PWC Uutishuone

Helsingin hovioikeus: Osakaslainan puuttumista veroilmoituksesta pidettiin törkeänä veropetoksena

Verovelvollinen oli jättänyt ilmoittamatta noin 116 000 euron osakaslainan henkilöveroilmoituksestaan, josta Helsingin hovioikeus tuomitsi (tuomio 22/132686) vastaajan törkeästä veropetoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Vastaajan vuoden 2015 esitäytetystä veroilmoituksesta oli puuttunut hänen omistuksessaan olevalta yhtiöltä saamansa osakaslaina. Vastaaja ei ollut täydentänyt kyseistä osakaslainaa vuosiveroilmoitukseensa, minkä johdosta tuloveroa oli jäänyt määräämättä yhteensä noin 38 000 euroa.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti jättäessään saamansa osakaslainan ilmoittamatta ja myös siitä, oliko vastaajan menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä törkeän veropetoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla.

Teon tahallisuuden tunnusmerkistö

Veropetoksesta tuomitseminen edellyttää vastaajalta tahallisuutta. Tuloverolain 53 a §:n mukaan luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Sanottu säännös on merkityssisällöltään yksiselitteinen.

Tuomioistuimen arvioitavana oli näin ollen, oliko vastaajan tullut olla tietoinen yhtiöstä saamastaan osakaslainasta, josta veroilmoitus olisi tullut tehdä ja olisiko verovelvollisen tullut mieltää, että jättämällä nämä rahalainasta muodostuneet tulot ilmoittamatta, hän rikkoisi vero-oikeudellisia säännöksiä ja aiheuttaisi veron määräämättä jäämisen. Toisin sanoen kysymys oli siitä, olisiko vastaajan tullut pitää vähintään varsin todennäköisenä, että hän on jättänyt ilmoittamatta saamansa osakaslainan ja siitä muodostuneen tulon, kun hän on antanut Verohallinnolle verovuotta 2015 koskevan veroilmoituksensa?

Hovioikeus katsoi vastaajan menetelleen tahallisesti. Hovioikeus korosti tuomiossaan mm. sitä, että vastuu henkilökohtaisesta verotuksesta on verovelvollisella itsellään. Merkitystä tahallisuuden arvioinnin kannalta ei siten voitu antaa sille, ettei verovelvollinen ollut selvittänyt osakaslainan verokohtelua tai sille, että verovelvollisen mukaan syy tiedon puuttumiseen oli osittain johtunut siitä, että tilitoimisto oli vaihtunut kesken tilikautta, eikä verovelvollinen tämän vuoksi saanut ohjeita veroilmoituksensa täyttämiseen. Riittävää tahallisuuden kannalta oli, että verovelvollisen havaittavissa oli ollut, että salattu tieto oli tullut ilmoittaa Verohallinnolle veroilmoituksessa. Lisäksi merkitystä annettiin sille, että vastaajalla oli kokemusta ja osaamista yritystoiminnasta useiden vuosikymmenien ajalta.

Teon törkeysarviointi

Törkeästä veropetoksesta tuomitseminen edellyttää lisäksi, että veropetoksessa muun ohessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Hovioikeus katsoi myös tämän edellytyksen täyttyneen.

Oikeuskäytännössä huomattavan taloudellisen hyödyn alarajana on pidetty 17.000 euroa, mikä selvästi ylittyi nyt käsillä olevassa tapauksessa. Tämä puolsi hovioikeuden mukaan teon pitämistä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus korosti lisäksi, että asiassa ei ollut tullut ilmi mitään merkittävästi kokonaistörkeyttä vastaan puhuvia seikkoja, vaan edellä todetuin tavoin kyse oli ollut huomattavan tulolajin tahallisesta salaamisesta. Kyse ei myöskään ollut verotuksellisesti erityisen monimutkaisesta tai epäselvästä tilanteesta.

Katso myös Helsingin hovioikeuden tuomio: Eläketulojen puuttuminen veroilmoituksesta pidettiin törkeänä veropetoksena

Helsingin hovioikeus on myös vastaavanlaisessa tapauksessa (tuomio 22/132840) tuominnut vastaajan viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä veropetoksesta vastaajan jätettyä ulkomailta saatuja eläketuloja ilmoittamatta veroilmoituksestaan. Näiden kahden tapauksen perusteella vaikuttaa siltä, että verovelvollisen katsotaan herkästi toimineen tahallisesti, kun törkeän veropetoksen taloudellisen hyödyn alaraja ylittyy, eikä vastaajan ymmärtämättömyydelle anneta arvioinnissa vähäistä suurempaa painoarvoa.

Hovioikeuden edellä mainitut tuomiot eivät ole lainvoimaisia tämän artikkelin kirjoitushetkellä.