PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että
<ul>
<li>myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen</li>
<li>osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 %</li>
<li>myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö</li>
<li>kohdeyhtiö on suomalainen, EU-alueella asuva tai sellaisesta maasta, jonka kanssa Suomella on voimassa verosopimus.</li>
</ul>
Kun kaikki nämä edellytykset täyttyvät, osakkeiden luovutusvoitto on myyjälle verovapaata tuloa ja vastaavasti luovutustappio vähennyskelvoton meno.
Tyypillisesti osakkeiden omistusaika, omistusosuus ja kohdeyhtiön kotipaikka ovat yksiselitteisiä kysymyksiä, eikä kohdeyhtiön asemaan kiinteistöyhtiönä useimmiten liity epäselvyyttä. Pääomasijoittajan määritelmä verotuksessa puolestaan on hyvin tulkinnanvarainen ja nousee usein esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa osakkeiden välittömänä myyjänä toimivan konsernin emoyhtiön omistajana on selvästi pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö. Tällaista tilannetta koskee muun muassa aikaisempi ratkaisu KHO <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1632140688108.html" target="_blank" rel="noopener">2021:135</a>. KHO:n tuoreimmat ratkaisut eivät kuitenkaan koske tätä kysymystä, eikä sitä siksi käsitellä tässä kirjoituksessa tarkemmin.
Käyttöomaisuutena pidetään sellaisia osakkeita, joiden pitkäaikainen omistus palvelee omistajan omaa elinkeinotoimintaa. Käytännössä käyttöomaisuusluonnetta on vakiintuneesti arvioitu myyjän ja kohdeyhtiön välisen, niin sanotun toiminnallisen yhteyden näkökulmasta. Kun tällainen esimerkiksi hallinnosta, keskinäisestä laskutuksesta ja muista seikoista muodostuva yhteys on riittävän vahva, osakkeita on vakiintuneesti pidetty käyttöomaisuutena, jonka luovutusvoitto voi muiden edellytysten täyttyessä olla myyjälle verovapaata tuloa.
Etenkin perhe- ja sukuyhtiöissä tai muissa yhtiöissä, joissa myyjäyhtiön osakkaina on luonnollisia henkilöitä ja omistus on voimakkaasti keskittynyt, käyttöomaisuusluonteen arvioiminen on usein haastavaa. Silloin joudutaan harkitsemaan, palveleeko osakeomistus nimenomaan myyjäyhtiön omaa toimintaa vai onko omistuksessa kyse enemmän myyjäyhtiön osakkaiden omistusten hallinnoinnista. Ensimmäisessä tapauksessa osakkeiden luovutusvoitto voi olla verovapaata, kun taas jälkimmäisessä se on kokonaan veronalaista tuloa. Verotus- ja oikeuskäytäntö on viime vuodet ollut tämän rajanvedon osalta hyvin epäyhtenäistä ja vaikeasti ennakoitavaa. Valitettavasti KHO:n tuoreet ratkaisut luovat enemmän uusia tulkintaongelmia kuin selkeyttävät vanhoja.
KHO:n tuoreet päätökset
KHO antoi maaliskuun lopulla kerralla kolme osakkeiden luovutusvoiton verovapautta koskevaa päätöstä. Samassa yhteydessä oli käsitelty myös useita muita tapauksia, joihin KHO ei kuitenkaan antanut valituslupaa. Tällä perusteella on selvää, että valitsemalla kolme julkaistavaa päätöstä KHO on halunnut muodostaa linjaa siitä, kuinka luovutusvoiton verovapautta tulisi jatkossa tulkita muidenkin yhtiöiden kohdalla.
Kaikissa julkaistuissa päätöksissään KHO viittasi ensinnäkin aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä, jossa käyttöomaisuusluonnetta on arvioitu ensi sijassa yhtiöiden välisen toiminnallisen yhteyden perusteella. Samalla KHO kuitenkin totesi, että yhtiöiden tulolähdejaon poistuttua vuonna 2020 tällä kriteerillä ei enää ole sille aiemmin annettua merkitystä. Sen sijaan osakkeiden luonne käyttöomaisuutena ratkeaa ennen kaikkea sillä perusteella, miten myydyt osakkeet ovat palvelleet myyjän omaa elinkeinotoimintaa. Lisäksi päätöksissä annettiin merkitystä sille, millaiset liiketaloudelliset syyt olivat johtaneet omistusrakenteen syntymiseen.
Osakevaihdolla muodostetut omistusrakenteet
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut KHO <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1711029266437.html" target="_blank" rel="noopener">2024:41</a> ja KHO <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1711030971737.html" target="_blank" rel="noopener">2024:42</a> koskevat tilannetta, jossa konsernirakenne oli muodostettu niin sanotulla osakevaihdolla. Käytännössä operatiivisen yhtiön osakkaat ovat siis perustaneet uuden yhtiön ja sijoittaneet omistamansa operatiivisen yhtiön osakkeet tähän uuteen yhtiöön. Vastikkeena he ovat saaneet uuden yhtiön osakkeita. Järjestelyn lopputuloksena aikaisempi välitön omistus operatiivisessa yhtiössä on muuttunut välilliseksi, perustetun yhtiön kautta toteutetuksi omistukseksi.
Ratkaisussa KHO 2024:41 operatiivisen, valmistavassa teollisuudessa toimivan yhtiön (A Oy) olivat omistaneet kolme veljestä ja heidän kaksi serkkuaan. Operatiivisesta yhtiöstä oli ensin jakautumisen avulla eriytetty kiinteistöyhtiö (B Oy), minkä jälkeen operatiivinen yhtiö oli osakevaihdolla siirretty toisen perustetun yhtiön (C Oy) omistukseen. C Oy:n palveluksessa oli osakaskunnan ulkopuolinen työntekijä, joka tuotti palveluita sekä A Oy:lle että B Oy:lle. Noin 12 vuotta osakevaihdon toteuttamisen jälkeen C Oy suunnitteli myyvänsä A Oy:n osakkeet.
Ratkaisussa KHO 2024:42 kaksi henkilöä olivat omistaneet arkkitehtipalveluita tarjonneen D Oy:n, joka oli sittemmin osakevaihdon avulla siirretty perustetun E Oy:n omistukseen. E Oy:llä oli kaksi osakaskunnan ulkopuolista työntekijää, jotka tuottivat D Oy:lle muun muassa taloushallinnon palveluita. Tämän lisäksi E Oy harjoitti laajamittaista arvopaperikauppaa, jonka varat muodostivat olennaisen osan E Oy:n kaikista varoista ja tulot noin 2/3 E Oy:n liikevaihdosta. Noin kahdeksan vuotta osakevaihdon toteuttamisen jälkeen E Oy:n tarkoituksena oli myydä D Oy:n osakkeet.
Kummassakin ratkaistussa tapauksessa oli tunnistettavissa luovutusvoiton verovapautta tukevia ja sitä vastaan puhuvia tekijöitä. Puoltavina tekijöinä mainittiin muun muassa
<ul>
<li>pitkä omistusaika</li>
<li>100 prosentin omistusosuus</li>
<li>osakaskuntaan kuulumattomat työntekijät ja heidän tuottamansa konsernipalvelut.</li>
</ul>
Verovapautta vastaan puhuvina tekijöinä KHO kiinnitti huomiota
<ul>
<li>omistusrakenteen taustalla olevaan osakevaihtoon, jolla osakkaiden aiempi välitön omistus oli muuttunut välilliseksi</li>
<li>E Oy:n osalta siihen, että pääosa yhtiön liikevaihdosta ja varoista liittyi muuhun toimintaan kuin D Oy:n omistukseen.</li>
</ul>
Olosuhteiden punninnan perusteella KHO päätyi ratkaisemaan asiat keskenään eri tavoin. C Oy:lle A Oy:n osakkeiden luovutusvoitto oli verovapaata tuloa. Sen sijaan E Oy:n myydessä D Oy:n osakkeet verovapauden edellytykset eivät täyttyneet.
Keskeinen ero tapausten välillä liittyi omistusrakenteen liiketaloudellisiin eli muihin kuin verotukseen liittyviin syihin. Ensimmäisessä tapauksessa konsernirakenteelle, jossa oli toimittu pitkään, oli nähtävillä toiminnan johtamiseen, riskien hallintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyviä perusteita. Sen sijaan jälkimmäisessä tapauksessa osakevaihdolla muodostetulle konsernirakenteelle ei ollut pystytty esittämään vastaavia perusteita ja siksi KHO arvioi rakenteen palvelleen ensi sijassa E Oy:n osakkaiden omistusten hallinnointia.
Listatun kohdeyhtiön osakkeiden luovutusvoitto
Kolmas KHO:n samassa yhteydessä ratkaisema tapaus, <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1711032336943.html" target="_blank" rel="noopener">KHO 2024:43</a>, koski tilannetta, jossa F Oy toimi emoyhtiönä muun muassa teräsliiketoimintaa harjoittavassa F-konsernissa. Vuonna 2019 F Oy oli ostanut myös reilun 12 prosentin osuuden listatun G Oy:n osakkeista, mikä riitti suurimman osakkeenomistajan asemaan. Tämän jälkeen F-konsernin teräsliiketoimintaa oli laajennettu yrityskaupoilla ja F-konsernin terästuotteita oli alettu myydä myös G Oy:lle.
Tässä tilanteessa KHO katsoi, että omistus G Oy:ssä edisti F-konsernin teräsliiketoiminnan laajentamista. Kun lisäksi otettiin huomioon F Oy:n asema G Oy:n suurimpana osakkeenomistajana, kyse oli käyttöomaisuuteen luettavasta, strategisesta omistuksesta, jonka kohdalla luovutusvoiton verovapauden edellytykset lähtökohtaisesti täyttyvät. Huomionarvoista on myös se, että myönteiseen ratkaisuun ei vaikuttanut alle kahden vuoden omistusaika. Tämän ratkaisun voi katsoa noudattavan jo aiemmin vakiintunutta tulkintaa, jonka mukaan käyttöomaisuustulkinta voi perustua emoyhtiön omaa liiketoimintaa laajemmin koko konsernin olosuhteiden tarkasteluun.
Ratkaisuiden merkityksestä
KHO:n tuoreiden päätösten jälkeen on selvää, että aikaisemmassa oikeuskäytännössä korostetulla toiminnallisella yhteydellä ei enää ole sille aiemmin annettua merkitystä. Sen sijaan keskeistä on se, miten omistuksen voidaan osoittaa palvelevan myyjäyhtiön omaa varsinaista elinkeinotoimintaa. Samoin keskeistä on voida osoittaa, että omistusrakenteelle on olemassa liiketaloudelliset perusteet. Esimerkiksi pelkkien taloushallintopalveluiden tuottaminen palkatulla henkilöstöllä ei enää takaa luovutusvoiton verovapautta, jos rakenteelle ei voida osoittaa selkeää liiketoiminnallista syytä.
KHO:n ratkaisemien tapausten osalta on hyvä huomata, että tapauksessa KHO 2024:41 hallintopalveluveloitusten määrä oli ollut noin 70 000 euroa vuodessa, kun taas tapauksessa 2024:42 määrä oli noin kolminkertaisesti suurempi. Silti ensimmäisessä verovapaus soveltui, mutta jälkimmäisessä ei, koska absoluuttisesti suurempi veloitus tässä tapauksessa muodosti vain pienen osan myyjäyhtiön kokonaisliikevaihdosta.
Lähtökohtaisesti yhtiön omistusrakenteen ei tulisi vaikuttaa yhtiön omaa verotusta koskeviin ratkaisuihin. Verotuskäytännössä riski luovutusvoiton verovapauteen puuttumisesta on kuitenkin jo pitkään ollut suurempi silloin, jos myyjäyhtiön omistus on keskittynyt muutamille henkilöille. Tulolähdejaon poistamista koskevassa hallituksen esityksessä on myös nimenomaisesti mainittu, että luovutusvoiton verovapauden ei ole tarkoitus mahdollistaa verovapaita voittoja esimerkiksi perhe- tai sukuomisteisille holdingyhtiöille.
Tähän sanamuotoon on viitattu myös tuoreissa ratkaisuissa, mikä asettaa (käsityksemme mukaan täysin perusteettomasti) nimenomaan perheyhtiöt muita yhtiöitä epäedullisempaan asemaan. On kuitenkin syytä huomata, että vaikka asiaa ei KHO:n päätöksen perusteluissa suoraan sanota, käsityksemme mukaan myös viimeiseksi käsitellyssä, listatun yhtiön osakkeiden myyntiä koskevassa tapauksessa myyjäyhtiö on luonteeltaan perheyhtiö. Tämä tausta ei siis ole, eikä luonnollisesti saakaan olla, luovutusvoiton verovapauden este. Käytännössä perheyhtiön kohdalla luovutusvoiton verovapauden edellytykset voivat kuitenkin olla muita yhtiöitä korkeammat.
