KHO: Henkilöstön luovutus sosiaalihuollon palveluja varten on arvonlisäverollista
Korkein hallinto-oikeus ei tuoreessa päätöksessään muuttanut keskusverolautakunnan päätöksen 46/2021 lopputulosta, vaan sosiaalihuollon henkilöstön luovutuksessa oli kyse arvonlisäverollisesta palvelumyynnistä. Arvonlisäverottoman sosiaalihuoltopalvelun edellyttämä viranomaisvalvonta ei KHO:n mukaan täyttynyt tapauksessa.
Korkein hallinto-oikeus ei tuoreessa päätöksessään muuttanut keskusverolautakunnan päätöksen 46/2021 lopputulosta, vaan sosiaalihuollon henkilöstön luovutuksessa oli kyse arvonlisäverollisesta palvelumyynnistä. Arvonlisäverottoman sosiaalihuoltopalvelun edellyttämä viranomaisvalvonta ei KHO:n mukaan täyttynyt tapauksessa.
Henkilöstömitoituksen täyttämiseksi eri konserniyhtiöiden välillä sovittiin henkilöstön luovutuksesta toisille konserniyhtiöille sosiaalihuollon yksiköissä tapahtuvaa hoivatyötä varten. Kullakin konserniyhtiöillä oli yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen lupa omiin toimintayksikköihinsä. Fyysistä toimintayksikköä koskeva lupa on sidottu yhteen palveluntuottajaan, joten vain yhdellä konserniyhtiöllä kerrallaan voi olla lupa tiettyyn toimintayksikköön. Sosiaalihuollon lainsäädännön perusteella henkilöstöä luovuttavalla yhtiöllä ei siis voi olla omaa lupaa siihen toisen konserniyhtiön toimintayksikköön, johon sen työntekijät väliaikaisesti menevät tekemään hoivatyötä.
KHO:n mukaan konserniyhtiöiden välisen järjestelyn tarkoituksen on täyttää tarpeen mukaan toisen konserniyhtiön ylläpitämän sosiaalihuollon toimintayksikön henkilöstömitoitus. KHO:n mukaan hakemuksessa kuvatulla tavalla järjestettynä yhtiön toiselle konserniyhtiölle myymässä palvelussa on kysymys työvoiman vuokrauksena pidettävästä yhtiön henkilöstön luovuttamisesta konserniyhtiön käyttöön eikä sosiaalihuoltopalvelujen myynnistä. Näin järjestettynä, ja kun yhtiön työvoiman vuokraus ei ole myöskään sosiaaliviranomaisten valvomaa toimintaa, sosiaalialan ammatillisen työvoiman antamista ostajana olevan sosiaalihuoltopalvelua tuottavan toisen konserniyhtiön käyttöön ei ole pidettävä arvonlisäverolaissa tai -direktiivissä tarkoitettuna verosta vapautettuna sosiaalihuoltona.
On syytä huomata, että sosiaalihuoltopalvelujen (AVL 37-38§) ja terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen (AVL 34-35§) arvonlisäverottomuuden perusteet ovat erilaiset. Toisin kuin sosiaalihuoltopalveluissa, terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoiman luovuttaminen terveyden- ja sairaanhoitopalveluita varten voi olla arvonlisäverotonta, vaikka luovuttavalla taholla ei olisikaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaista lupaa.
