Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Mennyt talvi oli tapahtumarikas työmarkkinakentässä. Pääasiallisena syynä tähän olivat hallituksen suunnittelemat työelämän lainsäädännön muutokset osana Suomen talouden kuntoon saattamista ja kilpailukyvyn parantamista. Talven aikana koettiin pitkiä ja laajoja lakkoja sekä päivittäisiä uutisia hallituksen ja ammattiliittojen vastakkaisista näkemyksistä lakihankkeista. Vastustuksesta huolimatta lakihankkeet ovat edenneet. Alla on selostettu niiden pääasiallinen sisältö ja ajantasainen tilanne.

Työrauhalainsäädäntö

Työrauhalainsäädäntöä koskevat lakimuutokset hyväksyttiin eduskunnassa ja tulivat voimaan alkuperäistä aikataulua aiemmin jo 18.5.2024.

Muutosten myötä työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotettiin. Lakiin säädettiin myös uusi, työntekijälle määrättävä, 200 euron suuruinen hyvityssakko lainvastaiseksi tuomitun työtaistelun jatkamisesta edellyttäen, että työntekijä on tietoinen annetusta tuomiosta.

Myötätuntotaistelut eli työtaistelut, joilla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua, rajattiin työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin. Poliittisten työnseisausten kesto rajattiin enintään 24 tuntiin ja muiden työtaistelutoimien enintään kahteen viikkoon. Poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos toimeenpaneva yhdistys 12 kuukauden kuluessa tosiasiallisesti jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua. Myötätuntotyötaisteluista ja poliittisista työtaisteluista on jatkossa ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen niiden aloittamista.

Uudistusten tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä, turvata yritysten tuottavuutta ja parempaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin sekä edistää ulkomaalaisten toimijoiden käsitystä Suomesta vakaana toiminta- ja investointiympäristönä. Uudistuksella ei rajoiteta työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omalla alalla.

Työttömyysturvan muutokset

Hallituksen suunnitelmat sisältävät työttömyysturvaan useita muutoksia. Niistä osa, kuten omavastuuajan pidennys seitsemään päivään, on jo toteutettu ja astunut voimaan. Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen euroistaminen sekä pidennys puolesta vuodesta vuoteen on hyväksytty eduskunnassa ja astuu voimaan 2.9.2024. Eduskunnan käsittelyssä on vielä muun muassa ansiopäivärahan määrän porrastaminen ja vuorotteluvapaajärjestelmästä luopuminen.

Muutosten tarkoituksena on purkaa kannustinloukkuja, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyö kannattavampaa suhteessa osa-aikatyöhön.

Paikallisen sopimisen edistäminen

Hallitus haluaa lisätä mahdollisuuksia yritystasolla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen siten, että se on yhdenvertaisesti mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Tätä varten työlainsäädäntöä aiotaan muuttaa niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Poikkeamismahdollisuudet edellyttävät, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys. Työlainsäädännöstä aiotaan myös poistaa paikallisen sopimisen kiellot, jotka koskevat järjestäytymättömiä, yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattavia yrityksiä. Lisäksi paikallinen sopiminen yritystasolla halutaan mahdollistaa niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.

Lakimuutoksen hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi 12.4.2024 ja esityksestä annettiin 49 lausuntoa. Saatua palautetta analysoidaan parhaillaan ja esitysluonnos lähetetään myös lainsäädännön arviointineuvoston tarkasteltavaksi. Tavoitteena on, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan voimaan pääosin 1.1.2025.

Palkankorotusten yleinen linja

Kolmikantainen työryhmä valmistelee muutoksia työriitojen sovittelujärjestelmään ja aloitti työnsä talvella 2024. Tavoitteena on edistää vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi pitkällä tähtäimellä. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan tämä toteutetaan säätämällä lailla niin, että palkantarkastusten yleistä linjaa eli vientivetoisilla aloilla sovittuja palkankorotuksia ei voida ylittää edes valtakunnansovittelijan toimiston tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella.

Käytännössä työehtosopimusneuvottelujen osana käytävät palkankorotusneuvottelut toteutuvat jo nyt siten, että vientivetoiset alat aloittavat neuvottelukierrokset ja tekevät sopimukset palkankorotuksista ensimmäisenä. Muut myöhemmin neuvottelevat alat noudattelevat näitä linjoja. Käytännössä valtavaa muutosta nykytilaan ei siis olisi tulossa.

Työllistämisen esteiden purkaminen työlainsäädännön muutoksin

Henkilöön liittyvän irtisanomisen perustetta aiotaan keventää niin, että jatkossa asiallinen syy riittäisi irtisanomiseen eikä syyltä vaadittaisi enää painavuutta. Tarkoituksena on siis hieman madaltaa vaatimuksia työntekijän irtisanomiseen henkilökohtaisin perustein. Muutoksen käytännön merkitystä on vaikea arvioida ja se selviää viime kädessä tuomioistuinten ratkaisujen myötä.

Yhteistoimintalain soveltamisala halutaan nostaa EU-säännösten sallimaan 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Samalla muutosneuvottelujen vähimmäisaikoja aiotaan lyhentää puolella eli kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä seitsemään päivään.

Myös työntekijän takaisinottovelvollisuuden alarajaa aiotaan nostaa niin, että takaisinottovelvollisuutta ei olisi alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävillä yrityksillä ja yhteisöillä. Tätä rajaa olisi oikeus noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Lomautusilmoitusaikaa halutaan lyhentää nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Myös tätä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta aiotaan muuttaa niin, että ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei maksettaisi palkkaa. Omavastuupäivää ei kuitenkaan olisi viiden vuorokauden tai sitä pidemmissä sairauslomissa eikä työkyvyttömyyden johtuessa työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Lisäksi määräaikaisten työsopimusten solmimista halutaan helpottaa niin, että ne olisivat jatkossa mahdollisia ilman erityistä perustetta enintään vuodeksi.

Esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi valmistellaan ja hallituksen tavoiteaikataulu lakimuutoksille on kehysriiheen 2025 mennessä.

Avustamme mielellämme kaikissa työsuhteita koskevissa kysymyksissä ja voit olla meihin yhteydessä milloin vain.