PWC Uutishuone

KHO: Ulkomainen vero voidaan hyvittää Suomessa perintöverosta

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen vuosikirjaratkaisun mukaan kuoleman seurauksena ulkomailla maksettu vero voidaan hyvittää Suomessa perintöverosta. Asiaan ei vaikuta se, onko ulkomaisessa verossa teknisesti kyse juuri perintöverosta. PwC:n asiantuntijat avustivat verovelvollisia valitusprosessissa.

Kansainvälisissä tilanteissa valtioiden väliset verosopimukset usein selkeyttävät verokohtelua eri maissa. Kun kyse on tuloverotuksesta, on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että soveltuva verosopimus löytyy. Perintö- ja lahjaverotuksessa tilanne on kuitenkin päinvastainen; näitä veroja koskevia sopimuksia Suomi on solminut hyvin vähän. Siksi epäselviä tilanteita voi nousta esiin helpommin.

Suomessa perintöverovelvollisuus voi syntyä mm. sillä perusteella, että perillinen asuu Suomessa. Näin myös siinä tilanteessa, että perittävä olisi kuollessaan asunut ulkomailla ja myös kaikki perittävä omaisuus sijaitsisi ulkomailla. Suomen oman lainsäädännön mukaan perintöverotuksessa noudatetaan kuitenkin pääsääntöä, jonka mukaan Suomessa asuvalle henkilölle määrättävästä perintöverosta vähennetään sellainen vero, joka on maksettu vieraalle valtiolle saman perinnön tai testamenttisaannon perusteella. Tämän säännön nimenomaisena tavoitteena on poistaa riski kaksinkertaisesta verotuksesta eli siitä, että verot pitäisi maksaa täysimääräisesti esim. sekä vainajan kotivaltiossa että Suomessa. 

KHO:n ratkaisema tapaus (KHO:2022:104) koski tilannetta, jossa suomalainen henkilö asui kuollessaan Kanadassa ja omisti siellä kiinteistön. Perilliset puolestaan asuivat Suomessa ja olivat täällä verovelvollisia saamastaan perinnöstä. Kanadassa ei kuitenkaan ole lainkaan perintöveroa, vaan sikäläisen lainsäädännön mukaan kuolinpesää verotettiin omaisuuden arvonnoususta niin kuin se olisi myynyt kiinteistön käyvästä arvosta. Kanadan vero ei siis teknisesti ollut perintövero vaan luovutusvoittovero, eikä sitä määrätty perillisille, vaan kuolinpesälle. 

Kansainvälisten perintöverotilanteiden tulkinnallisuutta kuvaa, että asiassa esillä oli kolme erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. Perilliset katsoivat, että Kanadassa maksettu vero tulee vähentää Suomessa maksettavasta verosta. Verohallinto puolestaan katsoi, että Kanadan veroa ei voi vähentää Suomen verosta, mutta sen sijaan se voidaan ottaa huomioon kuolinpesän velkana. Silloin vaikutus Suomessa maksettavan veron määrään olisi kuitenkin ollut murto-osa ensin mainitusta vaihtoehdosta.  Verohallinnon sisäinen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö puolestaan vaati, että Kanadan veroa ei saisi Suomessa huomioida lainkaan.

Näistä vaihtoehdoista KHO asettui verovelvollisten kannalle. Vaikka Suomen ja Kanadan välillä ei ole perintöverotusta koskevaa verosopimusta, maiden välisestä tuloverosopimuksesta ilmenee tarkoitus välttää kaksinkertaista verotusta. Myös Suomen oman lainsäädännön esitöissä on nimenomaisesti todettu soveltuvan sääntelyn tarkoituksena olevan kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Silloin keskeistä ei ole se, minkä nimisestä verosta on kyse tai onko vero teknisesti määrätty kuolinpesälle vai perilliselle. 

KHO:n ratkaisu on hyvin perusteltu ja lain hengen mukainen. Ratkaisun perusteella on myös selvää, että perintö- ja lahjaverolain säännöksiä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tulee tulkita laajasti myös muissa kansainvälisissä tilanteissa. Kun kyse on kuoleman seurauksena vieraalle valtiolle maksettavasta verosta, se tulee hyvittää Suomessa veron teknisestä toteuttamistavasta riippumatta.