Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Aiemmin tässä kuussa <a href="https://uutishuone.pwc.fi/kho-kiristaa-sukupolvenvaihdoshuojennuksen-edellytyksia/">kerroimme</a> KHO:n ratkaisusta, joka tullee kiristämään verotuskäytäntöä sen osalta, millaisessa tilanteessa sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltaminen on mahdollista. KHO:n viimeisin aihepiiriä koskeva julkaistu ratkaisu puolestaan voi muuttaa huojennuksen laskentaperiaatteita.
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus on nimensä mukaisesti tarkoitettu helpottamaan yritysten sukupolvenvaihdoksia. Yhdeksi huojennuksen edellytykseksi onkin asetettu, että lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa saamillaan varoilla yritystoimintaa. On kuitenkin varsin tavallista, että yrityksellä on myös sellaisia varoja, jotka eivät suoraan liity sen liiketoimintaan. Kyse voi olla esim. aiemmin kertyneistä voittovaroista, joilla on sittemmin ryhdytty harjoittamaan varsinaisesta liiketoiminnasta erillistä sijoitustoimintaa.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiskäytännössä on tähän asti varsin johdonmukaisesti katsottu, että huojennus joko soveltuu koko yritykseen tai ei sovellu lainkaan. Tässä harkinnassa yhtenä tekijänä on arvioitu sitä, kuinka suuri osa yhtiön varoista liittyy sen liiketoimintaan. Jos liiketoimintaan liittymättömien, usein passiivisten TVL-tulolähteeseen kuuluvien varojen määrä on ollut huomattavan suuri, huojennus on voitu evätä kokonaan. Huojennus on kuitenkin myönnetty koko yhtiön osalta esim. tilanteessa, jossa vain noin 40 % yhtiön varoista palveli yhtiön liiketoimintaa ja loput 60 % olivat siihen liittymätöntä TVL-varallisuutta.
<blockquote>Aikaisemmassa oikeuskäytännössä yhtiön varoja ei siis ole eritelty niin, että huojennus soveltuisi vain osaan yhtiöstä.</blockquote>
Myös huojennusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan nimenomaisesti, että huojennuksen laskentaperusteena on yrityksen osakkeen ns. vertailuarvo sellaisenaan. KHO:n tuore ratkaisu kuitenkin muuttaa tätä vakiintunutta käytäntöä ainakin joissakin tilanteissa.
<h2>Ratkaisu ja sen merkitys</h2>
KHO:n tuore <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1543912988063.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">äänestysratkaisu KHO:2018:163</a> (3–2) koski tilannetta, jossa oli sinänsä selvää, että ns. yhdenmiehenyhtiö harjoitti liiketoimintaa. Yhtiön varoista kuitenkin vain noin 10 % liittyi suoraan tähän toimintaan. Loput varoista muodostuivat elinkeinotoiminnan tuotoilla hankitusta TVL-tulolähteeseen kuuluvasta sijoitusvarallisuudesta ja mm. tauluista ja juhlarahoista. Tässä tilanteessa KHO totesi, että näitä varoja ei oteta huomioon sukupolvenvaihdoshuojennusta laskettaessa. Käytännössä niiden osalta siis maksetaan lahjavero varojen käyvän arvon perusteella ja huojennus koskee vain sitä 10 prosenttia yhtiön varoista, joka liittyy suoraan yhtiön liiketoimintaan.
<blockquote>KHO:n ratkaisu on periaatteellisesti merkittävä ja tullee muuttamaan verotuskäytäntöä. Samalla ratkaisu kuitenkin avaa runsaasti uusia tulkintaongelmia.</blockquote>
Ratkaisu koski tilannetta, jossa yhtiön varsinainen liiketoiminta perustui yhtiön omistavan lääkärin henkilökohtaiseen työpanokseen. Lahjansaaja ei ollut lääkäri, eikä hänellä näin ollen ollut edellytyksiä jatkaa ainakaan tätä samaa liiketoimintaa. Ratkaisun perusteella ei voi päätellä, olisiko lopputulos ollut toinen, jos yhtiön liiketoiminta ei olisi edellyttänyt tällaista erityisosaamista ja tai jos lahjansaaja olisi koulutuksensa puolesta voinut harjoittaa samaa liiketoimintaa. Selvää kuitenkin on, että yhtiön luonne ns. yhdenmiehenyhtiönä ja TVL-varallisuuden kertyminen hänen ammattitoiminnastaan on vaikuttanut KHO:n ratkaisuun.
Ratkaisusta ei myöskään selviä, kuinka suuri liiketoimintaan liittymättömän TVL-varallisuuden osuus mahdollistaa yhtiön ”taseen avaamisen” ja tiettyjen varojen sulkemisen pois huojennuksen piiristä. Nyt näiden varojen osuus oli noin 90 %. Aikaisemmassa KHO:n käytännössä varoja ei ole eritelty, kun liiketoimintaan kuulumattomien TVL-varojen määrä oli noin 60 %. Arviossa on huomioitava, että 90 %:iin nousevan ”TVL-pitoisuuden” lisäksi taseen avaamiseen tarvittiin KHO:n ratkaisussa yhtiön toiminnan luonne yhdenmiehenyhtiönä.
Toisaalta ratkaisu voi myös mahdollistaa osittaisen huojennuksen saamisen sellaisten yhtiöiden lahjoitukseen tai perintöön, jotka aikaisemman käytännön perusteella ovat olleet kokonaan huojennuksen soveltamisalan ulkopuolella. Mm. näistä rajanvedoista onkin odotettavissa runsaasti uusia veroriitoja.

KHO:n ratkaisu saattaa muuttaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskentaperiaatteita

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future