PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Suurin osa kyselyyn vastanneista kiinteistöalan johtajista (75 %) näkee inflaation, nousevat korot ja Euroopan talouskasvun suurimpina huolenaiheina vuodelle 2024.
“Kiinteistöalan transaktioiden määrä on viimeisten 18 kuukauden aikana ollut ennätyksellisen matala Euroopassa, ja yksi edellytys korkeampiin sijoitusvolyymeihin palaamiseksi olisi luottamus kiinteistöjen arvonmääritykseen”, PwC Suomen kiinteistökauppapalveluista vastaava partneri Jeroen Bus toteaa.
Vastaajista 75 % kuitenkin uskoo, että arvonmääritykset eivät tällä hetkellä heijasta riittävästi alan haasteita ja mahdollisuuksia, oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta, sosiaalisista vaikutuksista tai asukkaisiin liittyvistä kysynnän perustekijöistä. Markkinahintaodotusten ja kirjanpitoarvojen välillä on edelleen kuilu.
Kolmannes vastaajista uskoo alan kannattavuuden paranevan vuonna 2024 – luku kasvoi 8 %:lla edellisvuodesta.
<h2>Megatrendit lisäävät sijoittajien kiinnostusta uuteen energiainfrastruktuuriin</h2>
Neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista johtajista uskoo, että ESG (Environmental, Social Governance) -valmiudet tulevat vaikuttamaan olennaisesti kiinteistöjen arvonmäärityksiin seuraavien 12–18 kuukauden aikana. Pidemmällä aikavälillä ESG-kysymysten nähdään vaikuttavan kiinteistöalaan merkittävimmin vuoteen 2050 mennessä.
Kestävän kehityksen painoarvon noustessa globaalit megatrendit – kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja demografiaan liittyvät kysymykset – lisäävät sijoittajien kiinnostusta erikoissektoreita kohtaan. Aloja, jotka raportissa nousevat sijoittajien kiinnostuksen kärkeen, ovat uusi energiainfrastruktuuri, datakeskukset ja terveydenhuolto. Uusia kehitys- ja investointimahdollisuuksia odotetaan avautuvan esimerkiksi uusiutuvan energian akkuvarastojen, aurinkovoimaloiden ja sähköajoneuvojen infrastruktuurin alueilla.
<h2>Lontoo, Pariisi ja Madrid sijoittajien suosikkeja, Pohjoismaat laskussa</h2>
Markkinoiden epävarmuus vaikuttaa siihen, miten ja minne kiinteistösijoittajat pääomansa ohjaavat. Moni suosii nyt kaupunkeja, jotka mahdollistavat likviditeetin riskialttiinakin aikoina: sijoitus- ja kehitysnäkymien rankingissa Lontoo pitää ykkössijaa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Pariisi puolestaan säilytti kakkossijansa. Kolmanneksi sijoittui tänä vuonna Madrid, neljänneksi Berliini ja viidenneksi Amsterdam.
Osloa lukuun ottamatta pohjoismaiset kaupungit putosivat listauksessa. Oslo nousi yhden pykälän, mutta sen sijoitus on edelleen matala, 29. Kööpenhamina putosi peräti neljä sijaa, ja sen sijoitus on nyt 18.
Ruotsin joukkovelkakirjamarkkinat varjostavat Pohjoismaiden ja erityisesti Tukholman näkymiä: sen sijoitus laski kaksi pykälää 21. sijalle. Kaupungin ahdinko johtuu suurelta osin pörssiyhtiöistä, jotka ovat velkaantuneet merkittävästi. 
“Ruotsi joutuu lähivuosina jälleenrahoittamaan paljon velkaa, ja monet pankit ovat varanneet tähän pääomaa. Tämä todennäköisesti vaikuttaa lainanantohalukkuuteen seuraavien 1–2 vuoden aikana”, toteaa yksi vastaajista.
Ruotsin markkinatilanne on vaikuttanut myös Helsingin näkymiin, sillä Ruotsi on Suomelle merkittävä pääomanlähde. Ruotsin kruunun heikkeneminen suhteessa euroon on tehnyt suomalaisista kiinteistöistä kalliimpia, ja ruotsalaiset pankit ovat nyt Suomessa aiempaa heikommassa rahoitusasemassa. Tänä vuonna Helsinki sijoittui sijalle 27, tippuen kaksi sijaa viime vuodesta.
“Kansainväliset sijoittajat ovat kuitenkin edelleen aktiivisia Suomen markkinoilla sekä osto- että myyntipuolella. Vuonna 2024 tämä tulee vain lisääntymään, sillä hintatason uskotaan vakiintuvan”, Bus toteaa.
“Vaikka velkarahoitus on kallistunut, on markkinatilanne tuonut mahdollisuuksia sijoittajille, jotka ovat vähemmän riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta&#8221;, lisää PwC Suomen veropalveluista kiinteistötoimialalle vastaava partneri Mikko Leinola.
Lisätietoja:
Jeroen Bus, PwC Suomen kiinteistökauppapalveluista vastaava partneri, puh. <a href="tel:+358207877886">020 787 7886</a>, <a href="mailto:jeroen.bus@pwc.com">jeroen.bus@pwc.com</a> (mahdolliset yhteydenotot englannin kielellä)
Mikko Leinola, PwC Suomen veropalveluista kiinteistöalalle vastaava partneri, puh. <a href="tel:+358207877484">020 787 7484</a>, <a href="mailto:mikko.leinola@pwc.com">mikko.leinola@pwc.com</a>
<a href="https://www.pwc.com/gx/en/asset-management/emerging-trends-real-estate/assets/emerging-trends-in-real-estate-europe-2024.pdf" target="_blank" rel="noopener">Emerging trends in real estate Europe 2024 -raportti</a>

Kiinteistöala kamppailee inflaation, korkojen nousun ja haastavien talousnäkymien kanssa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jeroen Bus

Mikko Leinola

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa