Jäsenlehtien painoksen arvonlisäverotuksesta

Painoksen osto verottomana

Arvonlisäverolain 56 §:n nojalla verotonta on neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- ja aikakauslehden painoksen myynti yleishyödylliselle yhteisölle. Edellytyksenä on, että lehteä julkaistaan pääasiassa jäseniä tai jäsenyhteisöjen jäseniä tai osakkaita varten ja yhdistys ei harjoita sanoma- tai aikakauslehtien julkaisemista liiketoiminnan muodossa. Suomi on saanut EU:n liittymissopimuksen perusteella jatkaa jäsenille jaettavien julkaisujen painamisen vapautusta.

Korkein hallinto-oikeus on 31.12.2013 antamassaan ratkaisussa KHO 31.12.2013 T 4119 katsonut, että vapautusta on tulkittava suppeasti eikä sitä voida soveltaa lehden valmistustyön myyntiin. Ratkaisun mukaan kysymys ei ole lainkohdassa tarkoitetusta verottomasta jäsenlehden painoksen myynnistä, kun valmistustyö sisältää painotyön ja jakelun lisäksi lehden taittamista ja sisällön toteuttamista. Lehden valmistustyön myyntiin sovellettiin yleistä 24 %:n verokantaa.

KHO:n ratkaisun perusteella veroton jäsenlehden painos voi siten käsittää lehden painamisen ja painamiseen liittyvät työsuoritukset sekä jakelun. Todettakoon, että ratkaisu koski lehden valmistusta kokonaispalveluna. Asiassa ei ollut ratkaistavana sitä, voidaanko kokonaispalveluun sisältyvät palvelut käsitellä erillisinä palveluina. Selvää on, että painotyö ja jakelu voidaan katsoa verottomaksi silloin, kun sopimus ei sisällä mitään muita lehden valmistukseen liittyviä painamista edeltäviä työsuorituksia. Verotuskäytännössä on tähän asti katsottu, että lehden tekninen valmistus esimerkiksi taitto, ladonta tai reprotyö kuuluu osana painoksen myyntiin. Avoimeksi jää kysymys siitä, katsotaanko lehden tekninen valmistus jatkossakin painoksen myynniksi vai muuttaako näiden töiden mukana oleminen koko työn siis myös painotyön ja jakelun verolliseksi. Todettakoon, että viimeaikaisessa oikeuskäytännössä ns. liittymisperiaatteen perusteella yhdistettyjä palvelupaketteja on käsitelty yhä useammin yhtenä palveluna, johon sovelletaan aina yleistä verokantaa.

Verottoman jäsenlehden julkaisijan olisi hyvä arvioida, kannattako lehden painosta ostaa enää kokonaispalveluna.

Esimerkiksi tekijänoikeutta koskeva lehden sisällön tuottaminen on verotonta arvonlisäverolain 45 §:ssä viitatun tekijänoikeutta koskevan säännöksen nojalla. Jäsenlehtien painaminen ja jakelu on verotonta arvonlisäverolain 56 §:n nojalla.

Tilattu lehti

Arvonlisäverolain 85a §:n mukaan sanoma- ja aikakauslehden myynnistä vähintään kuukauden ajaksi tilattuna on suoritettava veroa 10 %:n verokannan mukaan.

KHO:n otti ratkaisussaan KHO 31.12.2013 T 4119 kantaa tilattuna myydyn lehden käsitteeseen. Ratkaisun mukaan lehden kustantamiseen liittyvää sopimusta, jossa lehden kustantaja huolehti lehden tuottamisesta toimitustöineen, kuvauksineen, ulkoasun suunnitteluineen, taiton, vedosten tarkistuksen, KVK-korjaukset, trafiikin, kuvankäsittelyn, repron, painotyön ja jakelun ei pidetty sanoma- ja aikakauslehden myyntinä tilattuna. Julkaisija hyväksyi lehden sisällön ja kantoi siitä vastuun. Lehden julkaisijan katsottiin ostavan lehden valmistustyön lehden kustantajalta, jolla ei ollut julkaisijan oikeuteen rinnastettavaa oikeutta lehden sisältöön. Lehden valmistustyön myyntiin sovellettiin 24 %:n verokantaa.

KHO:n ratkaisu on linjassa Verohallinnon 31.1.2012 antaman ohjeen nro A3/430010/2012 kanssa. Ohjeen mukaan tilatun lehden myyjän, joka tekee lehden painotyön, tulee toimia myös lehden julkaisijana, jotta myyntiin voidaan soveltaa alennettua verokantaa. Tosin näillä käsitteillä ei ole absoluuttista määrittelyä, joten rajanvetotilanteita tulee olemaan vielä runsaasti.

Ratkaisulla on merkitystä niille verotonta toimintaa harjoittaville yhteisöille, jotka julkaisevat lehtiä yleishyödyllisessä tarkoituksessa. Julkaisijana toimiva kustantaja voi myydä lehden tilattuna 10 %:n verokannalla. Lehden julkaisijan ostaessa lehden kustantamisen kokonaispalveluna, sovellettava verokanta on 24 %.

Verollista toimintaa harjoittaville yhteisöille ratkaisulla ei ole vaikutusta, jos lehden painos ostetaan verollista liiketoimintaa varten.

Näin esimerkiksi tilanteessa, jossa jäsenlehden julkaisemisesta ja myynnistä tilattuna on hakeuduttu vapaaehtoisesti arvonlisäverolliseksi.

On epävarmaa, ratkaistiinko äänestyspäätöksessä verokäsittely tilanteessa, joissa yhdistys tilaa jäsenmaksua vastaan lehdet jäsenten kotiin kannettuna. Tilanne ei vastaa kaikilta osin nyt ratkaistua sidosryhmälehden tilausta ja valmistamista. Riskinä on, että yleisen verokannan myyntinä pidetään kustantajan veloitusta yhdistykseltä, jos yhdistys on pidättänyt itsellään julkaisuoikeuden.

Neutraalia verokohtelua?

Hallituksen esityksessä (HE 52/2011 vp) todetaan, että tilattujen lehtien verokannan muutoksella ei ole vaikutusta yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverolain 4 §:n ja tuloverolain 23 §:n perusteella arvonlisäverottomien jäsenlehtien verokohteluun. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu johtaa kuitenkin siihen, että yleishyödyllisen yhteisön ostaessa jäsenlehden koko painoksen kustantajalta pidättäessään itsellään julkaisuoikeudet, se joutuu maksamaan lehden painoksen tilauksesta 24 % aiemman 0 %:n tai 10 %:n sijasta. Verorasitus pienenee, jos yleishyödyllinen yhteisö ostaa erillisesti verottomat tekijänoikeuslain suojaamat artikkelit ja jäsenlehden painotyön ja jakelun. Jos yleishyödyllinen yhteisö tai sen perustama osakeyhtiö toimii sekä lehden julkaisijana että kustantajana, lehden tilausmyynnin verokanta on sama kuin muillakin lehden kustantajilla eli 10 %.