Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Toimitusjohtajien luottamus talouden kasvuun huipputasolla</h2>
CEO Survey -raportin mukaan toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun on noussut globaalisti huipputasolle ensimmäisen pandemia vuoden jälkeen. 76 % kyselyyn osallistuneista toimitusjohtajista uskoi maailmantalouden kasvavan seuraavien 12 kk:n aikana.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-17908 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021.jpg" alt="Toimitusjohtajien luottamus talouden kasvuun,_CEO Survey 2021" width="800" height="371" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021.jpg 833w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021-300x139.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021-768x356.jpg 768w" sizes="(max-width: 800px) 100vw, 800px" />
Suomessa kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista jopa 90 % uskoo maailmantalouden ja 80 % Suomen talouskasvun paranevan kuluvan vuoden aikana. 
Globaalisti toimitusjohtajien luottamuksen määrä kasvuun on lähes 20 % korkeampi kuin aikaisempi ennätys koko siltä 24 vuoden ajalta, kun PwC on tutkimuksen tehdyt. 
Toimitusjohtajat näyttävätkin löytäneen luottamuksen siihen, että koronakurimuksesta noustaan vuoden aikana, vaikka pandemia vielä jatkuukin. Tämä näkemys luo uskoa tulevaisuuteen. Vaikka koronatilanne luo edelleen epävarmuutta, toimitusjohtajat näkevät pahimman olevan ohi ja kokevat, että yritykset ja valtiot ovat oppineet toimimaan tässä tilanteessa, ja uskaltavat investoida tulevaisuuteen.
Alla olevasta kuvasta näet miten toimitusjohtajien luottamus kasvuun on vaihdellut vuosina 2012–2021.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-17911 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-2012-2020.jpg" alt="" width="673" height="469" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-2012-2020.jpg 673w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-2012-2020-300x209.jpg 300w" sizes="(max-width: 673px) 100vw, 673px" />
<h2>Mitä merkitystä sillä on, että johtajat luottavat talouskasvuun?</h2>
Toimitusjohtajien vuosittain tutkituilla näkemyksillä on aikaisempien vuosien perusteella vahva ennustearvo tulevaisuuden todelliseen kasvuun; PwC on analysoinut jälkikäteen vuodesta 2008 alkaen, miten toimitusjohtajien luottamukset kasvuun ovat toteutuneet suhteessa todelliseen bruttokansantuotteen kasvuun. Tämän perusteella toimitusjohtajien näkemykset ovat tuottaneet säännöllisesti tarkkoja ennusteita. 
Ainoa iso poikkeus tapahtui vuoden 2020 kohdalla, koska tutkimus tehtiin silloin juuri ennen COVID-19-pandemian iskemistä ja sen vaikutusta maailmantalouteen eivät toimitusjohtajatkaan omasta kristallipallostaan olleet pystyneet ennustamaan. 
PwC:n ennusteen mukaan globaali talouskasvu voi nousta jopa 4,5–5,0 %:iin ja PwC:n erillisen <a href="https://www.pwc.com/gx/en/issues/economy/global-economy-watch/assets/pdfs/gew-january-2021.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Global Economy Watch -ennusteen</a> mukaan se voi saavuttaa pandemian edeltävän tason vuoden 2021 neljännellä kvartaalilla tai vuoden 2022 alkupuolella.
Toimitusjohtajatutkimusten tulosten julkaisutilaisuudessa 23.3.2021 puhunut OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio nosti esille muutamia indikaattoreita, joita on hyvä seurata, kun arvioidaan talouden elpymistä. Näitä indikaattoreita ovat mm. rokotustahdin eteneminen, ostopäällikköindeksien kehittyminen teollisuudessa ja erityisesti palveluissa, rajoitusten avaaminen eri maissa, pitkien korkojen tilanne ja inflaation kehittyminen sekä EU:n ja muiden alueiden elvytystoimet: luodaanko ja innovoidaanko elvytystoimilla uutta vai pönkitetäänkö näillä rahoilla vain vanhoja rakenteita ja tehottomuutta.
