PWC Uutishuone

Iso raha jyrähti: Ilmastonmuutosta ei voi enää sivuuttaa, data sen vaikutuksista pidettävä ajan tasalla

Yhtiökokouskauden ollessa käynnissä on hyvä katsastaa, mitä asioita eräät maailman suurimmat kansainväliset sijoittajat, BlackRock ja State Street Global Advisors (SSGA), ovat nostaneet esille vuosittaisissa kirjeissään omille sijoituskohteilleen.

Ilmastonmuutos ja henkilöstön monimuotoisuus. Siinä teemat, jotka nousevat näistä kirjeistä esille ja joista on pidettävä erityisen hyvää huolta – ainakin mikäli on uskominen näitä merkittäviä globaaleja institutionaalisia sijoittajia. 

Isoilla institutionaalisilla sijoittajilla on paljon vaikutusvaltaa. Ne tekevät päätöksiä mihin maihin, mihin sijoitusinstrumentteihin ja mihin yrityksiin ne sijoittajilta tai kansalaisilta keräämänsä rahat sijoittavat. Sijoituskohteiden kannalta suurien kansainvälisten ja kotimaisten institutionaalisten sijoittajien päätöksillä voi olla merkittävän suuri vaikutus.

Teemasta ilmastonmuutos ja yritysten liiketoiminta on puhuttu alkuvuodesta paljon myös Suomessa, ja yksi syy tähän oli mm. Nordean ilmoitus tulosjulkistuksensa yhteydessä. Pankki ilmoitti vähentävänsä sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna.

BlackRockin toimitusjohtajan Larry Finkin sanoma tiivistetysti on, että hiilineutraaliuden on toteuduttava vuoteen 2050 mennessä. Tämä aiheuttaa samalla isoja taloudellisia muutoksia, joihin täytyy kiireesti varautua. BlackRock haluaakin kuulla yrityksiltä, kuinka ne aikovat tuohon tavoitteeseen sopeutua: miten tavoite näkyy niiden strategiassa ja kuinka yritysten hallitukset varmistavat tavoitteen mukaisen toiminnan.

Myös SSGA aikoo lisätä yhteistyötä niiden yritysten kanssa, jotka kiinnittävät huomiota hiilijalanjälkeensä järjestelmällisesti.

Minun tietoni mukaan suomalaiset institutionaaliset sijoittajat eivät vastaavia kirjeitä suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksille ja toimitusjohtajille lähetä, mutta melkein samoja asioita mm. Varma ja Ilmarinen tuovat omissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissaan esille. Varman ja Ilmarisen sijoituspolitiikoissa korostuvat tällä hetkellä voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillintä, tarkennettu ESG (Environment, Social and Governance) -seuranta nimetyille toimialoille sekä ihmisoikeuksiin liittyvät asiat. 

Päättäjät samasta puusta?

Iso raha kiinnittää yhä järjestelmällisemmin huomiota myös monimuotoisuuteen. On iso riski, jos johtoryhmä ja hallitus koostuvat samanlaisista ja samoin ajattelevista ihmisistä. Se ei näytä hyvältä myöskään ulospäin.

SSGA käy yhä järjestelmällisemmin sijoituskohteistaan läpi, millaisia ihmisiä yritysten asioista on päättämässä ja kuuluuko heihin esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä. Se vaatii mukaan vähemmistön edustajia.

BlackRock odottaa yrityksiltä suunnitelmaa siitä, kuinka ne parantavat monimuotoisuuttaan.

Näiden asioiden painottamista on ollut havaittavissa myös kotimaisten isojen institutionaalisten sijoittajien, kuten Varman ja Ilmarisen, toiminnassa. Nämä yhtiöt ovat lukuisten nimitystoimikuntapaikkojensa johdosta avainasemassa varsinkin hallituksen monimuotoisuuden kasvattamisessa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. 

Keskuskauppakamarin naisjohtajatutkimuksen mukaan naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa noussut voimakkaasti koko 2000-luvun ja vuonna 2020 naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä ylitti ensimmäistä kertaa 30 prosentin rajan. 

Jatkossa varmasti Suomessakin on tarvetta kiinnittää entistä enemmän huomioita monimuotoisuuden osalta myös muihin kuin nais-mies-kysymykseen – monimuotoisuus kun on tänä päivänä paljon muutakin.

Johdon opas tulevaan

Miten globaalien investoijien sanoma pitäisi sitten ottaa huomioon meillä yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa? Tässä oma tulkintani:

  • Jos pandemia on vienyt hetkeksi huomion pois ilmastosta, vastuullisuudesta ja hyvästä hallintotavasta, ne pitää nostaa uudelleen esille. PwC on julkaissut avuksi hyvän raportin, ESG oversight: The corporate director’s guide.
  • Johdon kokoonpanoon ja rekrytoitaviin ihmisiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota: kuinka monimuotoisuus otetaan niissä huomioon. Toimivien päätösten takana on paljon dataa, hyviä keskusteluja ja monipuolisia näkökulmia. Kannattaa olla proaktiivinen, selvittää oma tilanne eikä jäädä odottamaan ulkopuolelta tulevaa painetta.
  • Onko yrityksellä käytössään ajantasaista dataa, jota tarvitaan muutoksissa varautumiseen? Mitä tiedetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta omaan toimialaan? Onko tuo tieto sellaista, jonka varassa tärkeitä päätöksiä voi tehdä?