PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Käytännössä suomalaisissa pörssiyhtiöissä on kolme erilaista tapaa, miten jäsenet hallituksiin valitaan: 
1) hallitus täydentää ja uusii itseään sisäisen prosessin kautta hallituksen puheenjohtajan johdolla 
2) hallitus perustaa sisäisen valiokunnan, nimitysvaliokunnan, tekemään ehdotuksen valinnoista yhtiökokoukselle tai 
3) osakkeenomistajat perustavat yhtiökokouksen päätöksellä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan,  jonka kautta toimimalla suurimmat osakkeenomistajat vaikuttavat suoraan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten valinnan valmisteluun. 
Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toiminnasta ei tähän asti ole ollut saatavilla kattavaa tietoa, minkä takia <a href="https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/selvitys-nimitystoimikunnista-suomalaisissa-porssiyhtioissa-2019-pwc.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC teki analyysin kevään 2019 tilanteesta</a> ja kävi läpi kaikkien Suomessa noteerattujen yhtiöiden (131 kpl) hallituksen jäsenten nimityskäytännöt. 
Analyysi antoi mielenkiintoisen kuvan nimitystoimikuntien yleisyydestä ja siitä, ketkä osakkeenomistajat käyttävät valtaa nimitystoimikunnissa ja tätä kautta hallituksen jäsenten valinnoissa. 
<h2>Reilulla kolmanneksella listayhtiöistä on nimitystoimikunta</h2>
Tehdyn selvityksen perusteella keväällä 2019 pidettyjen yhtiökokousten valintoja valmistelemaan oli perustettu 46 osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa (35 % yhtiöiden määrästä). 
<a href="https://cdn2.hubspot.net/hubfs/2185773/Surveys/Kehittyva-valiokuntatyoskentely-listayhtioissa-2018.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC:n  keväällä 2018 tekemän, valiokuntatyöskentelyä koskevan selvityksen</a> mukaan hallituksen sisäisiä nimitysvaliokuntia oli 41 yhtiöllä. 
Näiden selvitysten perusteella voimme todeta, että reilulla 40 pörssiyhtiöllä ei ole nimitystoimikuntaa eikä nimitysvaliokuntaa ja hallituksen jäsenten ehdottaminen yhtiökokoukselle tapahtuu muulla tavoin. 
<h2>Yhtiön markkina-arvon vaikutus nimitystoimikunnan yleisyyteen</h2>
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/10/markkina-arvon-vaikutus-nimitystoimikunnan-yleisyyteen.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/10/markkina-arvon-vaikutus-nimitystoimikunnan-yleisyyteen.jpg" alt="Markkina-arvon vaikutus nimitystoimikunnan yleisyyteen" width="520" height="376" /></a>
Arvokkaimmissa yhtiöissä eli Large Cap -yhtiöissä nimitystoimikuntia oli 54 prosentissa yhtiöistä. Tämä vastasi omaakin etukäteisodotustani siitä, että mitä isompi ja arvokkaampi yritys on, sitä useammin hallituksen nimityksiä valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. 
Pienoinen yllätys minulle oli kuitenkin se, että myös ns. Mid Cap -yhtiöissä nimitystoimikunnat ovat tänä päivänä varsin yleinen tapa: 44 prosentilla Mid Cap -yhtiöistä oli nimitystoimikunta. 
Nimitystoimikuntien yleisyyteen arvokkaimmissa yhtiöissä vaikuttaa varmasti erityisesti se, että näissä yhtiöissä suurimmat sijoittajat ovat yleensä suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, jotka tänä päivänä käyttävät aktiivisesti omistajan valtaansa hallitusten jäsenten valinnoissa. Tähän tarkoitukseen nimitystoimikunta soveltuu erittäin hyvin.