KHO korosti ratkaisuissaan luovutusvoiton verovapautta vastaan puhuvana tekijänä myös omistusrakenteen syntyhistoriaa, kun rakenne oli perustettu muuttamalla osakevaihdon avulla henkilöosakkaiden aiempi välitön omistus välilliseksi. Päätösten perustelujen valossa on selvää, että kielteinen vaikutus olisi myös tilanteessa, jossa välillinen omistusrakenne olisi luotu esimerkiksi liiketoimintasiirron avulla. Etenkin osakevaihdosta on myös syytä huomata, että tämä järjestely on jo itsessään ollut Verohallinnon korostuneen huomion kohteena siihen liittyvien muiden verotuksellisten etujen takia. KHO:n tuoreet ratkaisut kuitenkin korostavat liiketaloudellisten syiden merkitystä entisestään.
Myös yhtiön osakkaiden lukumäärällä voi KHO:n ratkaisuiden valossa olla merkitystä. Kun osakkaita oli vain kaksi, omistusrakenteen katsottiin palvelevan osakkaiden omistusten hallintaa. Kun osakkaita oli omistusrakennetta perustettaessa viisi, eivätkä he kaikki olleet saman perheen jäseniä, vaikka olivatkin sukua toisilleen, tulkinta oli toinen.
Erityisen mielenkiintoinen on KHO:n päätöksen perustelu, jonka mukaan käyttöomaisuusluonnetta vastaan puhui se, että E Oy:n varoista ja liikevaihdosta pääosa liittyi arvopaperikauppaan. Käytännössä on erittäin tavallista, että vuosien varrella emoyhtiöön kertyneet voittovarat ja niillä harjoitettava sijoitustoiminta voivat kasvaa paljonkin alkuperäistä operatiivista liiketoimintaa laajemmiksi. KHO:n tuore ratkaisu kuitenkin pakottaa miettimään, onko sijoitustoimintaa jatkossa tarkoituksenmukaista harjoittaa operatiivisia yhtiöitä omistavassa emoyhtiössä. Vaikka tämä tuntuu arkijärjen vastaiselta, mahdollisen sijoitustoiminnan toiseen yhtiöön eriyttämisen jälkeen konsernin liiketoimintaan liittyvät veloitukset, toimet ja varat voisivat jälleen muodostaa pääosan emoyhtiön toiminnasta, mikä voisi tukea luovutusvoittojen verovapautta.
Kumpikaan osakevaihdolla muodostettua omistusrakennetta koskeva ratkaisu ei koske erityisen laajaa liiketoimintaa harjoittavaa konsernia. On täysin mahdollista, että laajemmassa konsernissa on jatkossakin helpompaa osoittaa, että edellytykset verovapaudelle täyttyvät. Toisaalta nyt verovapaaksi todetussa luovutuksessa emoyhtiö omisti vain yhden tytäryhtiön osakkeita ja veloitusten määrä oli varsin pieni, mutta nämä seikat eivät estäneet verovapautta. Ratkaisuista on siis löydettävissä myös myönteisiä näkökohtia, joihin muissa tilanteissa voidaan jatkossa tukeutua.
Kokonaisuutena KHO:n ratkaisut muuttavat olennaisesti sitä, miten luovutusvoittojen verovapautta on totuttu tulkitsemaan. Lukemattomissa konserneissa emoyhtiön toimintoja, henkilöstöä ja konsernipalveluita suunniteltaessa on huomioitu se, että mahdollisen luovutustilanteen syntyessä luovutusvoiton verovapauden edellytykset voisivat täyttyä. Nyt nämä perusteet on syytä käydä läpi ja päivittää jokaisessa sellaisessa yksityishenkilöiden omistamassa konsernissa, jossa osakkeiden luovutuksen arvellaan joskus tulevaisuudessa olevan mahdollinen vaihtoehto.
Yritysrakenteen ja toimintamallin muutoksiin sekä mahdollisiin kohdeyhtiöstä irtautumisiin liittyy runsaasti sekä verotuksellisia että muita näkökohtia. Jos tällaiset järjestelyt voivat olla teillä ajankohtaisia, keskustelemme mielellämme vaihtoehdoista tarkemmin.

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

KVL: Sijoitusyhtiö ulkomailla – Voiko se olla väliyhteisö?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?