PWC Uutishuone

Johtajien luottamus kasvuun ennustaa talouden todellista kasvua

Tammi–helmikuussa 2021 tekemämme kysely toimitusjohtajille kertoo luottamuksesta niin maailmantalouden kuin oman yrityksen kasvuun. Aikaisemmassa kirjoituksessani vedin yhteen tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja. Keskityn nyt avaamaan globaalin talouden kasvuun liittyviä kysymyksiä.

PwC:n CEO Survey 2021: Toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun on ennätyksellisen korkealla

Toimitusjohtajien luottamus talouden kasvuun huipputasolla

CEO Survey -raportin mukaan toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun on noussut globaalisti huipputasolle ensimmäisen pandemia vuoden jälkeen. 76 % kyselyyn osallistuneista toimitusjohtajista uskoi maailmantalouden kasvavan seuraavien 12 kk:n aikana.

Toimitusjohtajien luottamus talouden kasvuun,_CEO Survey 2021

Suomessa kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista jopa 90 % uskoo maailmantalouden ja 80 % Suomen talouskasvun paranevan kuluvan vuoden aikana. 

Globaalisti toimitusjohtajien luottamuksen määrä kasvuun on lähes 20 % korkeampi kuin aikaisempi ennätys koko siltä 24 vuoden ajalta, kun PwC on tutkimuksen tehdyt. 

Toimitusjohtajat näyttävätkin löytäneen luottamuksen siihen, että koronakurimuksesta noustaan vuoden aikana, vaikka pandemia vielä jatkuukin. Tämä näkemys luo uskoa tulevaisuuteen. Vaikka koronatilanne luo edelleen epävarmuutta, toimitusjohtajat näkevät pahimman olevan ohi ja kokevat, että yritykset ja valtiot ovat oppineet toimimaan tässä tilanteessa, ja uskaltavat investoida tulevaisuuteen.

Alla olevasta kuvasta näet miten toimitusjohtajien luottamus kasvuun on vaihdellut vuosina 2012–2021.

Mitä merkitystä sillä on, että johtajat luottavat talouskasvuun?

Toimitusjohtajien vuosittain tutkituilla näkemyksillä on aikaisempien vuosien perusteella vahva ennustearvo tulevaisuuden todelliseen kasvuun; PwC on analysoinut jälkikäteen vuodesta 2008 alkaen, miten toimitusjohtajien luottamukset kasvuun ovat toteutuneet suhteessa todelliseen bruttokansantuotteen kasvuun. Tämän perusteella toimitusjohtajien näkemykset ovat tuottaneet säännöllisesti tarkkoja ennusteita. 

Ainoa iso poikkeus tapahtui vuoden 2020 kohdalla, koska tutkimus tehtiin silloin juuri ennen COVID-19-pandemian iskemistä ja sen vaikutusta maailmantalouteen eivät toimitusjohtajatkaan omasta kristallipallostaan olleet pystyneet ennustamaan. 

PwC:n ennusteen mukaan globaali talouskasvu voi nousta jopa 4,5–5,0 %:iin ja PwC:n erillisen Global Economy Watch -ennusteen mukaan se voi saavuttaa pandemian edeltävän tason vuoden 2021 neljännellä kvartaalilla tai vuoden 2022 alkupuolella.

Toimitusjohtajatutkimusten tulosten julkaisutilaisuudessa 23.3.2021 puhunut OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio nosti esille muutamia indikaattoreita, joita on hyvä seurata, kun arvioidaan talouden elpymistä. Näitä indikaattoreita ovat mm. rokotustahdin eteneminen, ostopäällikköindeksien kehittyminen teollisuudessa ja erityisesti palveluissa, rajoitusten avaaminen eri maissa, pitkien korkojen tilanne ja inflaation kehittyminen sekä EU:n ja muiden alueiden elvytystoimet: luodaanko ja innovoidaanko elvytystoimilla uutta vai pönkitetäänkö näillä rahoilla vain vanhoja rakenteita ja tehottomuutta.

Onko näkemyksistä talouden kasvusta eroja maanosittain tai maittain?

Tähän on todettava yksiselitteisesti, että ei ole. Luottamus globaalin talouden kasvuun on ylitsevuotavan positiivista läpi kaikkien maanosien. Kärkipaikkaa pitää tässä tarkastelussa Pohjois-Amerikka huikealla 86 %:n luottamuksella talouden kasvuun. Nämä korkeat odotukset Pohjois-Amerikassa ovat varmasti saaneet vielä tukea kyselyn jälkeen Yhdysvalloissa hyväksytystä merkittävästä elvytyspaketista.

Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi

Kuka selviää kriisistä voittajana?

Mielestäni iso kysymys tulevaisuuden suhteen on se, että mitkä maat tai maanosat tulevat tästä kriisistä ulos voittajina. Tilanne näyttää Euroopan ja Suomen osalta varsin haasteelliselta tällä hetkellä. Riski muiden maiden kannalta on se, että Kiina näyttää toipuvan omasta talouden notkahduksesta muita maita selvästi nopeammin. On myös muistettava, että Kiinan talous ei viime vuonnakaan laskenut, vaan itse asiassa sen BKT kasvoi 2,3 % ja sen on ennustettu kasvavan tänä vuonna jopa 8 %. 

Yhdysvaltojen valtavat elvytystoimet, yhteensä 5 000 miljardin dollarin tekohengitys taloudelle korona-aikana, saavat varmasti heidän taloutensa varsin vahvaan kasvuun.

Katse kääntyy sen jälkeen Eurooppaan. Mitä tekee Eurooppa? Näyttää siltä, että tällä hetkellä Euroopassa tuskaillaan paitsi hidasta rokotustahtia, myös suditaan paikallaan ja edelleen mietitään, miten jo sovittuja elvytysrahoja jaetaan, kun muualla maailmalla näitä aletaan jo käyttämään kovaa tahtia. 

Italian keskuspankin pääjohtajan Ignazio Viscon haastattelua Financial Timesista lainaten: “Erot kansainvälisessä rokotustahdissa voivat johtaa valtavaan eroon talouden toipumisessa kehittyneissä ja kehittyvissä maissa”.

Vaikka Suomi on monilla mittareilla katsottuna selvinnyt kriisistä varsin hyvin, Suomen julkinen talous on velkaantunut kriisin aikana voimakkaasti kuten monen muunkin Euroopan maan. Tarve Suomen rakenteellisille muutoksille, eli muutoksille, joilla lisätään työllisyyttä ja parannetaan valtion sekä kuntien taloutta ja tuottavuutta, on yhä suurempi. 

Oman rakenteellisten uudistusten listani kärkipäässä olisivat mm. sote-uudistuksen kunnianhimoinen loppuun vieminen palveluverkostoa supistamalla ja palveluja keskittämällä, paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa yhtiössä, laittomien lakkojen kieltäminen tai niiden sanktioiden korottaminen suhteessa niiden aiheuttamiin vahinkoihin sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen sekä vahvojen kannusteiden luominen investointien tekemiseen.

Nyt on aika tehdä yhteistyötä valtiovallan, yritysten ja työmarkkinaan vaikuttavien järjestöjen kesken ja tehdä toimitusjohtajien vahvasta luottamuksesta kasvuun totta myös käytännössä. 

Tilaa PwC:n uutiskirje