Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Teimme PwC:llä <a href="https://cdn2.hubspot.net/hubfs/2185773/Surveys/Kehittyva-valiokuntatyoskentely-listayhtioissa-2018.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">selvityksen siitä miten suomalaiset listayhtiöt hyödyntävät valiokuntatyöskentelyä hallituksen toiminnassa</a>. Kävimme kevään 2018 aikana läpi kaikkien suomalaisten listayhtiöiden hallinnointitiedot julkisesti saatavilla olevien lähteiden perusteella. Tiedot perustuivat yhtiöiden tilikautta 2017 koskeviin tietoihin eli tehdyssä analyysissä ei ole huomioitu mahdollisesti keväällä 2018 tehtyjä muutoksia valiokuntiin tai niiden kokoonpanoihin.</p>
<p>Tässä kirjoituksessa nostan esille mielenkiintoisimmat havainnot tästä selvityksestä täydennettynä omilla kommenteillani. Oman työni puitteissa olen viimeiset 15 vuotta työskennellyt listayhtiöiden hallitusten, lähinnä tarkastusvaliokuntien kanssa, ja samalla havainnoinut muutoksia, joita valiokuntatyöskentelyssä on näiden vuosien aikana tapahtunut. Keskityn kommentoinnissani pääosin hallituksen tarkastusvaliokunnan asioihin, mutta nostan esille myös muutaman faktan palkitsemisvaliokunnista sekä nimitysvaliokunnista.</p>
<h2>Hallituksen valiokuntien käytön taustaa</h2>
<p>Yksi yleinen tapa tehostaa hallituksen toimintaa on siirtää osa hallituksen asioista käsiteltäviksi ja valmisteltaviksi hallituksen perustamille valiokunnille. Listayhtiöiden hyvää hallinnointitapaa ohjataan Suomessa erityisesti Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodilla, joka perustuu pitkälti ns. noudata tai selitä -periaatteelle. Hallinnointikoodissa todetaan, että hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua voidaan tehostaa perustamalla hallituksen valiokuntia, joissa asioihin voidaan perehtyä laajemmin.</p>
<h2>Minkälaisia valiokuntia suomalaisista listayhtiöistä löytyy?</h2>
<p>Suomalaisista listayhtiöistä löytyy kolme varsin yleistä valiokuntaa, jotka ovat tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Näiden kolmen valiokunnan nimi voi eri listayhtiöissä hieman vaihdella siten, että tarkastusvaliokunnan tehtäviä hoitavista valiokunnista käytetään mm. nimeä tarkastus- ja riskivaliokunta, talous- ja tarkastusvaliokunta tai tarkastus- ja hallinnointivaliokunta.</p>
<p>Palkisemisvaliokunnan tehtäviä hoitamaan on perustettu myös lukuisa määrä valiokuntia, joiden tehtäväkenttää on valiokunnan minimiroolista kasvatettu tai sille on yhdistetty muita hallituksen tehtäviä. Tätä on haluttu kuvata myös valiokunnan nimessä mm. seuraavasti: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta, palkitsemis- ja Corporate Governance -valiokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, nimitys- ja palkkiovaliokunta tai kompensaatio- ja nimityslautakunta.</p>
<p>Listayhtiöistä löytyy myös pienehkö määrä muita valiokuntia, jotka on perustettu kyseiseen yhtiöön liittyvien erityiskysymysten käsittelyyn tai niiden avulla on muuten pyritty tehostamaan hallituksen toimintaa. Tällaisia ovat mm. työvaliokunta, strategiavaliokunta, vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta, tutkimusvaliokunta ja riskivaliokunta.</p>
<h2>Tarkastusvaliokunnat ovat keskeinen osa hallitustyöskentelyä isoissa ja keskisuurissa listayhtiöissä</h2>
<p>Tehdyn tutkimuksen perusteella tarkastusvaliokunta löytyy jo 76 %:sta listayhtiöitä. Tarkastusvaliokunnat ovat yleistyneet listayhtiöissä varsin nopeasti, sillä <a href="https://www.boardman.fi/julkaisu/tarkastusvaliokunnan-rooli-ja-tehtavat/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuonna 2009 Boardmanin tekemän analyysin</a> perusteella tarkastusvaliokunta oli silloin vasta 52 %:ssa listayhtiöistä. Nyt tehdyn analyysin perusteella tarkastusvaliokunta oli markkina-arvoltaan isoista listayhtiöissä perustettu jo kaikkiin, ja keskisuurissa yhtiöissäkin tarkastusvaliokunta oli 79 %:ssa yhtiöistä. Pienissä yhtiöissä tarkastusvaliokunta ei edelleenkään ole yleistynyt, sillä vain 35 %:ssa yhtiöistä oli nähty tarve tarkastusvaliokunnan perustamiseen.</p>
