Kilpailukieltosopimuksia koskeva korvausvelvollisuus laajenee ensi vuoden alusta

Tasavallan presidentti vahvisti 19. marraskuuta 2021 eduskuntakierroksen jälkeen hallituksen esityksen työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan 3 luvun 5 §:n muuttamisesta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Lakimuutos koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lakimuutoksen voimaantuloa. Siirtymäajan aikana työnantajilla on mahdollisuus irtisanoa perusteettomat kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa ja välttää lakimuutoksen myötä tuleva laajempi korvausvelvollisuus.

1.1.2022 voimaantulevat muutokset

Työsopimuslain muutoksilla laajennetaan työnantajan korvausvelvollisuus koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Tällä hetkellä työnantajan korvausvelvollisuus kilpailukiellosta aiheutuvasta sidonnaisuudesta koskee ainoastaan yli kuuden kuukauden pituisia kilpailukieltosopimuksia.

Työnantajien korvausvelvollisuus koskee jatkossa myös kilpailukieltosopimusten ensimmäistä kuutta kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien poiketen siten nykytilasta.

Tuleva lakimuutos johtaa käytännössä siihen, että kilpailukieltosopimuksia käyttävien yritysten kustannukset lisääntyvät, koska velvoite maksaa korvausta kilpailukielloista ulottuu jatkossa kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin, jotka ovat voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tuleva lakimuutos korostaa kilpailukieltosopimusten edellytysten tarkempaa harkintaa.

Työnantajan tulee jatkossa maksaa kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle rajoitusajalta prosenttiperusteinen korvaus, joka riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta rajoitusajasta eli kilpailukiellon pituudesta.

Muutoksen jälkeen enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta on maksettava 40 %:ia tavanomaisesta palkasta ja yli kuuden kuukauden rajoitusajalta 60 %:ia tästä palkasta. Mikäli kilpailukiellon rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, maksetaan korvausta koko rajoitusajalta 60 %:n korvausperusteen mukaan. Lakimuutos ei tuo muutoksia rajoitusajan enimmäiskestoon eli kilpailukiellon kesto voi jatkossakin olla enintään yhden vuoden. Korvaus tulee maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen sovita toisin.

Työnantajalla on jatkossa oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.

Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Lakimuutoksen suhde osakassopimuksissa sovittuihin kilpailukieltoihin

Osakassopimuksissa sovitaan tyypillisesti osakkaiden kilpailukielloista. Osakkailla on osakassopimuksen puitteissa lähtökohtaisesti laaja sopimusvapaus. Osakassopimustenkin kilpailukieltoehtoja tulkittaessa on kuitenkin syytä muistaa tilanteen kokonaisarviointi ja työsopimuslain kilpailukieltoa koskevan sääntelyn tarkoitus eli työvoiman vapaan liikkuvuuden turvaaminen ja tarpeettoman työnteon rajoittamisen estäminen.

Mikäli osakkuus on osakassopimuksessa sidottu työsuhteeseen ja/tai osakkaan rooli kokonaisarvioinnin perusteella rinnastuu tosiasiallisesti työntekijään, kilpailukieltosopimuksia koskevat työsopimuslain säännökset voivat soveltua tilanteeseen osakasroolista huolimatta. Työsopimuslain sekä sen tulevan muutoksen soveltuminen osakassopimuksissa sovittuihin kilpailukieltoihin on arvioitava aina tapauskohtaisesti.

Tarkista kilpailukieltosopimusten tilanne ja lainmukaisuus

Lakimuutos antaa joka tapauksessa yrityksille syyn uudelleenarvioida kilpailukieltosopimusten perusteet. Yritysten on suositeltavaa arvioida ja selvittää ainakin seuraavat seikat:

Onko työntekijöiden kanssa solmittu kilpailukieltosopimuksia?
Onko kaikkiin solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin lain vaatima erityisen painava syy?
Onko kilpailukieltosopimuksia tarpeellista irtisanoa siirtymäaikana?
Onko tehtäviä, joissa kilpailukieltosopimukselle olisi erityisen painava syy, mutta sopimusta ei ole tehty?
Ovatko yhtiön osakassopimuksen/osakassopimusten kilpailukieltoehdot linjassa osakkaiden tosiasiallisten roolien kanssa?

Kilpailukieltosopimusten ja -ehtojen selvittämisellä voidaan varautua mahdollisiin lakimuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin korvausvelvollisuuden laajentuessa. Lisäksi näin voidaan varmistua, että lain edellyttämä erityisen painava syy on olemassa ja toisaalta selvittää, että kilpailukieltosopimukset on tehty kaikkien niiden työntekijöiden kanssa, joiden osalta kilpailukiellosta on syytä sopia ja joiden kohdalla lain kilpailukiellolle asettamat kriteerit täyttyvät.