Keskusverolautakunnan päätös KVL 2023/26 apurahasäätiön verotuksellisesta asemasta
Keskusverolautakunta (KVL) on kesällä 2023 antanut mielenkiintoisen päätöksen apurahasäätiön verotuksellisesta asemasta. Keskeisenä arvioitavana kysymyksenä oli se, voidaanko säätiötä pitää tuloverolain (TVL) 22 §:n mukaisena yleishyödyllisenä yhteisönä. Kysymys yleishyödyllisyydestä on mm. säätiötoimijoiden osalta olennainen, sillä yleishyödylliset toimijat eivät ole velvollisia maksamaan tuloveroa yleishyödylliseen toimintaan liittyvistä henkilökohtaisen tulolähteen tuloista (esim. osinkotulot, muut sijoitustoiminnan tuotot, lahjoitukset).
Keskusverolautakunta (KVL) on kesällä 2023 antanut mielenkiintoisen päätöksen apurahasäätiön verotuksellisesta asemasta. Keskeisenä arvioitavana kysymyksenä oli se, voidaanko säätiötä pitää tuloverolain (TVL) 22 §:n mukaisena yleishyödyllisenä yhteisönä. Kysymys yleishyödyllisyydestä on mm. säätiötoimijoiden osalta olennainen, sillä yleishyödylliset toimijat eivät ole velvollisia maksamaan tuloveroa yleishyödylliseen toimintaan liittyvistä henkilökohtaisen tulolähteen tuloista (esim. osinkotulot, muut sijoitustoiminnan tuotot, lahjoitukset).
Päätöksessä kyseessä olleen säätiön sääntöjen mukaisena tarkoituksena oli tietyn kotimaisen taiteenlajin ja sen toimintaedellytysten edistäminen, ja säätiön oli tarkoitus toimia lähinnä apuraha- ja tukisäätiönä. Säätiön oli määrä toimia kyseisen taiteenalan merkittävänä tukijana, jonka jakamat tuet kohdistuisivat ensisijaisesti taiteenalan kulttuurisen arvon ja monimuotoisuuden kasvun tukemiseen. Tarkoituksena oli jakaa säätiön tarkoitusta toteuttaviin kohteisiin ensi vaiheessa vähintään 60 % säätiön vuotuisista sijoitustuotoista sekä lisäksi tietyt säätiön perustajan säätiöön tekemät lisälahjoitukset kokonaisuudessaan. Säätiön jakamasta tuesta enintään kolmasosa osoitettaisiin kyseisen taiteenlajin parissa toimiville yrityksille ja muille elinkeinonharjoittajille. Elinkeinonharjoittajille suunnattava tuki kohdistuisi ajallisesti, rahamääräisesti ja sisällöllisesti rajattuihin hankkeisiin, joilla on säätiön tarkoituksen toteuttamista vastaavat konkreettiset tavoitteet. Vaikka tuettavissa hankkeissa voisi olla myös kaupallisella tavalla toteutettuja hankkeita, tarkoituksena ei ole tukea voitollista toimintaa, vaan mahdollistaa esimerkiksi marginaalisten ja taloudellisesti riskialttiiden, mutta monimuotoisuudelle tärkeisiin suuntauksiin tai osa-alueisiin liittyvien hankkeiden toteutuminen. Säätiön purkautuessa tai lakatessa säätiössä jäljellä olevat varat käytettäisiin säätiön tarkoitusta edistävään yleishyödylliseen toimintaan.
Tuloverolain 22 §:n 1 momentin mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos
1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; ja
3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Tuloverolain 22 §:n 2 momentissa on lisäksi esimerkkiluettelo yhteisöistä, joita voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä. Keskusverolautakunta piti säätiötä esimerkkiluettelossa mainittuna yhteisönä, jonka varsinaisena tarkoituksena on taiteen tukeminen ja katsoi säätiön olevan tuloverolaissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö. Keskusverolautakunta arvioi säätiön toimintaa em. kolmen kriteerin perusteella seuraavasti.
Toimiminen yleiseksi hyväksi: KVL katsoi, että säätiö jakaisi apurahoja ja muita tukia riittävän merkittävän määrän suhteessa säätiön vuotuisiin tuottoihin sekä varallisuuteen. Myös elinkeinonharjoittajien tukemisen voitiin katsoa kuuluvan säätiön yleishyödylliseksi katsottavan tarkoituksen alaan. Säätiön katsottiin tapauksessa käsillä olevissa olosuhteissa toimivan TVL 22:ssä tarkoitetulla tavalla yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä.
Toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin: tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella säätiön myöntämät tuet olisivat yleisesti haettavissa ja kohdistuisivat alkuvaiheessa useille kymmenille tahoille ja toiminnan päästyä täysimääräisesti käyntiin jopa sadoille tahoille. Säätiön tukema toiminta edistäisi taiteenlajin saattamista laajan yleisön tietoisuuteen useille eri kohderyhmille. Näissä olosuhteissa KVL katsoi, että säätiön toiminta ei kohdistunut vain rajoitettuihin henkilöpiireihin.
Toimintaan osalliselle ei taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä: säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsenille voitiin maksaa tavanomaista palkkiota ja korvausta tehdystä työstä. Säätiön purkautuessa sen varat olisi käytettävä säätiön tarkoitusta edistävään yleishyödylliseen toimintaan. Myöskään se, että säätiö voisi sääntöjensä mukaan tukea taloudellisesti kolmea yhdistystä, joilla oli myös oikeus valita jäseniä säätiön hallitukseen, ei KVL:n mukaan ollut este yleishyödyllisyydelle. Tätä perusteltiin sillä, että kyseisten yhdistysten tukeminen voitiin tapauksen olosuhteissa nähdä säätiön tarkoituksen mukaiseksi, ja lisäksi tukea myönnettäisiin näille toimijoille samoilla ehdoilla kuin muillekin. Näillä perusteilla KVL katsoi, että säätiö ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Kysymys säätiön yleishyödyllisyydestä arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen kunkin tapauksen yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Arviointi perustuu edellä mainittuun tuloverolain varsin yleisluonteiseen säännökseen, osittain useita kymmeniä vuosia vanhaan oikeuskäytäntöön sekä Verohallinnon ohjeistukseen. Vaikka tuloverolain yleishyödyllisyyden määritelmä on pysynyt pitkään muuttumattomana ja myös oikeuskäytäntöä yleishyödyllisyyden arvioinnista on kertynyt vuosikymmenten kuluessa runsaasti, kysymykseen yleishyödyllisyydestä liittyy edelleen tulkinnanvaraisuutta.
PwC:llä on kattava ja monipuolinen kokemus yhdistysten ja säätiöiden verotukseen liittyvästä neuvonannosta, ja avustamme asiakkaitamme säännöllisesti myös yleishyödyllisyyden arviointia koskevissa kysymyksissä. Olethan yhteydessä, mikäli yhdistysten tai säätiöiden verotukseen liittyvät asiat askarruttavat – keskustelemme mielellämme tarkemmin yhdistyksenne tai säätiönne tilanteesta.
