Kaupparekisterilain uudistus kiristää ja lisää yhtiöiden rekisteröintivaatimuksia
Uudistettu kaupparekisterilaki (564/2023) tulee voimaan 1.6.2023. Lakia aletaan soveltaa vaiheittain ja osa säännöksistä tulee voimaan vasta vuosista 2025 ja 2026 alkaen.
Uudistettu kaupparekisterilaki (564/2023) tulee voimaan 1.6.2023. Lakia aletaan soveltaa vaiheittain ja osa säännöksistä tulee voimaan vasta vuosista 2025 ja 2026 alkaen.
Uudistuksen tavoitteena on päivittää kaupparekisterilaki vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita ja parantaa rekisterissä olevien tietojen ajantasaisuutta sekä luotettavuutta. Lisäksi muutoksella pyritään edistämään ns. yhden luukun periaatetta, sillä muut viranomaiset voivat jatkossa vain poikkeuksellisesti pyytää kaupparekistä saatavilla olevia tietoja yrityksiltä.
Poistamismenettelyn laajentaminen tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen laiminlyöntiin
Tällä hetkellä osakeyhtiölain (624/2006) 20:4 §:ssä ja osuuskuntalain (421/2013) 23:4 §:ssä säädetään rekisteriviranomaisen velvollisuudesta määrätä tai poistaa yhtiö (tai osuuskunta) rekisteristä esimerkiksi tilinpäätöksen rekisteröitäväksi ilmoittamisen laiminlyönnistä. Jatkossa ilmoitusvelvollinen voidaan osakeyhtiölaissa tai osuuskuntalaissa säädettyä menettelyä noudattaen asettaa selvitystilaan tai poistaa rekisteristä myös silloin, jos kehotuksesta huolimatta ilmoitusvelvollinen laiminlyö tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen antamisen. Menettely koskee ilmoitusvelvollisia, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia tai osuuskuntalakia.
Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu ja tilinpäätöksen myöhästymismaksu
Ilmoitusvelvollisuuden tehostamiseksi rekisteriviranomaiselle säädetään mahdollisuus määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu 1.1.2025 alkaen. Kaupparekisterilain 24 §:n mukaan kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun suuruus on 300 euroa. Julkisille osakeyhtiölle ja eurooppayhtiöille maksu on 600 euroa. Edelleen, mikäli tietojen ilmoittamista tai tarkistusta ei ole tehty rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta kahden vuoden aikana, on mahdollista määrätä korkeintaan kolme laiminlyöntimaksua.
Tilinpäätöksen myöhästymismaksu määrätään osakeyhtiölle, osuuskunnalle, eurooppayhtiölle tai eurooppaosuuskunnalle, mikäli ilmoitusvelvollinen ei ole kahdeksan kuukauden kuluessa ilmoittanut tilinpäätöstä tai toimintakertomusta rekisteröitäväksi kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti. Myöhästymismaksun määrä riippuu myöhästymisen pituudesta ja yrityksen yhtiömuodosta.
Kaupparekisteritietojen ajantasaisuuden tarkistaminen
Rekisteritietojen ajantasaisuuden tarkistamisesta säädetään kaupparekisterilain 23 §:ssä, joka tulee sovellettavaksi 1.1.2026 alkaen. Osakeyhtiölle ja osuuskunnille on säännöksen mukaan velvollisuus ilmoittaa rekisteritiedot ajantasaisiksi kalenterivuosittain. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös eurooppayhtiöitä, eurooppaosuuskuntia ja ulkomaisia elinkeinoharjoittajia, jotka ovat perustaneet sivuliikkeen Suomeen. Tietojen tarkistaminen tehdään YTJ-palvelussa ja on tarkoitettu maksuttomaksi.
Velvollisuus sähköiseen asiointiin
Vuoden 2026 alusta perustamis-, muutos- ja lopettamisilmoitukset samoin kuin tilinpäätös ja muut kaupparekisterille annettavat asiakirjat sekä lisäselvitykset tulee toimittaa sähköisenä, eikä asiakirjoja voi enää toimittaa paperilla kuin erityisestä syystä. Muutoksella pyritään sujuvoittamaan rekisteröintiä ja lisäämään yritysturvallisuutta. Velvollisuus sähköiseen asiointiin ei koske yksityisiä elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä eikä säätiöitä.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta luopuminen
Lakimuutoksen myötä yksityisen elinkeinonharjoittajan ei ole enää pääsääntöisesti tehtävä perusilmoitusta kaupparekisteriin. Jatkossa yksityinen elinkeinonharjoittaja on velvollinen rekisteröitymään kaupparekisteriin, jos tämän on kirjanpitolain nojalla ilmoitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi. Muutokset eivät vaikuta yksityisen elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen ilmoittautua Verohallinnon ylläpitämiin rekistereihin.
Rekisteröimisvelvollisuus tai -vaatimus voi kuitenkin edelleen johtua erityislainsäädännöstä, kuten yrityskiinnityslaista (634/1984), jossa yrityskiinnityksen edellytyksenä on, että yritys on merkitty kaupparekisteriin. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee yhä Suomessa elinkeinoa harjoittavaa luonnollista henkilöä, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella sekä, kun yritystoiminnassa käytetään toiminimeä.
