PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Teimme PwC:llä <a href="https://cdn2.hubspot.net/hubfs/2185773/Surveys/Kehittyva-valiokuntatyoskentely-listayhtioissa-2018.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">selvityksen siitä miten suomalaiset listayhtiöt hyödyntävät valiokuntatyöskentelyä hallituksen toiminnassa</a>. Kävimme kevään 2018 aikana läpi kaikkien suomalaisten listayhtiöiden hallinnointitiedot julkisesti saatavilla olevien lähteiden perusteella. Tiedot perustuivat yhtiöiden tilikautta 2017 koskeviin tietoihin eli tehdyssä analyysissä ei ole huomioitu mahdollisesti keväällä 2018 tehtyjä muutoksia valiokuntiin tai niiden kokoonpanoihin.</p>
<p>Tässä kirjoituksessa nostan esille mielenkiintoisimmat havainnot tästä selvityksestä täydennettynä omilla kommenteillani. Oman työni puitteissa olen viimeiset 15 vuotta työskennellyt listayhtiöiden hallitusten, lähinnä tarkastusvaliokuntien kanssa, ja samalla havainnoinut muutoksia, joita valiokuntatyöskentelyssä on näiden vuosien aikana tapahtunut. Keskityn kommentoinnissani pääosin hallituksen tarkastusvaliokunnan asioihin, mutta nostan esille myös muutaman faktan palkitsemisvaliokunnista sekä nimitysvaliokunnista.</p>
<h2>Hallituksen valiokuntien käytön taustaa</h2>
<p>Yksi yleinen tapa tehostaa hallituksen toimintaa on siirtää osa hallituksen asioista käsiteltäviksi ja valmisteltaviksi hallituksen perustamille valiokunnille. Listayhtiöiden hyvää hallinnointitapaa ohjataan Suomessa erityisesti Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodilla, joka perustuu pitkälti ns. noudata tai selitä -periaatteelle. Hallinnointikoodissa todetaan, että hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua voidaan tehostaa perustamalla hallituksen valiokuntia, joissa asioihin voidaan perehtyä laajemmin.</p>
<h2>Minkälaisia valiokuntia suomalaisista listayhtiöistä löytyy?</h2>
<p>Suomalaisista listayhtiöistä löytyy kolme varsin yleistä valiokuntaa, jotka ovat tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Näiden kolmen valiokunnan nimi voi eri listayhtiöissä hieman vaihdella siten, että tarkastusvaliokunnan tehtäviä hoitavista valiokunnista käytetään mm. nimeä tarkastus- ja riskivaliokunta, talous- ja tarkastusvaliokunta tai tarkastus- ja hallinnointivaliokunta.</p>
<p>Palkisemisvaliokunnan tehtäviä hoitamaan on perustettu myös lukuisa määrä valiokuntia, joiden tehtäväkenttää on valiokunnan minimiroolista kasvatettu tai sille on yhdistetty muita hallituksen tehtäviä. Tätä on haluttu kuvata myös valiokunnan nimessä mm. seuraavasti: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta, palkitsemis- ja Corporate Governance -valiokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, nimitys- ja palkkiovaliokunta tai kompensaatio- ja nimityslautakunta.</p>
<p>Listayhtiöistä löytyy myös pienehkö määrä muita valiokuntia, jotka on perustettu kyseiseen yhtiöön liittyvien erityiskysymysten käsittelyyn tai niiden avulla on muuten pyritty tehostamaan hallituksen toimintaa. Tällaisia ovat mm. työvaliokunta, strategiavaliokunta, vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta, tutkimusvaliokunta ja riskivaliokunta.</p>
<h2>Tarkastusvaliokunnat ovat keskeinen osa hallitustyöskentelyä isoissa ja keskisuurissa listayhtiöissä</h2>
<p>Tehdyn tutkimuksen perusteella tarkastusvaliokunta löytyy jo 76 %:sta listayhtiöitä. Tarkastusvaliokunnat ovat yleistyneet listayhtiöissä varsin nopeasti, sillä <a href="https://www.boardman.fi/julkaisu/tarkastusvaliokunnan-rooli-ja-tehtavat/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuonna 2009 Boardmanin tekemän analyysin</a> perusteella tarkastusvaliokunta oli silloin vasta 52 %:ssa listayhtiöistä. Nyt tehdyn analyysin perusteella tarkastusvaliokunta oli markkina-arvoltaan isoista listayhtiöissä perustettu jo kaikkiin, ja keskisuurissa yhtiöissäkin tarkastusvaliokunta oli 79 %:ssa yhtiöistä. Pienissä yhtiöissä tarkastusvaliokunta ei edelleenkään ole yleistynyt, sillä vain 35 %:ssa yhtiöistä oli nähty tarve tarkastusvaliokunnan perustamiseen.</p>
