Juridiikan ja teknologian rajapinnassa: Teknologian rooli oikeudellisen tiedon hallinnassa
Test
Yritysten oma tiedonhallinta ja toimintaympäristö digitalisoituvat nopealla tahdilla. Kehityksen vaikutukset näkyvät vahvasti myös oikeudellisten asiantuntijoiden työssä ja työn vaatimuksissa.
Tässä blogisarjassa tarkastellaan lakimiesten toimintaympäristöä PwC:n vero- ja lakipalveluiden teknologia- ja tiedonhallintatiimien näkökulmista ja tutustutaan tiimien kehittämiin ratkaisuihin, joiden tarkoituksena on asiantuntijoidemme työn helpottaminen ja työn mielekkyyden lisääminen.
Oikeuskieli on maallikolle ja usein myös asiantuntijalle raskasta luettavaa. Aineistot sisältävät lukuisia viittauksia ja muita yhteyksiä muihin lähteisiin. Ratkaisuja kysymyksiin löytää vain harvoin yksittäisiin lähteisiin tutustumalla. Perinteisesti sääntelyviidakkoon on haettu tolkkua oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, jonka yhtenä perustehtävänä onkin voimassa olevan oikeusjärjestyksen systematisointi. Omakohtaisena muistona oikeuskirjallisuuden vahvasta asemasta mieleeni on jäänyt, kuinka oma hovioikeuden neuvoksena toiminut isoisäni tapasi muistuttaa minua, kuinka juristin osaamisen näkee hänen kirjahyllynsä sisällöstä.
Digitalisaation edetessä perinteisten kirjalähteiden rinnalle on kehittymässä jatkuvasti uusia keinoja oikeudellisen tiedon aiempaa tehokkaampaan hallintaan. Kehitys on kulkenut perinteisestä paperiympäristöstä hakutoiminnoilla höystettyyn digitoituun paperiympäristöön, ja tällä hetkellä olemme kiihtyvällä vauhdilla matkalla kohti järjestelmätasoisten digitaalisten sisältöjen aikakautta. Tällöin tietokoneiden laskentateho voidaan valjastaa aiempaa huomattavasti tehokkaammin oikeudellisen informaation hyödyntäjien apuvälineeksi.
Uudet työkalut mahdollistavat muun muassa päivittäisen työn tehostamisen aiemmin manuaalisesti suoritettujen tehtävien automatisoinnilla sekä hyödyntämällä sovelluksia, jotka tekevät hetkessä tehtäviä, joihin aiemmin vaadittiin valtavia määriä työtunteja.
Automaatiolla tehokkuutta ja tarkkuutta
Hyvänä esimerkkinä työtä helpottavista ratkaisusta toimii eri oikeuslähteiden välisten viittausten keräämisen automatisointi. Digitaalinen ympäristö mahdollistaa sovellukset, joilla asiakirjojen väliset viittaukset tunnistetaan ja kerätään automaattisesti. Tämä parantaa relevantin tiedon löydettävyyttä ja vähentää tiedon hakemiseen kuluvaa aikaa. Lisäksi samaa tietoa voidaan vähäisellä lisätyömäärällä hyödyntää tulevissa sovelluksissa ja muissa asiayhteyksissä.
Tästä alla esimerkkinä visualisointi, jossa kuvataan korkeimman hallinto-oikeuden julkaistuista päätöksistä kerättyjen valikoitujen verolakien ja oikeustapausten välisten yhteyksien kumulatiivista määrää vuodesta 1987 alkuvuoteen 2021.
Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana.
”Liiketoiminnan näkökulmasta tämän tyyppiset tiedon visuaaliset esitystavat tarjoavat uusia intuitiivisia näkökulmia perinteisiin aineistoihin, jotka voivat tukea muun muassa selkeämmän kokonaiskuvan muodostamista sekä uusien laajempien yhteyksien tunnistamista. Uudet tiedonhallinnan työkalut ja menetelmät tarjoavat merkittävää tehokkuushyötyä relevantin tiedon tunnistamisessa, joka mahdollistaa aiempaa nopeamman kattavaan tietopohjaan perustuvan päätöksenteon”, kuvailee PwC:n vero- ja lakipalveluiden tiedonhallinnasta vastaava Petri Seppälä.
Uusien teknologioiden käyttöönotossa on kuitenkin tärkeää huomioida, ettei näistä saatavaa hyötyä voi arvioida käyttäjistä ja käyttötarkoituksista irrallaan. Kysymys on pohjimmiltaan vallitsevien toimintatapojen muuttamisesta, mikä vaatii yksilöiltä ja organisaatiolta aikaa, vaivaa ja sitoutumista.
Käytännössä tämä usein tarkoittaa eri alojen asiantuntijoiden keskinäistä yhteistyötä asetettujen tavoitteiden ja valikoitujen menetelmien yhteensovittamisessa. Näissä hankkeissa sillanrakentajina ja muutoksen ajureina voivat toimia sekä substanssikysymysten että taustajärjestelmien parissa työskentelevät tiedonhallinta- ja teknologiatiimien kaltaiset tahot.
Juristien työ muuttuu
Välillä oikeusteknologiasta keskusteltaessa kuulee sanottavan, että tulevaisuudessa tekoäly tulee viemään juristeilta työt. Jätän kernaasti laajempien kehityskulkujen ennustamisen muille, mutta itse uskon, että ainakin nähtävillä olevassa tulevaisuudessa ihmisen rooli tulee säilymään oikeudellisen päätöksenteon keskiössä.
Uudet sovellukset tulevat viemään juristeilta lähinnä rutiininomaisia töitä ja siten lisäämään työn mielekkyyttä. Mahdolliset laajemmat muutokset tulevat todennäköisemmin välittymään vasta osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Näin myös tulevaisuudessa juristin ammatista haaveilevien ajatuksia voi suunnata toteamalla, kuinka juristin osaamista voi arvioida hänen lukeneisuutensa perusteella – vaikkakin kotoa, taskusta tai tulevaisuudessa esimerkiksi iiriksen pinnalta löytyvän kirjahyllyn sisällöstä löytyy aiempaa enemmän myös muuta kuin puhdasta juridiikkaa.
Oikeudellinen kenttä on joka tapauksessa muuttumassa, ja kuluva vuosikymmen tullaan muistamaan juridisen tiedon ja oikeudellisen toimintaympäristön digitalisoitumisen vuosikymmenenä uusine työtapoineen ja mahdollisuuksineen.