<p>Tarkastelimme tarkastusvaliokunnan perustamista myös listayhtiöiden toimialaluokituksen näkökulmasta, mutta aineistosta ei tullut tämän suhteen esille mitään merkittävää korrelaatiota.</p>
<h2>Mielenkiintoisia havaintoja suomalaisista tarkastusvaliokunnista</h2>
<p><a href="/wp-content/uploads/jasenmaara-e1529406182467.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="/wp-content/uploads/jasenmaara-e1529406182467.jpg" alt="Tarkastusvaliokunnan jäsenmäärä keskimäärin 2018" /></a></p>
<p><a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/kokousmaara.png"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/kokousmaara.png" alt="Keskimääräinen tarkastusvaliokunnan kokousten määrä (2017)" /></a></p>
<p>Tarkastusvaliokunnan jäsenmäärässä tai kokousten määrässä ei ole tapahtunut muutoksia sitten <a href="https://www.boardman.fi/julkaisu/tarkastusvaliokunnan-rooli-ja-tehtavat/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuoden 2009 tehdyn analyysin</a>.</p>
<p>Itse pidän kokousmäärän muuttumattomuutta jopa hieman yllättävänä ottaen huomioon noin kymmenen vuoden aikana monellakin tavalla lisääntyneen regulaation ja sen monimutkaistumisen, minkä olisi melkein odottanut johtavat siihen, että kokousten määrä kasvaa. Mahdollista on kuitenkin myös se, että lisääntynyt työmäärä on kasvattanut kokousten pituutta lisäämättä kuitenkaan kokousten lukumäärää. Vuosien varrella on varmasti löydetty myös tehokkaampia toimintatapoja valiokuntatyöskentelyyn.</p>
<h2>Sukupuolijakauma listayhtiöiden tarkastusvaliokunnissa</h2>
<p>Miehiä on tarkastusvaliokunnan jäsenistä yhteensä 63 % ja naisia 37 %. 85 %:ssa suomalaisten listayhtiöiden tarkastusvaliokunnista on vähintään yksi nainen, 31 %:ssa vähintään kaksi naista. Naisten asema tarkastusvaliokunnissa on parempi kuin naisten määrä kaikista hallituksen jäsenistä, joka <a href="https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/11/keskuskauppakamarin-naisjohtajaselvitys-2017.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">viimeisimmän Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen</a> mukaan oli 27 %. Oman tuntumani mukaan korkeampi määrä naisia tarkastusvaliokunnassa johtuu pitkälti siitä, että monilla naispuolisilla hallitusjäsenillä tuntuu olevan vahvaa kokemusta talousjohtajana toimimisestä listayhtiöissä tai muussa vastaavassa vaativassa operatiivisessa taloushallinnon roolissa, mikä luonnollisesti on erittäin hyvä tausta tarkastusvaliokunnan jäsenelle.</p>
<p><a href="/wp-content/uploads/naisten-osuus-e1529406675774.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="/wp-content/uploads/naisten-osuus-e1529406675774.jpg" alt="Naisten osuus tarkastusvaliokunnan jäsenistä, %" /></a></p>
<p>Selvityksen mukaan kahdentoista listayhtiön tarkastusvaliokunnassa on naisenemmistö.</p>
<h2>Kansainvälisyys tarkastusvaliokunnissa</h2>
<p>Tarkastusvaliokunnissa on jo varsin hyvä edustus ulkomaisia jäseniä jakauman ollessa suomalaiset 71 % / ulkomaiset 29 %. Suomalaisten listayhtiöiden tarkastusvaliokunnista 40 %:ssa on vähintään yksi ulkomainen jäsen ja 19 %:ssa vähintään kaksi ulkomaista jäsentä. Kuudentoista listayhtiön tarkastusvaliokunnassa ei-suomalaiset jäsenet ovat enemmistönä.</p>
<p><a href="/wp-content/uploads/ulkomaisten-osuus-e1529406689316.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="/wp-content/uploads/ulkomaisten-osuus-e1529406689316.jpg" alt="Ulkomaisten osuus tarkastusvaliokunnan jäsenistä, %" /></a></p>
<h2>Tarkastusvaliokunnan jäsenet osallistuvat aktiivisesti valiokunnan kokouksiin</h2>
<p>Tehdyn analyysin perusteella valiokuntien osallistumisaste kokouksiin oli 92 % (96 % vuonna 2009).</p>
<h2>Palkitsemisvaliokunnan yleisyys listayhtiöissä</h2>
<p>Tehdyn selvityksen mukaan 61 % listayhtiöistä oli perustanut palkitsemisvaliokunnan tai muun nimisen valiokunnan, jonka tehtävänä on käsitellä ylimmän johdon palkkausta ja laajemminkin palkitsemisjärjestelmien periaatteita. Palkitsemisvaliokunnan tehtäviä hoitamaan on yhtiöissä perustettu valiokuntia hieman erilaisilla nimillä: nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, palkitsemis- ja Corporate Governance -valiokunta, kompensaatio- ja nimitysvaliokunta, palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta jne. Myös niiden vastuulla olevissa tehtävissä oli jonkun verran eroa yhtiöittäin.</p>
<p>Suomalaisten listayhtiöiden palkitsemisvaliokunnista 69 %:ssa oli puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja. Tämä on varsin luonnollista ottaen huomioon, että valiokunnan tehtävä on ylimmän johdon palkitseminen ja monesti myös ylimmän johdon nimitysten valmistelu. Itse olisin odottanut luvun olevan vieläkin korkeampi.</p>
<h2>Nimitysvaliokuntien yleisyys</h2>
<p>Hallituksen perustaman nimitysvaliokunnan tärkein tehtävä on yleensä yhtiökokoukselle tehtävän hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu sekä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden kartoitus. Listayhtiöistä 31 % oli tällaisen valiokunnan perustanut.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Yhteenvetona tutkimuksesta ja omasta kokemuksestani voidaan todeta, että</p>
<ul>
<li>erilaisilla valiokunnilla on keskeinen rooli suomalaisten listayhtiöiden hallitustyöskentelyssä ja sen toiminnan tehostamisessa.</li>
<li>valiokuntien käyttö listayhtiöissä on varsin vakiintunutta ja kolmen yleisimmän valiokunnan lisäksi listayhtiöistä löytyy varsin harvalukuinen määrä muita valiokuntia.</li>
<li>varsinkin tarkastusvaliokuntien yleistyminen on tuonut syvyyttä taloudelliseen raportointiin sekä riskienhallintaan liittyvien asioiden käsittelyyn.</li>
<li>valiokunnan ja hallituksen työnjakoon kannattaa kiinnittää työjärjestyksissä ja käytänteissä erityistä huomiota, jotta valiokuntatyöskentelystä saadaan paras hyöty ja tehokkuus irti.</li>
<li>valiokuntatyöskentelyssä on tärkeää huomioida myös johdon näkökulma; jokainen kokous ja sen valmistelu vaatii toimivalta johdolta merkittävää panostusta, joten kaikki lisäpyynnöt toimivan johdon suuntaan olisi tärkeä arvioida myös tästä näkökulmasta ajateltuna ja harkiten.</li>
</ul>
<p>Oman kokemukseni mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäväksi määriteltyjen pakollisten asioiden hoitaminen koko hallituksen toimesta on vähänkään isommassa pörssiyhtiössä varsin vaikeaa – näiden asioiden käsittelyyn ei tunnu löytyvän hallitukselta tarpeeksi aikaa tai sitten nämä vievät hallitukselta liikaa aikaa, jolloin aikaa strategisten asioiden käsittelyyn voi jäädä liian vähän. Suosittelen vahvasti, että listayhtiöissä tarkastusvaliokunta perustettaisiin hallitustyöskentelyn tehokkuutta lisäämään.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p><a href="https://cdn2.hubspot.net/hubfs/2185773/Surveys/Kehittyva-valiokuntatyoskentely-listayhtioissa-2018.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kehittyvä valiokuntatyöskentely listayhtiöissä 2018 (pdf)</a></p>


Kehittyvä valiokuntatyöskentely listayhtiöissä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future