Johtaminen mahdollistaa ketteryyden
Johtamisen merkityksestä käydään keskustelua. Yksi ajatuskulku on, että olemme siirtyneet niin kompleksiseen tai monimutkaiseen maailmaan, että johtamisella ei enää ole merkitystä. Sen sijaan työntekijöiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja jaettua johtajuutta. Esitän kolme näkökulmaa, jotka puoltavat kuitenkin johtamisen roolia yrityksen menestyksen taustalla.
Ylin johto arvojen sanoittajana
Nyt ja tulevaisuudessa korostuu ylimmän johdon kyky muodostaa näkemys yrityksen arvoista ja niiden vaikutuksesta liiketoimintapäätöksiin. Toimintaympäristön jatkuvat muutokset pakottavat johdon ottamaan kantaa erilaisiin asioihin – oli kyse sitten ympäristöön, yhteiskuntaan tai työntekijöihin liittyvistä asioista. Arvojen tulee näkyä käytännön liiketoimintapäätöksissä. Kun keskustelu on aidosti käyty, pystytään eteen tuleviin mullistuksiin reagoimaan johdonmukaisesti – tai vielä parempaa, viemään yritystä sen arvojen mukaiseen suuntaan johdon omalla aktiivisella toiminnalla. Johdon päätökset heijastuvat organisaatioon ja rakentavat yrityskuvaa myös sen ulkopuolella. Se, miten ylin johto ympäristön muutosta sanoittaa, kehystää ja toiminnallaan tekee todeksi, vaikuttaa tulkintoihin ja päätöksiin myös muualla organisaatiossa.
Johtamiskäytänteet mahdollistavat ketterän toiminnan
Johtamisen suunnittelu ja johtamiskäytänteet luovat mahdollistavan rakenteen organisaation sisälle. Ne mahdollistavat aineettoman palkitsemisen täysimääräisen hyödyntämisen, kuten erilaisten henkilökohtaisten urapolkujen luomisen tai osaamisen kehittämisen varmistamisen. Henkilöstön hankinta, palkitseminen, työhyvinvoinnin johtaminen, osaamisen kehittäminen, suorituksen johtaminen, työn suunnittelu sekä erilaiset ”outplacement” -prosessit ovat esimerkkejä johtamisen käytänteistä. Yhdessä johtamisen eri käytänteet muodostavat kokonaisuuden, vahvistaen niin henkilöstön osaamista kuin motivaatiota sekä valtuuttavat henkilöstöä ottamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä. Käytänteiden ja prosessien aktiivinen ja systemaattinen johtaminen puolestaan mahdollistaa ketterän ja ennakoivan toiminnan.
Lähijohtajien rooli keskiössä
Lähijohtajien rooli korostuu. Tarve nopeille päätöksille on ohjannut päätöksentekoa lähemmäksi asiakasrajapintaa. Oli kysymyksessä tarve uudistua, parantaa tuottavuutta, innovoida tai palvella asiakkaita ketterämmin, korostuu lähijohtajien rooli niin tavoitteiden asettamisessa yhdessä tiimin kanssa kuin palautteen antamisessa, kuuntelussa, valtuuttamisessa ja vastuun antamisessa tiimiläisille. Muutoksessa korostuu työntekijöiden kyky toimia itsenäisesti, ennakoiden ja muutosta kestäen – jopa siitä nauttien. Lähijohtajien ja kollegoiden tuki on keskeisessä roolissa työn imun luojana, mikä mahdollistaa toiminnan muutoksessa. Lähijohtajat ovat myös aivan keskeisessä roolissa johtamiskäytäntöjen osalta – se miten lähijohtaja näiden tarkoituksenmukaisuutta tulkitsee, vaikuttaa aivan olennaisesti niiden tuloksekkaaseen hyödyntämiseen.
Johtaminen mahdollistaa menestyksen
Yrityksen strategiset tavoitteet ja kulttuuri määrittävät sen, miten paljon halutaan tukea uusia kokeiluja ja kuinka paljon kannustetaan nykyisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Riippumatta näistä valinnoista, lähijohtajan rooli peilinä, valmentajana, mahdollistajana tai sparraajana pysyy.
Avoin ja oikeudenmukainen peruspalkkajärjestelmä luo osaltaan raamit johtamisen onnistumiselle. Kun työnkuvat ja tavoitteet on kuvattu, mahdollistaa se muutoksessa luovimisen, koska odotukset työroolista ovat selkeät. Tulospalkkiomallin suunnittelussa tai pitkäkestoisemman kannustinjärjestelmän luomisessa selkeät yritystason periaatteet ja tavoitteet mahdollistavat merkityksellisten henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisen. Selkeä palkitsemisen sekä sitouttaa nykyisiä että houkuttelee uusia tekijöitä.
Johtaminen ei ole enää pitkään aikaan ollut autoritääristä, ylhäältä alaspäin käskyttämistä. Sen luonne on vain muuttunut, ja sillä on edelleenkin paikkansa menestyksen mahdollistajana ja selkeyden luojana.