<p>Tarkastelimme tarkastusvaliokunnan perustamista myös listayhtiöiden toimialaluokituksen näkökulmasta, mutta aineistosta ei tullut tämän suhteen esille mitään merkittävää korrelaatiota.</p>
<h2>Mielenkiintoisia havaintoja suomalaisista tarkastusvaliokunnista</h2>
<p><a href="/wp-content/uploads/jasenmaara-e1529406182467.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="/wp-content/uploads/jasenmaara-e1529406182467.jpg" alt="Tarkastusvaliokunnan jäsenmäärä keskimäärin 2018" /></a></p>
<p><a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/kokousmaara.png"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/kokousmaara.png" alt="Keskimääräinen tarkastusvaliokunnan kokousten määrä (2017)" /></a></p>
<p>Tarkastusvaliokunnan jäsenmäärässä tai kokousten määrässä ei ole tapahtunut muutoksia sitten <a href="https://www.boardman.fi/julkaisu/tarkastusvaliokunnan-rooli-ja-tehtavat/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuoden 2009 tehdyn analyysin</a>.</p>
<p>Itse pidän kokousmäärän muuttumattomuutta jopa hieman yllättävänä ottaen huomioon noin kymmenen vuoden aikana monellakin tavalla lisääntyneen regulaation ja sen monimutkaistumisen, minkä olisi melkein odottanut johtavat siihen, että kokousten määrä kasvaa. Mahdollista on kuitenkin myös se, että lisääntynyt työmäärä on kasvattanut kokousten pituutta lisäämättä kuitenkaan kokousten lukumäärää. Vuosien varrella on varmasti löydetty myös tehokkaampia toimintatapoja valiokuntatyöskentelyyn.</p>
<h2>Sukupuolijakauma listayhtiöiden tarkastusvaliokunnissa</h2>
<p>Miehiä on tarkastusvaliokunnan jäsenistä yhteensä 63 % ja naisia 37 %. 85 %:ssa suomalaisten listayhtiöiden tarkastusvaliokunnista on vähintään yksi nainen, 31 %:ssa vähintään kaksi naista. Naisten asema tarkastusvaliokunnissa on parempi kuin naisten määrä kaikista hallituksen jäsenistä, joka <a href="https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/11/keskuskauppakamarin-naisjohtajaselvitys-2017.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">viimeisimmän Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen</a> mukaan oli 27 %. Oman tuntumani mukaan korkeampi määrä naisia tarkastusvaliokunnassa johtuu pitkälti siitä, että monilla naispuolisilla hallitusjäsenillä tuntuu olevan vahvaa kokemusta talousjohtajana toimimisestä listayhtiöissä tai muussa vastaavassa vaativassa operatiivisessa taloushallinnon roolissa, mikä luonnollisesti on erittäin hyvä tausta tarkastusvaliokunnan jäsenelle.</p>
<p><a href="/wp-content/uploads/naisten-osuus-e1529406675774.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="/wp-content/uploads/naisten-osuus-e1529406675774.jpg" alt="Naisten osuus tarkastusvaliokunnan jäsenistä, %" /></a></p>
<p>Selvityksen mukaan kahdentoista listayhtiön tarkastusvaliokunnassa on naisenemmistö.</p>
<h2>Kansainvälisyys tarkastusvaliokunnissa</h2>
<p>Tarkastusvaliokunnissa on jo varsin hyvä edustus ulkomaisia jäseniä jakauman ollessa suomalaiset 71 % / ulkomaiset 29 %. Suomalaisten listayhtiöiden tarkastusvaliokunnista 40 %:ssa on vähintään yksi ulkomainen jäsen ja 19 %:ssa vähintään kaksi ulkomaista jäsentä. Kuudentoista listayhtiön tarkastusvaliokunnassa ei-suomalaiset jäsenet ovat enemmistönä.</p>
<p><a href="/wp-content/uploads/ulkomaisten-osuus-e1529406689316.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="/wp-content/uploads/ulkomaisten-osuus-e1529406689316.jpg" alt="Ulkomaisten osuus tarkastusvaliokunnan jäsenistä, %" /></a></p>
