Kiinteistöala kamppailee inflaation, korkojen nousun ja haastavien talousnäkymien kanssa
Euroopan kiinteistöalan johtajat näkevät talouskasvun haasteet, inflaatiopaineet ja nousevat korot huolenaiheina. Samalla jatkuvasti kasvavat ESG-vaatimukset ja megatrendit ohjaavat alan kiinnostusta erikoissektoreiden suuntaan. Tämä ilmenee PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) laatimasta raportista Emerging Trends in Real Estate® Europe 2024. Kyselyyn osallistui elo-syyskuun aikana yli 1000 kiinteistöalan johtajaa eri puolilta Eurooppaa.
Euroopan kiinteistöalan johtajat näkevät talouskasvun haasteet, inflaatiopaineet ja nousevat korot huolenaiheina. Samalla jatkuvasti kasvavat ESG-vaatimukset ja megatrendit ohjaavat alan kiinnostusta erikoissektoreiden suuntaan. Tämä ilmenee PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) laatimasta raportista Emerging Trends in Real Estate® Europe 2024. Kyselyyn osallistui elo-syyskuun aikana yli 1000 kiinteistöalan johtajaa eri puolilta Eurooppaa.
Suurin osa kyselyyn vastanneista kiinteistöalan johtajista (75 %) näkee inflaation, nousevat korot ja Euroopan talouskasvun suurimpina huolenaiheina vuodelle 2024.
“Kiinteistöalan transaktioiden määrä on viimeisten 18 kuukauden aikana ollut ennätyksellisen matala Euroopassa, ja yksi edellytys korkeampiin sijoitusvolyymeihin palaamiseksi olisi luottamus kiinteistöjen arvonmääritykseen”, PwC Suomen kiinteistökauppapalveluista vastaava partneri Jeroen Bus toteaa.
Vastaajista 75 % kuitenkin uskoo, että arvonmääritykset eivät tällä hetkellä heijasta riittävästi alan haasteita ja mahdollisuuksia, oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta, sosiaalisista vaikutuksista tai asukkaisiin liittyvistä kysynnän perustekijöistä. Markkinahintaodotusten ja kirjanpitoarvojen välillä on edelleen kuilu.
Kolmannes vastaajista uskoo alan kannattavuuden paranevan vuonna 2024 – luku kasvoi 8 %:lla edellisvuodesta.
Megatrendit lisäävät sijoittajien kiinnostusta uuteen energiainfrastruktuuriin
Neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista johtajista uskoo, että ESG (Environmental, Social Governance) -valmiudet tulevat vaikuttamaan olennaisesti kiinteistöjen arvonmäärityksiin seuraavien 12–18 kuukauden aikana. Pidemmällä aikavälillä ESG-kysymysten nähdään vaikuttavan kiinteistöalaan merkittävimmin vuoteen 2050 mennessä.
Kestävän kehityksen painoarvon noustessa globaalit megatrendit – kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja demografiaan liittyvät kysymykset – lisäävät sijoittajien kiinnostusta erikoissektoreita kohtaan. Aloja, jotka raportissa nousevat sijoittajien kiinnostuksen kärkeen, ovat uusi energiainfrastruktuuri, datakeskukset ja terveydenhuolto. Uusia kehitys- ja investointimahdollisuuksia odotetaan avautuvan esimerkiksi uusiutuvan energian akkuvarastojen, aurinkovoimaloiden ja sähköajoneuvojen infrastruktuurin alueilla.
Lontoo, Pariisi ja Madrid sijoittajien suosikkeja, Pohjoismaat laskussa
Markkinoiden epävarmuus vaikuttaa siihen, miten ja minne kiinteistösijoittajat pääomansa ohjaavat. Moni suosii nyt kaupunkeja, jotka mahdollistavat likviditeetin riskialttiinakin aikoina: sijoitus- ja kehitysnäkymien rankingissa Lontoo pitää ykkössijaa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Pariisi puolestaan säilytti kakkossijansa. Kolmanneksi sijoittui tänä vuonna Madrid, neljänneksi Berliini ja viidenneksi Amsterdam.
Osloa lukuun ottamatta pohjoismaiset kaupungit putosivat listauksessa. Oslo nousi yhden pykälän, mutta sen sijoitus on edelleen matala, 29. Kööpenhamina putosi peräti neljä sijaa, ja sen sijoitus on nyt 18.
Ruotsin joukkovelkakirjamarkkinat varjostavat Pohjoismaiden ja erityisesti Tukholman näkymiä: sen sijoitus laski kaksi pykälää 21. sijalle. Kaupungin ahdinko johtuu suurelta osin pörssiyhtiöistä, jotka ovat velkaantuneet merkittävästi.
“Ruotsi joutuu lähivuosina jälleenrahoittamaan paljon velkaa, ja monet pankit ovat varanneet tähän pääomaa. Tämä todennäköisesti vaikuttaa lainanantohalukkuuteen seuraavien 1–2 vuoden aikana”, toteaa yksi vastaajista.
Ruotsin markkinatilanne on vaikuttanut myös Helsingin näkymiin, sillä Ruotsi on Suomelle merkittävä pääomanlähde. Ruotsin kruunun heikkeneminen suhteessa euroon on tehnyt suomalaisista kiinteistöistä kalliimpia, ja ruotsalaiset pankit ovat nyt Suomessa aiempaa heikommassa rahoitusasemassa. Tänä vuonna Helsinki sijoittui sijalle 27, tippuen kaksi sijaa viime vuodesta.
“Kansainväliset sijoittajat ovat kuitenkin edelleen aktiivisia Suomen markkinoilla sekä osto- että myyntipuolella. Vuonna 2024 tämä tulee vain lisääntymään, sillä hintatason uskotaan vakiintuvan”, Bus toteaa.
“Vaikka velkarahoitus on kallistunut, on markkinatilanne tuonut mahdollisuuksia sijoittajille, jotka ovat vähemmän riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta”, lisää PwC Suomen veropalveluista kiinteistötoimialalle vastaava partneri Mikko Leinola.
Lisätietoja:
Jeroen Bus, PwC Suomen kiinteistökauppapalveluista vastaava partneri, puh. 020 787 7886, jeroen.bus@pwc.com (mahdolliset yhteydenotot englannin kielellä)
Mikko Leinola, PwC Suomen veropalveluista kiinteistöalalle vastaava partneri, puh. 020 787 7484, mikko.leinola@pwc.com
Emerging trends in real estate Europe 2024 -raportti
