PWC Uutishuone

Kestävyysraportointidirektiivi astuu voimaan – yritysten ja yhteiskunnan tilivelvollisuussuhteesta lakisääteistä

Viime kuukaudet ovat olleet historiallisia kestävyysraportoinnin saralla. EU:n parlamentti hyväksyi marraskuussa 2022 kestävyysraportointidirektiivin, jonka myötä kestävyysraportoinnista tulee lakisääteistä vuonna 2024. Kestävyysraportoinnin tie 1990-luvun alusta tie tähän päivään on ollut pitkä ja vaiheikas.

Business sales consultant discussing with data documents at modern office

Kestävyysraportointia tulisi tänä päivänä tarkastella yritysten ja yhteiskunnan välisen tilivelvollisuussuhteen täyttämisenä. Tähän asti se on ollut vapaaehtoista, mutta nyt kestävyysraportointidirektiivin tullessa laajamittaisemmin voimaan, tilivelvollisuus tulee lakisääteiseksi. Se tulee vahvistamaan vahvistaa tilinpäätöksen ja kestävyystietojen välistä yhteyttä ja siten myös yrityksen kokonaisraportointia.

Kestävyysraportoinnin juuret vievät vuoteen 1987, kun YK:n ympäristö- ja kehityskomission raportissa määriteltiin kestävän kehityksen käsite. Samoihin aikoihin, 1990-luvun alkupuolella, yritystoiminnan roolin tärkeyttä kestävän kehityksen mahdollistajana alettiin ymmärtämään laajemmin ja ensimmäiset yritykset ryhtyivät laatimaan ympäristöraportteja.

1990-luvun loppupuolella ympäristöraportoinnista siirryttiin laajemmin kestävän kehityksen raportointiin ja syntyi GRI eli Global Reporting Initiative -aloite, jonka tavoitteena oli yhtenäistää kestävyysraportointia kansainvälisellä tasolla. Viime vuonna GRI-standardeja uudistettiin sisältämään muun muassa tarkempia toimialakohtaisia määrityksiä olennaiselle kestävän kehityksen vaikutuksille.

Miltä kestävyysraportoinnin tulevaisuus näyttää? 

Vuodesta 2024 asteittain voimaan astuvan kestävyysraportointidirektiivin myötä yrityksiltä vaaditaan jatkossa yhä määrämuotoisempaa ja standardoidumpaa raportointia.

Laajempi tilivelvollisuus tuo mukanaan kahdensuuntaisen vaikutusarvioinnin (double materiality). Yhtiöiden tulee huomioida oman toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, mutta myös kestävyystekijöiden vaikutukset yrityksen liiketoimintaan. Kestävyysraportointi on luonteentaan eteenpäin katsovaa, ja tulee näin täydentämään tilinpäätöksen antamaa kokonaiskuvaa. 

Kestävyysraportoinnin yksityiskohtaisempi sisältö määritellään erikseen laadittavissa kestävyysraportointistandardeissa.  Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG on julkaissut ESRS-standardit, joiden mukaan yritysten raportointi jatkossa toteutetaan. ESRS-standardeja on tehty yhteistyössä GRI:n kanssa, joten hyvä tapa valmistautua ESRS-standardeihin on jatkaa ja kehittää raportointia GRI-standardien mukaan.

Miten tähän tulisi valmistautua?

Valmistautumisessa tulevaan lakisääteiseen raportointiin yritysten tulisi keskittyä muutamaan perusasiaan ja niiden varmistamiseen. Työ kannattaa aloittaa olennaisuuden määrittelystä, jonka myötä yritys luo kuvan niistä tiedoista, jotka kuuluvat raportoinnin piiriin. Kaikki säännöstöt pohjautuvat olennaisuus-ajatteluun, ja sen kautta määritellään myös toiminnan prioriteetit. 

Kestävyystekijät tulee myös asettaa osaksi yrityksen tavoitteita ja kannustimia. Johdon rooli korostuu, kun prioriteeteissa määritellyt tavoitteet viedään käytäntöön. Myöskään läpinäkyvyyden aspektia osana tilivelvollisuussuhdetta ei tule unohtaa. 

Yksi haastavimmista vaiheista lakisääteisessä raportoinnissa on luoda riittävä tietopohja eli data ja evidenssi kestävyysvaikutuksista, ja siksi kestävyystiedolle tulisi rakentaa samanlainen infrastruktuuri kuin tilinpäätöstiedoille on jo olemassa. Tarvitsemme toimivia tapoja kerätä, raportoida ja analysoida kestävyystietoa. Näin voimme tulevaisuudessa analysoida kestävyystuloksia ja viestiä niistä yhdenmukaisesti.


Mikael Niskala
Partneri, Sustainability & ESG Services Leader