<h2>Tarkastusvaliokunnan jäsenet osallistuvat aktiivisesti valiokunnan kokouksiin</h2>
<p>Tehdyn analyysin perusteella valiokuntien osallistumisaste kokouksiin oli 92 % (96 % vuonna 2009).</p>
<h2>Palkitsemisvaliokunnan yleisyys listayhtiöissä</h2>
<p>Tehdyn selvityksen mukaan 61 % listayhtiöistä oli perustanut palkitsemisvaliokunnan tai muun nimisen valiokunnan, jonka tehtävänä on käsitellä ylimmän johdon palkkausta ja laajemminkin palkitsemisjärjestelmien periaatteita. Palkitsemisvaliokunnan tehtäviä hoitamaan on yhtiöissä perustettu valiokuntia hieman erilaisilla nimillä: nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, palkitsemis- ja Corporate Governance -valiokunta, kompensaatio- ja nimitysvaliokunta, palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta jne. Myös niiden vastuulla olevissa tehtävissä oli jonkun verran eroa yhtiöittäin.</p>
<p>Suomalaisten listayhtiöiden palkitsemisvaliokunnista 69 %:ssa oli puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja. Tämä on varsin luonnollista ottaen huomioon, että valiokunnan tehtävä on ylimmän johdon palkitseminen ja monesti myös ylimmän johdon nimitysten valmistelu. Itse olisin odottanut luvun olevan vieläkin korkeampi.</p>
<h2>Nimitysvaliokuntien yleisyys</h2>
<p>Hallituksen perustaman nimitysvaliokunnan tärkein tehtävä on yleensä yhtiökokoukselle tehtävän hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu sekä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden kartoitus. Listayhtiöistä 31 % oli tällaisen valiokunnan perustanut.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Yhteenvetona tutkimuksesta ja omasta kokemuksestani voidaan todeta, että</p>
<ul>
<li>erilaisilla valiokunnilla on keskeinen rooli suomalaisten listayhtiöiden hallitustyöskentelyssä ja sen toiminnan tehostamisessa.</li>
<li>valiokuntien käyttö listayhtiöissä on varsin vakiintunutta ja kolmen yleisimmän valiokunnan lisäksi listayhtiöistä löytyy varsin harvalukuinen määrä muita valiokuntia.</li>
<li>varsinkin tarkastusvaliokuntien yleistyminen on tuonut syvyyttä taloudelliseen raportointiin sekä riskienhallintaan liittyvien asioiden käsittelyyn.</li>
<li>valiokunnan ja hallituksen työnjakoon kannattaa kiinnittää työjärjestyksissä ja käytänteissä erityistä huomiota, jotta valiokuntatyöskentelystä saadaan paras hyöty ja tehokkuus irti.</li>
<li>valiokuntatyöskentelyssä on tärkeää huomioida myös johdon näkökulma; jokainen kokous ja sen valmistelu vaatii toimivalta johdolta merkittävää panostusta, joten kaikki lisäpyynnöt toimivan johdon suuntaan olisi tärkeä arvioida myös tästä näkökulmasta ajateltuna ja harkiten.</li>
</ul>
<p>Oman kokemukseni mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäväksi määriteltyjen pakollisten asioiden hoitaminen koko hallituksen toimesta on vähänkään isommassa pörssiyhtiössä varsin vaikeaa – näiden asioiden käsittelyyn ei tunnu löytyvän hallitukselta tarpeeksi aikaa tai sitten nämä vievät hallitukselta liikaa aikaa, jolloin aikaa strategisten asioiden käsittelyyn voi jäädä liian vähän. Suosittelen vahvasti, että listayhtiöissä tarkastusvaliokunta perustettaisiin hallitustyöskentelyn tehokkuutta lisäämään.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p><a href="https://cdn2.hubspot.net/hubfs/2185773/Surveys/Kehittyva-valiokuntatyoskentely-listayhtioissa-2018.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kehittyvä valiokuntatyöskentely listayhtiöissä 2018 (pdf)</a></p>


Kehittyvä valiokuntatyöskentely listayhtiöissä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

Esihenkilöt vastuullisen johtamisen keskiössä

Osakepalkkion ja optioedun tulorekisteri-ilmoittamiseen merkittävä muutos vuodelle 2024

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin