Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista. Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo,...

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Työn tuottavuus kasvaa lähes viisi kertaa enemmän niillä sektoreilla, joilla voidaan hyödyntää tekoälyä, ilmenee PwC:n tuoreesta ja laatuaan ensimmäisestä AI Jobs Barometer -mittauksesta. Globaali selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 maasta. Mittauksen tulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi mahdollistaa monissa maissa ulospääsyn matalasta tuottavuuden kasvusta sekä parantaa taloudellista kehitystä, palkkoja ja elintasoa. PwC:n AI...

PwC:n globaali tutkimus: Tekoäly nostaa työn tuottavuutta

PwC Suomi on nimittänyt uusiksi partnereikseen kuusi asiantuntijaa. Nimitykset astuvat voimaan 1.7.2024. Markus Kärki (DI) Markus Kärki on kokenut konsultoinnin ammattilainen ja tukenut yli 20 vuoden ajan sekä suomalaisia että kansainvälisiä yrityksiä strategioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvuedellytysten luomisessa ja operatiivisen toiminnan tehostamisessa. Markuksen erityisosaamista on asiakaslähtöisten toimitusketjujen ja operatiivisten toimintamallien kehittäminen sekä digitaalisin että perinteisin menetelmin....

PwC Suomi nimitti uusia partnereita

Suurten kielimallien integroimisesta työympäristöihin on tullut merkittävän mielenkiinnon kohde. PwC:n maailmanlaajuisessa CEO Survey -tutkimuksessa havaittiin, että toimitusjohtajat uskovat luovan tekoälyn kasvattavan sekä yrityksen liikevaihtoa että tulosta.   Yleisen käsityksen mukaan nuoret asiantuntijat, joilla ehkä nähdään olevan luontaista joustavuutta sekä teknistä osaamista, olisivat ihanteellisia ehdokkaita omaksumaan ja sopeutumaan uusien työkalujen käyttöönottoon. Väitän kuitenkin, että kokeneet asiantuntijat...

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Suostumus on yksi kuudesta laillisesta perusteesta, joilla henkilötietoja voidaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan käsitellä. Suostumus voi kuitenkin olla lainmukainen käsittelyperuste vain, jos se on pyydetty asianmukaisesti ja jos se voidaan peruuttaa yhtä helposti kuin se on annettu. Jos suostumusta ei ole pyydetty oikein eikä henkilötietojen käsittelylle ole muuta perustetta, tiedot on poistettava. Vaatimukset suostumuksen antamiselle...

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

FASTER (Faster and Secure Reduction of Source Taxes) on direktiiviehdotus, jolla pyritään tekemään lähdeveron perimistä koskevasta menettelystä EU:ssa turvallisempaa ja tehokkaampaa rajat ylittäville sijoittajille, kansallisille veroviranomaisille ja arvopaperien säilyttäjille. Nykyiset menettelyt ovat monissa valtioissa pitkiä, kalliita ja hankalia ja voivat olla alttiita laajamittaisille veropetoksille. Monet jäsenvaltiot perivät lähdeveroa ulkomailla asuville sijoittajille maksetuista osingoista ja joukkovelkakirjojen...

Euroopan unionin neuvosto sopuun lähdeveromenettelyjä koskevasta FASTER-aloitteesta

Kirjanpitolautakunta (KILA) on 23.4.2024 antamassaan lausunnossa 2059/2024 käsitellyt vastikkeellisen osakeannin merkintähinnan kirjaamista sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sekä yhtiön jakokelpoisiin varoihin.  KILA:n lausunto pähkinänkuoressa Hakija (tiettävästi Taloushallintoliitto) on hakemuksellaan pyytänyt lausuntoa osakeannin kirjanpidon kirjauksiin tilanteissa, joissa vastikkeellisen osakeannin merkintähinta on päätetty kirjata kokonaan SVOP-rahastoon. Hakija on kysynyt 1) voidaanko osakepääoman korotusta koskevaa kirjausohjeistusta soveltaa...

KILA:n lausunnon mukaan maksamaton SVOP-sijoitus vähentää jakokelpoisia varoja

Osaamisvaje on tunnistettu vakavaksi ongelmaksi niin Suomessa kuin globaalistikin. PwC:n ja World Economic Forumin laatiman, tuoreen Putting Skills First -raportin mukaan 60 % yrityksistä kokee osaamisvajeen olevan suurin este liiketoiminnan kehittymiselle. Yhtenä keinona osaamisvajeen paikkaamiseen voidaan nähdä siirtyminen tutkintoperusteisesta rekrytoinnista osaamisperusteiseen rekrytointiin. Monissa yrityksissä on totuttu rekrytoimaan tiettyjen tutkinto- ja kokemusvaatimusten kautta. Samanaikaisesti, kun yritykset...

Osaamisperusteisesta rekrytoinnista apua osaajapulaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan kuudennessa osassa Juulia Malmelin käsittelee oman ja vieraan pääoman välistä rajanvetoa sekä niiden luokittelusääntöihin ehdotettuja muutoksia. Kun erikoistuu rahoitusinstrumentteihin liittyvien IFRS-tilinpäätöskysymysten ratkomiseen, saa varautua siihen, että puhelin pirisee silloin tällöin uudenvuodenaattona hyvinkin sähäkästi. Toisinaan langan päässä on soittaja, joka selvittää mahdollisuuksiaan rahoitusvelkansa luokitteluun pitkäaikaiseksi tilinpäätöksessä (ks. kollegani artikkeli aiheeseen liittyvästä muutoksesta...

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

Valtioneuvosto antoi odotetusti eduskunnalle torstaina 30.5.2024 hallituksen esityksen 64/2024 yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamisesta 25,5 prosenttiin. Valitettavasti verovelvollisten vahva yhtenäinen vaatimus voimaantulon siirtämisestä vähintään kuukaudella ei saanut muutosta aikaan. Meillä on siis 92 päivää aikaa valmistautua uudistukseen mukaan lukien viikonloput, juhannus ja kesälomat. Lyhyt kertaus askelmerkeistä: 1) Selvitä, mistä järjestelmistä arvonlisäverotieto tulee laskuille ja veroilmoituksille. 2)...

Onnittelut 30-vuotiaalle arvonlisäverolaille

PwC Suomen johtoon on tehty nimityksiä, jotka astuvat voimaan 1.7.2024. KTM Anne Launis on nimitetty vero- ja lakipalveluiden johtajaksi. Anne jatkaa tässä roolissa johtoryhmän jäsenenä. DI Juuso Laatikainen on nimitetty Markets Leaderiksi ja johtoryhmän jäseneksi. Varatuomari, OTK, KTM Jari Lappalainen on nimitetty Private Business Leaderiksi. KTM Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion &amp; Diversity...

PwC Suomen johtoon uusia nimityksiä

Kuten useampi lukija varmasti tietää, EU-oikeus hyvin karkeasti ilmaistuna edellyttää, että ulkomaisia otuksia ei kohdella verotuksessa kotimaisia vastaavia otuksia huonommin. Tämän säännön tulkinta aiheuttaa ”systeemille” enemmän tai vähemmän jatkuvaa kuormitusta. Oletetaan, että Suomesta maksetaan ulkomaille vaikkapa osinkoa. Tätä Suomi mielellään verottaisi. On kuitenkin useita tilanteita, joissa verotus ei ole EU-oikeuden vuoksi mahdollista, koska kotimaisessakaan tilanteessa...

