Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Bändimeininkiä, hiphoppia, koodausta, käyttöliittymien suunnittelua.
Risto Lähdesmäki, käyttökokemussuunnittelua tekevän <a href="http://www.idean.com/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Idean Enterprisen</a> perustaja, on aina halunnut tehdä kiinnostavia juttuja. Hän kuvailee itseään edelleen ennemmin kiinnostavien juttujen tekijäksi ja toteuttajaksi kuin yrittäjäksi.
Noita juttuja tehdään nykyään yhdessä usean sadan ihmisen kanssa Suomessa ja erityisesti Yhdysvalloissa. Kun Lähdesmäkeä pyytää kertomaan tarkemmin yrityksen toiminnasta, hän kertoo yrityksen tekevän design-transformaatiota, design-strategiaa ja käyttökokemussuunnittelua.
<blockquote>Suomeksi sanottuna Idean auttaa yrityksen johtoa tekemään digitaalisilla palveluilla rahaa.</blockquote>
Ideanin pääkonttori on sijainnut reilut kolme vuotta Kaliforniassa Palo Altossa ja kasvanut tuona aikana nopeammin kuin koko 12 vuotta vanhan historiansa aikana.
Ideanin asiakkaita ovat muun muassa GoPro, HP, Daimler, Ericsson, LG, Citybank, Samsung ja IBM sekä uutena isona Cisco.
<blockquote>IBM pari vuotta sitten oli meille iso juttu, mutta vuodet ovat opettaneet nöyryyttä. Jalat pysyvät maanpinnalla enkä anna hurmoshenkisen sokerihumalan viedä mennessään. Tunnen kiitollisuutta, mutta en uskalla olla täysin tyytyväinen. Pitää miettiä, mikä on seuraava askel.</blockquote>
<h2>Ilman hyviä asiakaskokemuksia kuolet</h2>
Suomessa ei Lähdesmäen mielestä vieläkään täysin ymmärretä, kuinka ratkaisevan tärkeitä käyttöliittymä ja palvelumuotoilu ovat asiakaskokemuksen muodostumisessa.
Päätös lähteä Kaliforniaan syntyi pitkälle sen takia, että Lähdesmäki väsyi saarnaajan rooliin.
Hän ei jaksanut vakuuttaa suomalaista yritysjohtoa siitä, että jos asiakaskokemus ei ole hyvä, ei selvitä. Seuraa kuolema.
<blockquote>Ero on massiivinen, kun verrataan suomalaisten ja amerikkalaisten suhtautumisesta palveluarkkitehtuuriin. Siellä emme ole it-talojen kilpailija vaan it-väki on partnerimme. Käyttöliittymäsuunnittelu oli monella jenkkifirmalla mukana budjetissa jo 2010.</blockquote>
Lähdesmäki kehuu Suomessa olevia Ideanin ihmisiä skarpeiksi edelläkävijöiksi. Vaikka heidän rooliaan ei täysin ymmärretä, he ovat saaneet monta hyvää casea, ja sen mukana heidän työnsä jälkeä ja sen tuloksia on alettu arvostaa.
<h2>Amerikan ensimmäinen rekrytointi jännitti</h2>
Kun Lähdesmäki sanoo, että menestys tehdään hyvällä porukalla, se ei kuulosta lainkaan kliseeltä. Hän on porukastaan ylpeä mutta myös erittäin tarkka siitä, ketä Ideaniin palkataan.
<blockquote>Suurimpia jännityksen aiheita Laaksossa oli, kun palkkasimme ensimmäisen amerikkalaisen suomalaisten joukkoon. Kävimme läpi 200 kandidaattia, jotta löysimme yhden hyvän.</blockquote>
Rekrytointia varten on nykyään oma tiiminsä, joka valitsi viime vuonna lähes 40 ihmistä 3 000:n joukosta.
Lähdesmäki kehuu rekrytoinnissa omaa nenäänsä, joka haistaa joukkoon sopivat ihmiset. Kaikkein tärkeintä on, että kemiat toimivat ja että ihmisellä on oikea asenne. Kaiken muun pystyy oppimaan.
Rekrytoinnit ovatkin yleensä onnistuneet. Ja jos joskus ei ole mennyt aivan nappiin, ”tehdään tarvittavia liikkeitä, sillä se on lopulta kaikkien etu”.
<blockquote>Meidän kolme tärkeintä asiaa ovat ihmiset, kulttuuri ja projektit. Ihmiset luovat kulttuurin ja projektit pitävät ihmiset kiinnostuneina. Kun lähdimme Jenkkeihin, yksi iso syy oli saada hyville ihmisille hienoja projekteja. He olivat ansainneet ne.</blockquote>
Lähdesmäki välittää ihmisistään niin paljon, että teki heille <a href="https://vimeo.com/138015126" target="_blank" rel="noopener noreferrer">rakkauslaulun</a> (<a href="https://vimeo.com/132731043" target="_blank" rel="noopener noreferrer">katso myös video ideasta rakkauslaulun takana</a>). Se kuultiin myös PwC:n Most Valuable Entrepreneur -palkinnonjakotilaisuudessa.
<h2>Kotia ei pantata</h2>
Ideanin värikkääseen historiaan kuuluu muun muassa epäonnistunut kokeilu Kiinan-markkinoilla. Rankkoja paikkoja on mahtunut yrityksen taipaleelle useita.
Lähdesmäki sanoo, että Ideanissa on tehty kolme tai neljä ”konkurssia”, mutta niistä ei ole ulkopuolelle juuri huudeltu. Usko on ollut koetuksella ja turhautuminen toisinaan massiivista.
<blockquote>Totaalisen kanttu vei firma ei silti missään vaiheessa ole ollut. Meillä on koko ajan ollut ydinosaaminen kunnossa. Siihen on voinut aina palata.</blockquote>
Jälkikäteen tosin on huomattu, etteivät vähemmänkään onnistuneet siirrot ole olleet hyödyttömiä. Ainakin niistä on opittu paljon, ja aika moni on poikinut myöhemmin asiakkaita.
Lähdesmäki ei ole halunnut missään vaiheessa ottaa todella isoja riskejä eikä esimerkiksi pantata taloaan.
<blockquote>Jos panee kaiken likoon ja firmaan iskee pahasti, kaikki myös menee. Ydinporukkaan kuuluva Juha Mikkola on sanonut, että bisnes voitetaan kotona. Olen täysin samaa mieltä. Energia tulee kotoa, perheen asiat on pystyttävä pitämään kunnossa.</blockquote>
Hän myöntää auliisti tuntevansa parhaillaan huonoa omaatuntoa. Vaimon ja neljän lapsen kanssa on ollut liian vähän yhteistä aikaa. Kesäloma jäi kuuteen päivään ”mutta kun viikonloput laskee mukaan, päiviä kertyi yhdeksän”.
Edellisellä viikolla bisnekset veivät Shanghaihin, nyt ollaan Helsingissä. Mutta sitten äkkiä kotiin.
Vuoden aikana kertyviä matkapäiviä hän ei ryhdy laskemaan.
<h2>Kasvu on kivaa Laaksossa</h2>
Kasvaminen ei ollut Ideanin päällimmäisiä tavoitteita alkuvaiheessa. Kasvupolkuja ryhdyttiin vakavammin suunnittelemaan vasta viitisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun ajatukset Piilaaksoon lähdöstä kävivät varteenotettaviksi.
<blockquote>Sitä ennen ydinporukalle riitti, että saimme maksettua itsellemme edes jonkinlaisen elannon.</blockquote>
Kasvamista tosin kokeiltiin muun muassa ulkoistamalla joitakin toimintoja, mutta tästä luovuttiin pian. Lähdesmäki on sitä mieltä, että jos oikeasti haluaa kasvaa, se on tehtävä itse.
<blockquote>Laakso on kasvuun kiva paikka. Vieri vieressä on suuria, Koneen kokoisia firmoja, joista ei ole koskaan aiemmin kuullut. Numerot ovat isoja ja tarttuvat, sillä niihin haluaa itsekin yltää.</blockquote>
Ideanissa rakennetaan nyt uusien asiakkuuksien myötä uusia tiimejä. Iso asiakas tarkoittaa tarkkaa pohdintaa siitä, miten paljon ja miten nopeasti uusia työntekijöitä voidaan palkata ja riittääkö heille töitä myös jatkossa.
<blockquote>Haaste on iso, sillä projektien määrä on kasvanut nopeasti kymmenestä kolmeensataan. Olemme päässeet nyt hyvään alkuun tiimien rakentamisessa ja niiden johtamisessa. Ideanista on tullut kasvufirma ja haastaja.</blockquote>
Lähdesmäki ei kuitenkaan ennusta, miten iso yritys vielä tulevaisuudessa on.
Hänelle tärkeintä on, että Idean on halutuin.

Idean alkoi kasvaa Piilaaksossa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen