PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h3><strong>1.1.2022 voimaantulevat muutokset</strong></h3>
<p>Työsopimuslain muutoksilla laajennetaan työnantajan korvausvelvollisuus koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Tällä hetkellä työnantajan korvausvelvollisuus kilpailukiellosta aiheutuvasta sidonnaisuudesta koskee ainoastaan yli kuuden kuukauden pituisia kilpailukieltosopimuksia.</p>
<blockquote><p>Työnantajien korvausvelvollisuus koskee jatkossa myös kilpailukieltosopimusten ensimmäistä kuutta kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien poiketen siten nykytilasta.</p></blockquote>
<p>Tuleva lakimuutos johtaa käytännössä siihen, että kilpailukieltosopimuksia käyttävien yritysten kustannukset lisääntyvät, koska velvoite maksaa korvausta kilpailukielloista ulottuu jatkossa kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin, jotka ovat voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tuleva lakimuutos korostaa kilpailukieltosopimusten edellytysten tarkempaa harkintaa.</p>
<blockquote><p> Työnantajan tulee jatkossa maksaa kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle rajoitusajalta prosenttiperusteinen korvaus, joka riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta rajoitusajasta eli kilpailukiellon pituudesta.</p></blockquote>
<p>Muutoksen jälkeen enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta on maksettava 40 %:ia tavanomaisesta palkasta ja yli kuuden kuukauden rajoitusajalta 60 %:ia tästä palkasta. Mikäli kilpailukiellon rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, maksetaan korvausta koko rajoitusajalta 60 %:n korvausperusteen mukaan. Lakimuutos ei tuo muutoksia rajoitusajan enimmäiskestoon eli kilpailukiellon kesto voi jatkossakin olla enintään yhden vuoden. Korvaus tulee maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen sovita toisin.</p>
<blockquote><p>Työnantajalla on jatkossa oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.</p></blockquote>
<p>Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.</p>
<h3><strong>Lakimuutoksen suhde osakassopimuksissa sovittuihin kilpailukieltoihin </strong></h3>
<p>Osakassopimuksissa sovitaan tyypillisesti osakkaiden kilpailukielloista. Osakkailla on osakassopimuksen puitteissa lähtökohtaisesti laaja sopimusvapaus. Osakassopimustenkin kilpailukieltoehtoja tulkittaessa on kuitenkin syytä muistaa tilanteen kokonaisarviointi ja työsopimuslain kilpailukieltoa koskevan sääntelyn tarkoitus eli työvoiman vapaan liikkuvuuden turvaaminen ja tarpeettoman työnteon rajoittamisen estäminen.</p>
<p>Mikäli osakkuus on osakassopimuksessa sidottu työsuhteeseen ja/tai osakkaan rooli kokonaisarvioinnin perusteella rinnastuu tosiasiallisesti työntekijään, kilpailukieltosopimuksia koskevat työsopimuslain säännökset voivat soveltua tilanteeseen osakasroolista huolimatta. Työsopimuslain sekä sen tulevan muutoksen soveltuminen osakassopimuksissa sovittuihin kilpailukieltoihin on arvioitava aina tapauskohtaisesti.</p>
<h3><strong>Tarkista kilpailukieltosopimusten tilanne ja lainmukaisuus</strong></h3>
<p>Lakimuutos antaa joka tapauksessa yrityksille syyn uudelleenarvioida kilpailukieltosopimusten perusteet. Yritysten on suositeltavaa arvioida ja selvittää ainakin seuraavat seikat:</p>
<ul>
<li>Onko työntekijöiden kanssa solmittu kilpailukieltosopimuksia?</li>
<li>Onko kaikkiin solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin lain vaatima erityisen painava syy?</li>
<li>Onko kilpailukieltosopimuksia tarpeellista irtisanoa siirtymäaikana?</li>
<li>Onko tehtäviä, joissa kilpailukieltosopimukselle olisi erityisen painava syy, mutta sopimusta ei ole tehty?</li>
<li>Ovatko yhtiön osakassopimuksen/osakassopimusten kilpailukieltoehdot linjassa osakkaiden tosiasiallisten roolien kanssa?</li>
</ul>
<p>Kilpailukieltosopimusten ja -ehtojen selvittämisellä voidaan varautua mahdollisiin lakimuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin korvausvelvollisuuden laajentuessa. Lisäksi näin voidaan varmistua, että lain edellyttämä erityisen painava syy on olemassa ja toisaalta selvittää, että kilpailukieltosopimukset on tehty kaikkien niiden työntekijöiden kanssa, joiden osalta kilpailukiellosta on syytä sopia ja joiden kohdalla lain kilpailukiellolle asettamat kriteerit täyttyvät.</p>


Kilpailukieltosopimuksia koskeva korvausvelvollisuus laajenee ensi vuoden alusta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Tosiasialliset edunsaajat ilmoitettava kaupparekisteriin viipymättä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Katja Digert

Anne Hirsiniemi

Palvelumme

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin