässä, ja poliittinen tilanne on muutenkin liikkunut viime aikoina nopeasti. Tältä asianlaita kuitenkin näyttää juuri nyt.
Moni perheyritys on pidätellyt sukupolvenvaihdoksen toteuttamista odottaessaan perintö- ja lahjaveron mahdollista poistumista. Niissä yhtiöissä, joissa huojennuksen soveltamisen edellytykset tällä hetkellä täyttyvät, sille ei nyt välttämättä ole tarvetta. Koska lainsäädännön nopea muutos parempaan ei tunnu todennäköiseltä, vaihdokset voidaan toteuttaa silloin, kun ne ovat operatiivisesti ja omistajien roolien valossa perusteltuja.
Sen sijaan niissä yhtiöissä, joissa huojennuksen edellytykset eivät tällä hetkellä täyty esimerkiksi hajautuneen omistusrakenteen takia, tilanne on hankalampi. Ei ole kokonaan poissuljettua, etteikö muutoksia huojennuksen soveltamisalaan voitaisi tehdä perintöveron poistamista nopeammin. Jos muutoksia ei kuitenkaan saada aikaan, en olisi valtavan yllättynyt, vaikka omistajien muutot naapurimaihin lisääntyisivät lähivuosina. Tämän olisi vaikea nähdä olevan Suomen etu.
