KHO: Osakkeiden allokointi henkilöstöanneissa mahdollista entistä laajemmin perustein
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla vuosikirjaratkaisut KHO:2023:65 ja KHO:2023:66, joiden mukaan osakkeiden allokointi henkilöstöanneissa voi perustua myös työsuhteen kestoon tai työntekijöiden rooliin ja työpanoksen arvoon perustuvaan luokitteluun.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla vuosikirjaratkaisut KHO:2023:65 ja KHO:2023:66, joiden mukaan osakkeiden allokointi henkilöstöanneissa voi perustua myös työsuhteen kestoon tai työntekijöiden rooliin ja työpanoksen arvoon perustuvaan luokitteluun.
Vuonna 2021 voimaan tulleessa TVL 66 a §:ssä säädetään työsuhteeseen perustuvasta osakeannista muussa kuin julkisesti noteeratussa yhtiössä. Jos säännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät, katsotaan osakeannissa syntyvän veronalaista tuloa vain siltä osin, kuin merkintähinta alittaa osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Säännöksen soveltumisedellytysten täyttyessä työntekijöille ei siten synny palkkana verotettavaa tuloa, mikäli osakkeiden merkintähintana käytetään niiden matemaattista arvoa, mikä on huomattavasti madaltanut kynnystä toteuttaa henkilöstöanteja listaamattomissa yhtiöissä.
Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Verotuskäytännössä henkilöstöannin on katsottu täyttävän henkilöstön enemmistöä koskevan kriteerin, kun mahdollisuus osakkeiden merkintään on yli puolella henkilöstöstä. Antiin osallistuville työntekijöille tai työntekijäryhmille on mahdollista antaa merkittäväksi eri määrä osakkeita, mutta eri osakemäärien tulee perustua objektiivisesti ja yhtäläisesti määriteltyihin ehtoihin, joita sovelletaan kaikkiin antiin oikeutettuihin henkilöihin niin, etteivät osakeannin ehdot johda jonkin työntekijän tai työntekijäryhmän suosimiseen tai syrjimiseen. Objektiivisuus ja yhtäläisesti määritellyt ehdot ovat kuitenkin osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi ja sallittuihin osakkeiden allokointiperusteisiin on liittynyt merkittävää epäselvyyttä. Nyt julkaistut vuosikirjaratkaisut kuitenkin laajentavat tulkintaa siitä millaiset allokointiperusteet ovat hyväksyttäviä.
Tähän saakka jakoperusteita on tulkittu lähinnä lainvalmisteluaineiston ja aikaisemman verotuskäytännön perusteella, jolloin annettavien osakkeiden määrä on voitu sitoa esimerkiksi bruttopalkkaan. KHO:n vuosikirjaratkaisuissa katsottiin, että myös työvuosien kestoon ja tiettyjen ennalta määriteltyjen, yhtäläisten ja asianmukaisten arviointikriteerien perusteella tapahtuvaan työntekijöiden luokitteluun perustuva allokaatio voi täyttää lain edellytyksen henkilöstön enemmistöstä.
Ratkaisussa KHO:2023:66 osakkeiden allokointiperusteena käytettiin luokkia, joihin työntekijät jaettiin heidän roolinsa ja työpanoksensa arvon perusteella. Työntekijöiden jako eri luokkiin perustui kunkin työntekijän esihenkilön omaan arvioon työntekijän meriiteistä ja vaikutuksellisuudesta sekä muiden työntekijöiden ja esihenkilöiden työntekijästä antamaan palautteeseen. Lisäksi työntekijöiden luokkajakoon ja osakkeiden allokointiin vaikuttivat myös yhtiön talousjohtajan, johtoryhmän sekä hallituksen kannanotot. Ratkaisussa kyseisiä arviointikriteereitä ja -menettelyä pidettiin asianmukaisina objektiivisuuden ja yhtäläisyyden näkökulmasta, ja siten henkilöstöannin katsottiin täyttävän tuloverolain 66 a §:n soveltamisedellytyksen. Ratkaisussa KHO:2023:65 oli puolestaan kyse kasvuyhtiöstä, jossa osakeannissa osakkeiden allokoinnin perusteena käytettiin työsuhteen kestoa. Ratkaisussa katsottiin, ettei tällainen jakoperuste merkitse tietyn työntekijän tai työntekijäryhmän suosimista tai syrjimistä eikä kenenkään merkittäväksi annettujen osakkeiden määrä ollut vain nimellinen, jolloin osakeantiin voitiin soveltaa tuloverolain 66 a §:n henkilöstöantia koskevaa sääntelyä.
Nyt annetut vuosikirjaratkaisut tuovat pitkään odotettua julkaistua oikeuskäytäntöä listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantia koskevaan sääntelyyn. Henkilöstöanteja voidaan hyödyntää jatkossa entistä laajemmin osana yritysten palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelyitä. Järjestelyiden suunnittelussa tulee kuitenkin jatkossakin kiinnittää huomiota useisiin yksityiskohtiin.