Ulkomaisten kiinteistörahastojen verotuksessa tarvitaan ryhtiliike

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

KILA:n lausunto pähkinänkuoressa
Hakija (tiettävästi Taloushallintoliitto) on hakemuksellaan pyytänyt lausuntoa osakeannin kirjanpidon kirjauksiin tilanteissa, joissa vastikkeellisen osakeannin merkintähinta on päätetty kirjata kokonaan SVOP-rahastoon. Hakija on kysynyt 1) voidaanko osakepääoman korotusta koskevaa kirjausohjeistusta soveltaa myös tilanteisiin, joissa suunnattu anti on päätetty kirjattavaksi osakepääoman korotuksen sijasta SVOP-rahastoon, sekä 2) jos vastaus tähän on kieltävä, kumpi tapahtuma ratkaisee kirjauskypsyyden SVOP-rahastoon: yhtiön tekemä antipäätös vai merkintähetki? 
KILA tarkastelee lausunnossaan yhtiön saamien varojen kirjaamista SVOP-rahastoon (SVOP-rahaston korotus) laajasti, koska se on katsonut asian kannalta merkitykselliseksi sen, tehdäänkö sijoitus osana maksullista osakeantia (jäljempänä osakkeen merkintähinnan kirjaus SVOP-rahastoon) vai erillisenä toimena (jäljempänä SVOP-sijoitus). 
KILA:n lausunnon mukaan osakkeen merkintähinnan kirjaus SVOP-rahastoon voidaan merkitä osakeantitilille (so. ”Osakepääoman korotus”-tili) ennen kuin koko osakeantipäätöksen mukainen maksu on suoritettu yhtiölle sekä osakepääoman korotus ja osakkeet on merkitty kaupparekisteriin. Rekisterimerkinnän jälkeen SVOP-rahastoon kirjattava osakkeen merkintähinta siirretään osakeantitililtä SVOP-rahastoon. 
Tässä artikkelissa käsitellään tarkemmin SVOP-sijoitusta.  
KILA:n lausunnon mukaan SVOP-sijoitus otetaan huomioon vapaan oman pääoman eränä varojen jaon perusteena olevassa tilinpäätöksessä vain sillä edellytyksellä, että SVOP-sijoituksen tarkoittamat varat on saatu yhtiön haltuun ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. KILA:n lausunnon tekstin (kohta 3.7) mukaan hyvän kirjanpitotavan mukaista on, että yhtiö esittää liitetietona laskelman tilinpäätöshetkellä maksamatta olevasta SVOP-sijoituksen määrästä, joka merkitään jakokelvottomaksi osuudeksi SVOP-rahastosta. Lausunnon samassa kohdassa olevassa liitetietolaskelmaesimerkissä maksamattomuutta on kuitenkin arvioitu tilinpäätöksen allekirjoitushetken mukaan. On epäselvää, miten lausuntoa on kokonaisuutena tulkittava. 
SVOP-rahastoa koskeva sääntely osakeyhtiölaissa
Osakeyhtiölain (642/2006, jäljempänä OYL) 8:2 §:ssä säädetään SVOP-rahastoon tehtävistä kirjauksista. OYL tai sen esityöt eivät sisällä tarkempia määräyksiä SVOP-sijoituksen maksamisesta, eikä lain mukaan siten ole estettä sille, että SVOP-sijoituksena SVOP-rahastoon merkitty määrä olisi yhtiön taseessa saamisena.  
SVOP-rahasto on nimensäkin mukaisesti osa OYL 8:1.1 §:ssä tarkoitettua yhtiön vapaata omaa pääomaa, joka kuuluu OYL 13 luvun säännösten mukaisesti yhtiön jakokelpoisiin varoihin. OYL 13.5.1 §:n mukaan, jollei yhtiön maksukyvyttömyydestä toisin johdu, ”yhtiö saa jakaa vapaan pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti”. Laissa ei edellytetä, että jaettavien varojen määrästä tulisi vähentää sellainen SVOP-sijoituksen määrä, jota ei ole maksettu yhtiölle ennen tilinpäätöshetkeä/tilinpäätöksen allekirjoittamista.  
Vertailun vuoksi: pääomalainan osalta oikeuslähteistä nimenomaisesti seuraa, ettei pääomalainaa saa kirjata yhtiön taseeseen ennen kuin varat ovat yhtiön käytettävissä (HE 89/1996, s. 86). Tämän on nykyisessä tulkintakäytännössä katsottu edellyttävän, ettei pääomalainaa saa kirjata yhtiön taseeseen ennen kuin pääomalaina on maksettu yhtiön tilille. 
Nykyisen tulkintakäytännön mukaan SVOP-sijoitus on voinut jäädä yhtiön saamiseksi eli SVOP-sijoitus on ollut mahdollista kirjata yhtiön taseeseen, vaikka SVOP-sijoitusta ei olisi vielä maksettu yhtiölle. Tällöin on keskeistä, että kyseessä on aito ja kurantti saaminen. Ilmeisesti KILA:n lausunto mahdollistaa edellä mainitun käytännön jatkossakin.

KILA:n lausunnon mukaan maksamaton SVOP-sijoitus vähentää jakokelpoisia varoja

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Pienimpien yhdistysten kirjanpitovelvollisuutta kevennetty

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Milla Kokko-Lehtinen

Muut lukivat myös

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?