PWC Uutishuone

KHO: Sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltaminen peräkkäisissä lahjoissa

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan usea peräkkäinen lahja ei voi johtaa perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen osittaiseenkaan menetykseen.

Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus puhuttaa jälleen oikeuskäytännössä. Ilman huojennusta esim. perheyhtiön osakkeiden lahjoituksen tai perinnön seurauksena vero maksetaan osakkeiden käyvän arvon perusteella. Huojennuksen soveltuessa veron määrä laskee vähintään noin 60 prosentilla ja verolle saa 10 vuotta korotonta maksuaikaa. Huojennuksen merkitys on siis usein todella suuri, mutta huojennuksen käytännön soveltamiseen liittyy usein epäselvyyttä. Tällä kertaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on ollut kysymys siitä, kuinka huojennusta tulisi soveltaa, kun sama lahjansaaja on saanut useita huojennukseen oikeuttavia lahjoja. 

Huojennuksesta riippumatta lahjaverotuksessa sovelletaan periaatetta, jonka mukaan samalta lahjan antajalta kolmen vuoden aikana saadut lahjat otetaan huomioon lahjaveron määrää laskettaessa. Tämän säännön tavoitteena on ehkäistä lahjaverotuksen progression välttäminen pilkkomalla lahjat moneen osaan. Tavanomaisten lahjojen osalta laskentatapa ei ole erityisen monimutkainen; lahjojen arvot lasketaan yhteen ja katsotaan, mikä olisi ollut veron määrä, jos lahjat olisi annettu kerralla. Kun lahjoihin on sovellettu muutenkin teknistä sukupolvenvaihdoshuojennusta, tilanne kuitenkin mutkistuu.

Menemättä sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskentamekaniikan yksityiskohtiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO:2022:105) voi tiivistää seuraavasti.

  • Lasketaan mikä olisi veron määrä huomioitavien lahjojen yhteenlasketun käyvän arvon perusteella. 
  • Lasketaan mikä olisi veron määrä huomioitavien lahjojen yhteenlasketun ns. sukupolvenvaihdosarvon perusteella.
  • Näiden erotus on lopullinen veronhuojennuksen määrä.

KHO:n ratkaisua voi kiittää valitun laskentatavan suoraviivaisuudesta. Lisäksi ratkaisu on lain tarkoituksen mukainen ja myönteinen myös verovelvollisen oikeusturvan näkökulmasta. Verohallinto pyrki asiassa noudattamaan toisenlaista laskentamenetelmää, joka olisi tosiasiassa johtanut jo myönnetyn huojennuksen osittaiseen menettämiseen ja samalla veron määrän kasvamiseen. Päätöksensä perusteluissa KHO kuitenkin nyt nimenomaisesti totesi, että näin ei voi tapahtua. 

Jos esim. omassa yrityksessäsi on tapahtunut sukupolvenvaihdos tai tiedossasi on muuten tapaus, jossa huojennusta on viime vuosina sovellettu peräkkäisiin lahjoihin, suosittelen tarkistamaan määrättyjen verojen oikeellisuuden KHO:n tuoreen ratkaisun valossa. Tarvittaessa me PwC:llä autamme siinä mielellämme.