Kassavirtaa kasvuun

Tulokset poikkeavat yleisestä käsityksestä, jonka mukaan pohjoiset yhtiöt olisivat tehokkaita käyttöpääoman hallinnassa.

Suomalaisten yritysten käyttöpääomasykli oli lähellä pohjoismaista keskiarvoa, mutta 40 % pidempi eurooppalaisten yhtiöiden keskiarvoon verrattuna. Ruotsalaisten yritysten tilanne oli Suomeakin heikompi. Aiempaan, vuonna 2012 toteutettuun tutkimukseen verrattuna pohjoismaisten yritysten käyttöpääoma oli kasvanut 7 % suhteutettuna myyntiin, kun taas Euroopassa käyttöpääoma laski keskimäärin 2 %. Trendimielessä pohjoismaat ovat siis menossa väärään suuntaan.

Kokemuksemme mukaan taantumassa olevat yhtiöt keskittyvät liikaa kasvuun kassavirran kustannuksella. Esimerkiksi yhtiöissä, joiden liikevaihto on polkenut pitkään paikallaan, budjetit ja johdon insentiivit on rakennettu usein niin, että liikevaihdon kasvua ja katetta painotettaessa maksuehtoja ja perintää laiminlyödään.

Yrityksillä on usein taseessa paljon velkaa ja käteistä samanaikaisesti. Suurella kassalla vakuutetaan velkojia, mutta käteismäärän hautominen voi johtaa ongelmiin käyttöpääomassa, kun johdon ei tarvitse keskittyä kassatilanteeseen. Toisaalta yritykset voivat onnistua hyvin käyttöpääoman tehostamisessa, mutta ne eivät osaa ennustaa kassavirtaa tarkasti ja päätyvät velkaantumaan tarpeettomasti.

Käyttöpääoman pienentäminen voi lisätä yrityksen arvoa. Pääomaa voidaan tällöin vapauttaa muihin käyttötarkoituksiin, kuten investointeihin, osinkoihin ja yrityskauppojen rahoittamiseen.

Tehokkaampi käyttöpääoma vähentää myös rahoitustarvetta ja yritys säästää rahoituskuluissa. Neuvottelut rahoittajien kanssa voivat myös onnistua paremmin. Kevyemmällä käyttöpääomalla toimiva yritys on paremman tuoton vuoksi myös pääomasijoittajalle houkuttelevampi ja siten suhteellisesti arvokkaampi. Käyttöpääoman vapauttaminen tuo siis joustavuutta operatiiviseen toimintaan ja auttaa kohdistamaan rahoituksen oikeisiin asioihin.

Mielestämme yritysjohtajien tulisi esittää seuraavat kysymykset:

• Onko meillä kassavirtakeskeinen yrityskulttuuri – jos ei, niin miten tähän voidaan pyrkiä?
• Pystymmekö ennustamaan kassavirtaa tarkasti?
• Miten mittaamme kassavirtakonversiota?
• Ohjaammeko henkilöstöä lyhentämään kassavirtasykliä ja miten onnistumiset palkitaan?