<h2>Onko näkemyksistä talouden kasvusta eroja maanosittain tai maittain?</h2>
Tähän on todettava yksiselitteisesti, että ei ole. Luottamus globaalin talouden kasvuun on ylitsevuotavan positiivista läpi kaikkien maanosien. Kärkipaikkaa pitää tässä tarkastelussa Pohjois-Amerikka huikealla 86 %:n luottamuksella talouden kasvuun. Nämä korkeat odotukset Pohjois-Amerikassa ovat varmasti saaneet vielä tukea kyselyn jälkeen Yhdysvalloissa hyväksytystä merkittävästä elvytyspaketista.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-17912 size-large" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-1024x403.jpg" alt="" width="822" height="323" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-1024x403.jpg 1024w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-300x118.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-768x302.jpg 768w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region.jpg 1213w" sizes="(max-width: 822px) 100vw, 822px" /></a>
Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi
<h2>Kuka selviää kriisistä voittajana?</h2>
Mielestäni iso kysymys tulevaisuuden suhteen on se, että mitkä maat tai maanosat tulevat tästä kriisistä ulos voittajina. Tilanne näyttää Euroopan ja Suomen osalta varsin haasteelliselta tällä hetkellä. Riski muiden maiden kannalta on se, että Kiina näyttää toipuvan omasta talouden notkahduksesta muita maita selvästi nopeammin. On myös muistettava, että Kiinan talous ei viime vuonnakaan laskenut, vaan itse asiassa sen BKT kasvoi 2,3 % ja sen on ennustettu kasvavan tänä vuonna jopa 8 %. 
Yhdysvaltojen valtavat elvytystoimet, yhteensä 5 000 miljardin dollarin tekohengitys taloudelle korona-aikana, saavat varmasti heidän taloutensa varsin vahvaan kasvuun.
Katse kääntyy sen jälkeen Eurooppaan. Mitä tekee Eurooppa? Näyttää siltä, että tällä hetkellä Euroopassa tuskaillaan paitsi hidasta rokotustahtia, myös suditaan paikallaan ja edelleen mietitään, miten jo sovittuja elvytysrahoja jaetaan, kun muualla maailmalla näitä aletaan jo käyttämään kovaa tahtia. 
Italian keskuspankin pääjohtajan Ignazio Viscon haastattelua Financial Timesista lainaten: “Erot kansainvälisessä rokotustahdissa voivat johtaa valtavaan eroon talouden toipumisessa kehittyneissä ja kehittyvissä maissa”.
Vaikka Suomi on monilla mittareilla katsottuna selvinnyt kriisistä varsin hyvin, Suomen julkinen talous on velkaantunut kriisin aikana voimakkaasti – kuten monen muunkin Euroopan maan. Tarve Suomen rakenteellisille muutoksille, eli muutoksille, joilla lisätään työllisyyttä ja parannetaan valtion sekä kuntien taloutta ja tuottavuutta, on yhä suurempi. 
Oman rakenteellisten uudistusten listani kärkipäässä olisivat mm. sote-uudistuksen kunnianhimoinen loppuun vieminen palveluverkostoa supistamalla ja palveluja keskittämällä, paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa yhtiössä, laittomien lakkojen kieltäminen tai niiden sanktioiden korottaminen suhteessa niiden aiheuttamiin vahinkoihin sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen sekä vahvojen kannusteiden luominen investointien tekemiseen.
Nyt on aika tehdä yhteistyötä valtiovallan, yritysten ja työmarkkinaan vaikuttavien järjestöjen kesken ja tehdä toimitusjohtajien vahvasta luottamuksesta kasvuun totta myös käytännössä.

Johtajien luottamus kasvuun ennustaa talouden todellista kasvua

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

PwC:n Global CEO Survey

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future