PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Toimitusjohtajien luottamus talouden kasvuun huipputasolla</h2>
CEO Survey -raportin mukaan toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun on noussut globaalisti huipputasolle ensimmäisen pandemia vuoden jälkeen. 76 % kyselyyn osallistuneista toimitusjohtajista uskoi maailmantalouden kasvavan seuraavien 12 kk:n aikana.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-17908 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021.jpg" alt="Toimitusjohtajien luottamus talouden kasvuun,_CEO Survey 2021" width="800" height="371" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021.jpg 833w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021-300x139.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/toimitusjohtajien-luottamus-talouden-kasvuun-ceo-survey-2021-768x356.jpg 768w" sizes="(max-width: 800px) 100vw, 800px" />
Suomessa kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista jopa 90 % uskoo maailmantalouden ja 80 % Suomen talouskasvun paranevan kuluvan vuoden aikana. 
Globaalisti toimitusjohtajien luottamuksen määrä kasvuun on lähes 20 % korkeampi kuin aikaisempi ennätys koko siltä 24 vuoden ajalta, kun PwC on tutkimuksen tehdyt. 
Toimitusjohtajat näyttävätkin löytäneen luottamuksen siihen, että koronakurimuksesta noustaan vuoden aikana, vaikka pandemia vielä jatkuukin. Tämä näkemys luo uskoa tulevaisuuteen. Vaikka koronatilanne luo edelleen epävarmuutta, toimitusjohtajat näkevät pahimman olevan ohi ja kokevat, että yritykset ja valtiot ovat oppineet toimimaan tässä tilanteessa, ja uskaltavat investoida tulevaisuuteen.
Alla olevasta kuvasta näet miten toimitusjohtajien luottamus kasvuun on vaihdellut vuosina 2012–2021.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-17911 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-2012-2020.jpg" alt="" width="673" height="469" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-2012-2020.jpg 673w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-2012-2020-300x209.jpg 300w" sizes="(max-width: 673px) 100vw, 673px" />
<h2>Mitä merkitystä sillä on, että johtajat luottavat talouskasvuun?</h2>
Toimitusjohtajien vuosittain tutkituilla näkemyksillä on aikaisempien vuosien perusteella vahva ennustearvo tulevaisuuden todelliseen kasvuun; PwC on analysoinut jälkikäteen vuodesta 2008 alkaen, miten toimitusjohtajien luottamukset kasvuun ovat toteutuneet suhteessa todelliseen bruttokansantuotteen kasvuun. Tämän perusteella toimitusjohtajien näkemykset ovat tuottaneet säännöllisesti tarkkoja ennusteita. 
Ainoa iso poikkeus tapahtui vuoden 2020 kohdalla, koska tutkimus tehtiin silloin juuri ennen COVID-19-pandemian iskemistä ja sen vaikutusta maailmantalouteen eivät toimitusjohtajatkaan omasta kristallipallostaan olleet pystyneet ennustamaan. 
PwC:n ennusteen mukaan globaali talouskasvu voi nousta jopa 4,5–5,0 %:iin ja PwC:n erillisen <a href="https://www.pwc.com/gx/en/issues/economy/global-economy-watch/assets/pdfs/gew-january-2021.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Global Economy Watch -ennusteen</a> mukaan se voi saavuttaa pandemian edeltävän tason vuoden 2021 neljännellä kvartaalilla tai vuoden 2022 alkupuolella.
Toimitusjohtajatutkimusten tulosten julkaisutilaisuudessa 23.3.2021 puhunut OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio nosti esille muutamia indikaattoreita, joita on hyvä seurata, kun arvioidaan talouden elpymistä. Näitä indikaattoreita ovat mm. rokotustahdin eteneminen, ostopäällikköindeksien kehittyminen teollisuudessa ja erityisesti palveluissa, rajoitusten avaaminen eri maissa, pitkien korkojen tilanne ja inflaation kehittyminen sekä EU:n ja muiden alueiden elvytystoimet: luodaanko ja innovoidaanko elvytystoimilla uutta vai pönkitetäänkö näillä rahoilla vain vanhoja rakenteita ja tehottomuutta.