<h2>Ketkä nimeävät jäseniä nimitystoimikuntiin suomalaisissa pörssiyhtiöissä?</h2>
Selvityksen mielenkiintoisin tulos on varmasti yhteenveto osakkeenomistajista, jotka nimitystoimikuntien jäsenten nimeämisoikeuksiensa perusteella käyttävät valtaansa suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusvalintojen valmisteluissa. Nimitystoimikunnissa oli tehdyn selvityksen perusteella yhteensä 157 jäsentä (hallituksen puheenjohtajia ei ole tässä laskettu mukaan jäseneksi) ja nimitysoikeuksia oli yhteensä 85 eri osakkeenomistajalla. Osakkeenomistajia, joilla oli enemmän kuin yksi nimitysoikeus, oli yhteensä vain 14. 
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/10/ketka-nimeavat-jasenia-nimitystoimikuntiin-suomalaisissa-porssiyhtioissa.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/10/ketka-nimeavat-jasenia-nimitystoimikuntiin-suomalaisissa-porssiyhtioissa.jpg" alt="Ketkä nimeävät jäseniä nimitystoimikuntiin suomalaisissa pörssiyhtioössä?" /></a>
Analyysin perusteella hallituksen jäsenten valinnan valmistelu on Suomessa vahvasti kolmen osakkeenomistajan käsissä: Varman, Ilmarisen ja Suomen valtion (Solidium ja valtioneuvoston kanslia). Nämä kolme osakkeenomistajaa pitävät hallussaan yhteensä 55 nimeämisoikeutta, mikä edustaa 35 % kaikista nimeämisoikeuksista. 
Kaikki kolme eläkeyhtiötä Varma, Ilmarinen ja Elo kertovat verkkosivuillaan avoimesti ja selkeästi, miten heidän omistajaohjauksensa toimivat yhtiöissä, joissa heillä on merkittäviä omistuksia. Kaikkien yhtiöiden nettisivuilta löytyvät myös ajan tasalla olevat luettelot yhtiöistä, joissa ne toimivat nimitystoimikunnissa ja myös se, kuka henkilö työeläkeyhtiötä nimitystoimikunnissa edustaa. 
<h2>Nimitystoimikunnan jäsenistä 17 % naisia</h2>
Selvityksen perusteella nimitystoimikunnissa on keskimäärin 3,6 jäsentä. Kevään 2019 yhtiökokouksia varten asetetuissa nimitystoimikunnissa oli jäseninä keskimäärin 0,6 naista eli 17 % kaikista nimitystoimikuntien jäsenistä. Tämän tuloksen osalta ei löytynyt merkittäviä eroja yhtiöiden koon perusteella. 
Sukupuolitarkastelun näkökulmasta tilanne on hallituksen jäseniä ehdottavissa nimitystoimikunnissa heikompi kuin mitä se on itse pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenten sukupuolijakaumaa tarkasteltaessa. <a href="https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/06/cg-selvitys-2019.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Keskuskauppakamarin kesäkuussa 2019 julkaiseman tuoreimman selvityksen</a> mukaan tilikauden 2018 hallituksen jäsenten nimityksistä naisia oli 29 % (Large Cap 34 %, Mid 29 %, Small 26 %).
Suhteellisesti eniten suurimpien osakkeenomistajien nimittämiä naisjäseniä nimitystoimikuntiin löytyi seuraavista yhtiöstä: Tokmanni (3 naista / 4 jäsentä), SSAB (2/5), Altia (2/3) ja Aspo (2/4).
<h2>Ulkomaisten osakkeenomistajien nimeämiä jäseniä 16 %</h2>
Nimitystoimikunnan jäsenistä 16 % on ulkomaisten omistajien nimeämiä jäseniä. Large Cap -kokoluokan yritysten nimitysvaliokunnissa ulkomaisten osakkeenomistajien valitsemia jäseniä on suhteellisesti enemmän kuin pienempien yhtiöiden kohdalla. 
Yhtä lukuun ottamatta kaikki nimitysoikeuttaan käyttävät ulkomaiset osakkeenomistajat ovat kotoisin Ruotsista ja edustavat mm. Ruotsin valtiota, ruotsalaisia institutionaalisia sijoittajia ja muutamaa pääomasijoittajaa. <a href="https://www.euroclear.com/dam/EFi/Statistics/ForeignOwners/ForeignOwners2019/Foreign_ownership_20190831.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Euroclear Finlandin tilaston</a> mukaan ulkomaalaisten omistus Nasdaq OMX Helsingin kauppapaikalla noteeratuista yhtiöissä oli 44,6 % 31.8.2019, joten tähän suhteutettuna ulkomaisten osakkeenomistajien 16 %:n osuus nimitysvaliokunnan jäsenyyksistä tuntuu varsin alhaiselta. 
Todennäköisesti ulkomaiset osakkeenomistajat eivät aivan yllä suurimpien osakkeenomistajien joukkoon niissä yhtiöissä, jotka ovat perustaneet nimitystoimikunnan, tai sitten he eivät ole halunneet käyttää mandaattiaan nimitystoimikuntiin nimittämisessä.
Eniten ulkomaisten osakkeenomistajien nimittämiä jäseniä oli selvityksen mukaan seuraavissa yhtiöissä: Nordea (3 jäsentä / 5 jäsentä yhteensä), Telia (4/4), SSAB (4/5) ja Exel Composites (3/4).
<h2>Nimitystoimikuntien tehtävät</h2>
Selvitimme myös, onko nimitystoimikunnille annettu yhtiökokouksen päätöksellä muita tehtäviä kuin sille hallinnointikoodin mukaan kuuluu. <a href="https://cgfinland.fi/wp-content/uploads/sites/39/2019/05/ehdotus-hallinnointikoodin-suosituksiksi-vertailuversio-15.5.2019.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Hallinnointikoodin mukaan nimitystoimikunnan tehtäviä ovat</a>
<ul>
<li style="font-weight: 400;">yhtiökokoukselle tehtävän hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu</li>
<li style="font-weight: 400;">yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten palkitsemisasioita koskevan ehdotuksen valmistelu</li>
<li style="font-weight: 400;">yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen esittely</li>
<li style="font-weight: 400;">hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden valmistelu</li>
<li style="font-weight: 400;">hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelu</li>
</ul>
Selvityksessä ei tullut esille, että suomalaisten pörssiyhtiöiden nimitystoimikunnille olisi annettu muita kuin edellä mainittuja tehtäviä. 
<h2>Johtopäätöksiä selvityksestä</h2>
Yllättikö jokin asia selvityksen lopputuloksissa? Ehkä hieman tuloksissa yllätti se, että kahden suurimman työeläkeyhtiön asema nimeämisoikeuksissa oli vieläkin suurempi kuin alun perin olin odottanut. Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen yhdessä Suomen valtion ja Elon kanssa pystyvät merkittävästi vaikuttamaan  nimitystoimikunnan jäsenten nimityksiin ja tätä kautta hallitusten jäsenten valinnan valmisteluun. 
On kuitenkin työeläkeyhtiön omistajuusohjauksen läpinäkyvien linjauksien mukaista, että työeläkeyhtiöt osallistuvat hallitusten jäsenten nimityksiin. Tähän nimitystoimikunta on hyvä työväline. Niissä yhtiöissä, joissa työeläkeyhtiön edustaja on hallituksen jäsen, myös hallituksen sisäinen nimitysvaliokunta toimisi vaikuttamisen välineenä. 
Hienoinen yllätys selvityksessä oli, että ulkomaisista osakkeenomistajista ainoastaan ruotsalaiset osakkeenomistajat olivat edustettuna suurimpien osakkeenomistajien joukossa käyttämässä nimeämisoikeuttaan. 
Nimitystoimikunnissa naisten osuus on pienempi kuin itse hallituksissa. Ei yllätys, mutta toistettakoon tämäkin huomio.
&nbsp;
<a href="https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/selvitys-nimitystoimikunnista-suomalaisissa-porssiyhtioissa-2019-pwc.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Selvitys nimitystoimikunnista suomalaisissa pörssiyhtiöissä</a> (pdf)
&nbsp;

Ketkä osakkeenomistajat vaikuttavat hallitusjäsenten nimityksiin suomalaisissa pörssiyhtiöissä?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin