KHO jatkoi viimeaikaista linjaansa ja alensi rakennuksen kiinteistöveroarvon vastaamaan sen hankintahintaan perustuvaa käypää arvoa

Ratkaistussa asiassa rakennuksen kiinteistöverotus oli toimitettu vuosina 2011–2015 käyvän arvon perusteella, joka kyseisen rakennuksen osalta oli sen hankintahinnan mukainen arvo, noin 1,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 kiinteistöverotuksessa Verohallinto oli kuitenkin vahvistanut rakennuksen verotusarvoksi sen ominaisuustietoihin perustuvien laskentaperusteiden mukaisesti noin 3,3 miljoonaa euroa.

KHO viittasi ratkaisussaan siihen, että käyvän arvon mukaisesta arvostamisesta siirtyminen takaisin laskennalliseen, kiinteistön ominaisuustietoihin perustuvaan arvostamiseen edellyttää, että joko rakennuksen käypä arvo omistajan hallussa tai sen todennäköinen luovutushinta on vastaavasti noussut. Verotusarvoon nostavasti vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa tehdyt perusparannukset tai muut huomattavat korjaustoimenpiteet. Tapauksessa ei ole kuitenkaan ilmennyt mitään sellaista yhtiön antamaa tietoa tai Verohallinnon muualta saamaa selvitystä, joiden perusteella kiinteistön laskennallista verotusarvoa voitaisiin pitää käypää arvoa suurempana.

Näin ollen KHO katsoi, että verotusarvon korotukselle ei ollut perusteita ja ilman muuta selvitystä rakennuksen verotusarvoa ei tule pitää sen hankintahintaa korkeampana.

Ratkaisu vahvistaa tulkintaa, jonka mukaan kiinteistön verotusarvon enimmäismääränä tulisi pitää sen käypää arvoa omistajan hallussa, missä yhtenä lähtökohtana voidaan pitää kiinteistön hankintahintaa.”

Olemme uutisoineet vastaavasta tapauksesta kaksi vuotta aikaisemmin, kun KHO alensi kiinteistön verotusarvon vastaamaan sen ”käypää arvoa”.