<h2>Onko näkemyksistä talouden kasvusta eroja maanosittain tai maittain?</h2>
Tähän on todettava yksiselitteisesti, että ei ole. Luottamus globaalin talouden kasvuun on ylitsevuotavan positiivista läpi kaikkien maanosien. Kärkipaikkaa pitää tässä tarkastelussa Pohjois-Amerikka huikealla 86 %:n luottamuksella talouden kasvuun. Nämä korkeat odotukset Pohjois-Amerikassa ovat varmasti saaneet vielä tukea kyselyn jälkeen Yhdysvalloissa hyväksytystä merkittävästä elvytyspaketista.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-17912 size-large" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-1024x403.jpg" alt="" width="822" height="323" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-1024x403.jpg 1024w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-300x118.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region-768x302.jpg 768w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/04/ceo-sentiment-in-global-economic-growth-per-region.jpg 1213w" sizes="(max-width: 822px) 100vw, 822px" /></a>
Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi
<h2>Kuka selviää kriisistä voittajana?</h2>
Mielestäni iso kysymys tulevaisuuden suhteen on se, että mitkä maat tai maanosat tulevat tästä kriisistä ulos voittajina. Tilanne näyttää Euroopan ja Suomen osalta varsin haasteelliselta tällä hetkellä. Riski muiden maiden kannalta on se, että Kiina näyttää toipuvan omasta talouden notkahduksesta muita maita selvästi nopeammin. On myös muistettava, että Kiinan talous ei viime vuonnakaan laskenut, vaan itse asiassa sen BKT kasvoi 2,3 % ja sen on ennustettu kasvavan tänä vuonna jopa 8 %. 
Yhdysvaltojen valtavat elvytystoimet, yhteensä 5 000 miljardin dollarin tekohengitys taloudelle korona-aikana, saavat varmasti heidän taloutensa varsin vahvaan kasvuun.
Katse kääntyy sen jälkeen Eurooppaan. Mitä tekee Eurooppa? Näyttää siltä, että tällä hetkellä Euroopassa tuskaillaan paitsi hidasta rokotustahtia, myös suditaan paikallaan ja edelleen mietitään, miten jo sovittuja elvytysrahoja jaetaan, kun muualla maailmalla näitä aletaan jo käyttämään kovaa tahtia. 
Italian keskuspankin pääjohtajan Ignazio Viscon haastattelua Financial Timesista lainaten: “Erot kansainvälisessä rokotustahdissa voivat johtaa valtavaan eroon talouden toipumisessa kehittyneissä ja kehittyvissä maissa”.
Vaikka Suomi on monilla mittareilla katsottuna selvinnyt kriisistä varsin hyvin, Suomen julkinen talous on velkaantunut kriisin aikana voimakkaasti – kuten monen muunkin Euroopan maan. Tarve Suomen rakenteellisille muutoksille, eli muutoksille, joilla lisätään työllisyyttä ja parannetaan valtion sekä kuntien taloutta ja tuottavuutta, on yhä suurempi. 
Oman rakenteellisten uudistusten listani kärkipäässä olisivat mm. sote-uudistuksen kunnianhimoinen loppuun vieminen palveluverkostoa supistamalla ja palveluja keskittämällä, paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa yhtiössä, laittomien lakkojen kieltäminen tai niiden sanktioiden korottaminen suhteessa niiden aiheuttamiin vahinkoihin sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen sekä vahvojen kannusteiden luominen investointien tekemiseen.
Nyt on aika tehdä yhteistyötä valtiovallan, yritysten ja työmarkkinaan vaikuttavien järjestöjen kesken ja tehdä toimitusjohtajien vahvasta luottamuksesta kasvuun totta myös käytännössä.

Johtajien luottamus kasvuun ennustaa talouden todellista kasvua

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Kati Tammilehto on nimitetty PwC Suomen vastuullisuusjohtajaksi

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

PwC:n Global CEO Survey

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa