Juristi, haluatko suoriutua tehtävistäsi 25 % nopeammin ja 40 % laadukkaammin kuin muut?

Analysointi, tiivistäminen, kääntäminen, raportoiminen, suositteleminen, argumentointi, näkemyksien tarjoaminen ja ratkaiseminen. Tässä on vain osa uuden työkaverisi, generatiivisen tekoälyn, kyvyistä.

Kukaan on tuskin välttynyt kuulemasta generatiivisesta tekoälystä ja suurista kielimalleista, kuten OpenAI:n kehittämästä ChatGPT:stä. Tekoäly mullistaa työskentelytapoja eri aloilla, eikä lakiala ole poikkeus. Generatiivinen tekoäly tarjoaa jo nyt tehokkaan työkalun lakiasioiden hoitoon, mutta sen käyttö ei ole riskitöntä tai läpinäkyvää. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää, että sen vahvuudet ja heikkoudet tunnetaan ja että sitä käytetään oikeissa tilanteissa oikealla tavalla.

Todistetusti tehokas oikeissa olosuhteissa

Harvardin yliopisto teki yhteistyössä Boston Consulting Groupin kanssa tutkimuksen, jossa mitattiin tekoälyn tuottamia hyötyjä konsulttien työtehtävissä. Tulokset olivat vaikuttavia: Tekoälyä hyödyntäneet konsultit suorittivat 12 % enemmän tehtäviä 25 % nopeammin kuin konsultit, jotka eivät hyödyntäneet tekoälyä. Edelliselle ryhmällä työn laatu oli myös yli 40 % korkeampaa kuin vertailuryhmällä.

Tutkimus kuitenkin osoitti myös, että suuret kielimallit suoriutuvat loistavasti joistain tehtävistä ja huonosti toisista. Kielimallien suurin sudenkuoppa on tällä hetkellä niiden taipumus ”hallusinoida” eli tuottaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tuloksia, jotka eivät korreloi reaalimaailman kanssa. Esimerkiksi suuret kielimallit ovat huonoja hakemaan relevantteja oikeustapauksia tai lainsäädännön kohtia: on esimerkkejä, joissa tekoälyn vastaukseksi antamat oikeustapaukset ovat olleet täysin keksittyjä.

Hallusinaatiosta huolimatta tekoälylle on kuitenkin lakiasioiden hoidossa paljon eri käyttötarkoituksia, jotka voivat poistaa rutiininomaisia ja aikaa vieviä tehtäviä asiantuntijoilta.

Kaikki tehot irti

Generatiivisen tekoälyn yksi suurimmista vahvuuksista on dokumenttien analysointi. Ohjelmasta riippuen tekoälylle voidaan antaa läpikäytäväksi yksittäisiä dokumentteja tai laajoja asiakirjamassoja. Analysoinnissa tekoälyä voidaan pyytää identifioimaan haluttuja tietoja, kuten määräaikoja tai vastuulausekkeita. Se on merkittävästi nopeampaa kuin asiakirjojen perinteinen manuaalinen läpikäynti. Esimerkkinä tällaisesta tekoälyohjelmasta on Harvey AI, joka perustuu OpenAI:n GPT-malliin ja jota on jatkokoulutettu oikeudellisella tiedolla.

Tekoäly auttaa myös sopimusten hallinnassa: sen avulla voi luoda ja hallinnoida sopimuksia sekä seurata esimerkiksi sopimusten määräaikoja. Samoin kuin dokumenttien analysoinnissa, tekoäly pystyy tunnistamaan sopimuksista halutut sopimuskohdat, varoittamaan normaalista poikkeavista ehdoista ja ehdottamaan mahdollisia tai vaihtoehtoisia ehtoja sopimustekstiin. Esimerkiksi Leah AI ja Spellbook tarjoavat tällaisia palveluja.

Tekoäly ei korvaa juristia vaan tukee häntä

Ei ole odotettavissa, että tekoäly korvaisi ihmisen osaamista ainakaan lakiasioiden hoidossa. Tekoäly tarjoaa tehokkaan työkalun, joka pystyy tukemaan juristia monenlaisissa tehtävissä, mutta siltä puuttuu lakiasioiden hoidossa vaadittava harkintakyky.

Vaikka generatiivisen tekoälyn käytölle on joitain yleisiä käyttötarkoituksia lakiasioiden hoidossa, kuten tietojen analysointi, muotoilu ja tiivistelmät, se, miten itse tai oma organisaatio voi parhaiten hyötyä tekoälystä, riippuu paljolti työtehtävistä ja -tavoista. Joku saattaa käyttää tekoälyä jokaisessa tehtävässä ja ”keskustella” sen kanssa jatkuvasti. Toinen saattaa puolestaan antaa tekoälylle vain kaikki tylsät työt. Onneksi ei ole vain yhtä oikeaa tapaa hyödyntää tekoälyä, vaan jokaiselle käyttäjälle muovautuu oma tyylinsä hyödyntää tekoälyä omassa tekemisessään.

Kai sinä olet jo oppinut tuntemaan uuden työkaverisi nopeuden ja uutteruuden?