PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Uudistuksen tavoitteena on päivittää kaupparekisterilaki vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita ja parantaa rekisterissä olevien tietojen ajantasaisuutta sekä luotettavuutta. Lisäksi muutoksella pyritään edistämään ns. yhden luukun periaatetta, sillä muut viranomaiset voivat jatkossa vain poikkeuksellisesti pyytää kaupparekistä saatavilla olevia tietoja yrityksiltä.
Poistamismenettelyn laajentaminen tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen laiminlyöntiin
Tällä hetkellä osakeyhtiölain (624/2006) 20:4 §:ssä ja osuuskuntalain (421/2013) 23:4 §:ssä säädetään rekisteriviranomaisen velvollisuudesta määrätä tai poistaa yhtiö (tai osuuskunta) rekisteristä esimerkiksi tilinpäätöksen rekisteröitäväksi ilmoittamisen laiminlyönnistä. Jatkossa ilmoitusvelvollinen voidaan osakeyhtiölaissa tai osuuskuntalaissa säädettyä menettelyä noudattaen asettaa selvitystilaan tai poistaa rekisteristä myös silloin, jos kehotuksesta huolimatta ilmoitusvelvollinen laiminlyö tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen antamisen. Menettely koskee ilmoitusvelvollisia, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia tai osuuskuntalakia.
Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu ja tilinpäätöksen myöhästymismaksu
Ilmoitusvelvollisuuden tehostamiseksi rekisteriviranomaiselle säädetään mahdollisuus määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu 1.1.2025 alkaen. Kaupparekisterilain 24 §:n mukaan kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun suuruus on 300 euroa. Julkisille osakeyhtiölle ja eurooppayhtiöille maksu on 600 euroa. Edelleen, mikäli tietojen ilmoittamista tai tarkistusta ei ole tehty rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta kahden vuoden aikana, on mahdollista määrätä korkeintaan kolme laiminlyöntimaksua. 
Tilinpäätöksen myöhästymismaksu määrätään osakeyhtiölle, osuuskunnalle, eurooppayhtiölle tai eurooppaosuuskunnalle, mikäli ilmoitusvelvollinen ei ole kahdeksan kuukauden kuluessa ilmoittanut tilinpäätöstä tai toimintakertomusta rekisteröitäväksi kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti. Myöhästymismaksun määrä riippuu myöhästymisen pituudesta ja yrityksen yhtiömuodosta. 
Kaupparekisteritietojen ajantasaisuuden tarkistaminen
Rekisteritietojen ajantasaisuuden tarkistamisesta säädetään kaupparekisterilain 23 §:ssä, joka tulee sovellettavaksi 1.1.2026 alkaen. Osakeyhtiölle ja osuuskunnille on säännöksen mukaan velvollisuus ilmoittaa rekisteritiedot ajantasaisiksi kalenterivuosittain. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös eurooppayhtiöitä, eurooppaosuuskuntia ja ulkomaisia elinkeinoharjoittajia, jotka ovat perustaneet sivuliikkeen Suomeen. Tietojen tarkistaminen tehdään YTJ-palvelussa ja on tarkoitettu maksuttomaksi. 
Velvollisuus sähköiseen asiointiin
Vuoden 2026 alusta perustamis-, muutos- ja lopettamisilmoitukset samoin kuin tilinpäätös ja muut kaupparekisterille annettavat asiakirjat sekä lisäselvitykset tulee toimittaa sähköisenä, eikä asiakirjoja voi enää toimittaa paperilla kuin erityisestä syystä. Muutoksella pyritään sujuvoittamaan rekisteröintiä ja lisäämään yritysturvallisuutta. Velvollisuus sähköiseen asiointiin ei koske yksityisiä elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä eikä säätiöitä. 
Yksityisen elinkeinonharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta luopuminen
Lakimuutoksen myötä yksityisen elinkeinonharjoittajan ei ole enää pääsääntöisesti tehtävä perusilmoitusta kaupparekisteriin. Jatkossa yksityinen elinkeinonharjoittaja on velvollinen rekisteröitymään kaupparekisteriin, jos tämän on kirjanpitolain nojalla ilmoitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi. Muutokset eivät vaikuta yksityisen elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen ilmoittautua Verohallinnon ylläpitämiin rekistereihin.
Rekisteröimisvelvollisuus tai -vaatimus voi kuitenkin edelleen johtua erityislainsäädännöstä, kuten yrityskiinnityslaista (634/1984), jossa yrityskiinnityksen edellytyksenä on, että yritys on merkitty kaupparekisteriin. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee yhä Suomessa elinkeinoa harjoittavaa luonnollista henkilöä, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella sekä, kun yritystoiminnassa käytetään toiminimeä.

Kaupparekisterilain uudistus kiristää ja lisää yhtiöiden rekisteröintivaatimuksia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Tosiasialliset edunsaajat ilmoitettava kaupparekisteriin viipymättä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Milla Kokko-Lehtinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin