PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Aiheeseen paneuduttiin PwC:n joulukuussa järjestämässä webinaarissa, jossa asiantuntijamme Anne Hirsiniemi ja Katja Digert avasivat perusteellisesti, mikä on uudistusten keskeisin sisältö.
Mitä nyt siis on odotettavissa?
<h3>Yt-lakiuudistus tuo työpaikoille jatkuvan vuoropuhelun käytännön</h3>
Tilaisuuden alussa Hirsiniemi kertoi yt-lain kokonaisuudistuksesta. Lakiesitys sai lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä, mutta muokattu ja uudistettu laki astui voimaan suunnitellusti tammikuussa 2022.
Yt-lain uudistus koostuu kolmesta kokonaisuudesta:
<ol>
<li>jatkuvasta vuoropuhelusta työnantajan ja henkilöstön välillä</li>
<li>neuvotteluista muutostilanteissa</li>
<li>henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa</li>
</ol>
– Kokonaisuudistuksen on tarkoitus selkeyttää yt-lakia. Uuden lain kulmakivi on vuoropuhelun ja oikea-aikaisen tiedonkulun kehittyminen yrityksen ja henkilöstön välillä. Suuntana siis on, että yhteistoimintalaki olisi aidosti nimensä mukainen, Hirsiniemi sanoo.
<blockquote>Uuden lain kulmakivi on vuoropuhelun ja oikea-aikaisen tiedonkulun kehittyminen yrityksen ja henkilöstön välillä.</blockquote>
Lakimuutoksen tarkoituksena on paitsi parantaa työpaikkojen tiedonkulkua, myös kasvattaa työntekijöiden ja työnantajien välistä luottamusta. Lain mukaan vapaamuotoisessa vuoropuhelussa on sallittua keskustella myös kehityskohdista, jotka voivat edellyttää muutosneuvotteluja ennen niiden toteuttamista.
– Työnantajan tulee kuitenkin olla tarkkana, ettei vapaamuotoisessa vuoropuhelussa keskustella muutosneuvotteluihin kuuluvista asioista. Muutosneuvottelujen aloittamisen ajankohdan hämärtyminen voi aiheuttaa yrityksille jatkossa haasteita, Hirsiniemi toteaa.
<blockquote>Työnantajan tulee olla tarkkana, ettei vapaamuotoisessa vuoropuhelussa keskustella muutosneuvotteluihin kuuluvista asioista.</blockquote>
Lakiuudistuksen myötä vuoropuhelua tulisi käydä henkilöstön edustajan kanssa vähintään neljästi vuodessa, kun taas alle 30 työntekijän yrityksissä riittää kahdesti vuodessa ellei toisin sovita. Jos henkilöstölle ei ole nimetty edustajaa, käydään vuoropuhelua koko henkilöstön kesken vähintään kerran vuodessa. 
<h3>Käytäntöjä vuoropuhelun toteuttamiseksi ei ole määritelty laissa</h3>
Jatkuvan vuoropuhelun käytännön toteutustavat ratkaistaan työpaikoilla.
– Laki vaatii, että yrityksen ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa käsitellään muun muassa yrityksen taloudellista tilannetta ja kehitysnäkymiä, työpaikalla sovellettavia sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstörakennetta ja työvoiman käyttötapoja, henkilöstön osaamistarpeita sekä niiden kehittämistä, työhyvinvointia ja muita henkilöstön kannalta tärkeitä asioita, Hirsiniemi kiteyttää.
Jatkossa työnantajan täytyy laatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sijaan työyhteisön kehittämissuunnitelma, joka toimii käytännön työkaluna henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja työhyvinvoinnin parantamisessa.
<blockquote>Kehittämissuunnitelma korvaa aiemmin voimassa olleen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman.</blockquote>
Hirsiniemen mukaan yt-lain soveltamisala ei merkittävästi muutu. Sen alaraja säilyy vähintään 20 työntekijässä.
– Tähän liittyen ainoa muutos koskee sellaisia yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20, mutta alle 30 työsuhteessa olevaa työntekijää. Ne on pääsääntöisesti poistettu lakiesityksestä. 
<h3>Lakimuutos parantaa muutosneuvotteluiden lähtökohtia</h3>
Aiemman yt-lain lukujen 6 ja 8 säännökset yritystoiminnan muutosten henkilöstövaikutuksista on lakiuudistuksessa koottu samaan ”Muutosneuvottelut”-lukuun, mutta säännösten keskeisimmät periaatteet säilytetään ennallaan.
 – Säännöksissä on jonkin verran vahvistettu henkilöstön edustajan oikeutta tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja neuvotteluissa. Tämä on mielestäni hyvä asia ja toivottavasti edesauttaa aitoa vuorovaikutusta henkilöstön ja työntekijöiden välillä.
<blockquote>Jatkuvan vuoropuhelun ja muutosneuvottelujen on tarkoitus muodostaa jatkumo, jonka seurauksena tiedonkulku ja neuvottelujen lähtökohdat paranevat.</blockquote>
Liikkeenluovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevat säännökset pysyvät entisellään, vaikka ne onkin eroteltu uudistuksessa omaan lukuunsa.
<h3>Hallintoedustusta koskevat säännökset siirretään yt-lakiin</h3>
Uudistuksen kolmas osio on hallintoedustus, jota koskevat säännökset siirtyivät yt-lakiin. Sisällöltään ne säilyivät kuitenkin melkein entisellään. Myös soveltamisen alaraja pysyi 150 työntekijässä.
– Uusi täsmennys on, että henkilöstön edustus tulee toteuttaa toimielimessä, joka tosiasiallisesti käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Tästä ei voida enää poiketa toisin sopimalla, Hirsiniemi sanoo.
<blockquote>Henkilöstön edustajille on kirjattu oikeus saada koulutusta voidakseen onnistuneesti hoitaa edustajan tehtäviään.</blockquote>
Säännösten rikkomisen seuraamuksena on aiempaan tapaan hyvitys ja sakko.
<h3>Tavoite vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämiseksi on tärkeä</h3>
Hirsiniemen mukaan kokonaisuudistus on tarpeen, sillä vanha yt-laki oli ajautunut käytännössä irtisanomislaiksi. Hän pitää tavoitetta vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämisestä erinomaisena, sillä ilman niitä paikallinen sopiminen on mahdotonta.
– Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka hyvin tavoite vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämisestä käytännössä toteutuu. Toivon, että lakiuudistus kannustaa yrityksiä tekemään vuorovaikutuskulttuuristaan mahdollisimman avointa ja sitä kautta toteuttamaan lain tavoitetta, hän sanoo.
Hirsiniemen näkemyksen mukaan lakiuudistus voi motivoida työntekijöitä, vähentää erimielisyyksiä työpaikoilla ja antaa yrityksille aitoa tietoa siitä, miten työntekijöiden työskentelyä voitaisiin edistää.
Myös kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos tuli voimaan tammikuun 2022 alussa.
Katja Digert kertoi omassa osuudessaan kilpailukieltosopimuksia koskevasta lakimuutoksesta, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Lakiuudistukseen kuuluvat seuraavat keskeiset muutokset:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">työnantajalla on korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista työntekijän irtisanoutuessa siirtyäkseen töihin kilpailijalle</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">korvaus määräytyy prosenttiperusteisesti ja se tulee maksaa rajoitusaikana</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa, mikäli kilpailukieltosopimukselle ei ole enää tarvetta</li>
</ul>
Korvausvelvollisuus kattaa jatkossa kaikki kilpailukieltosopimukset, kun aiemmassa kilpailukieltosopimuksessa se on koskenut vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Kilpailukiellon maksimipituus tulee pysymään 12 kuukaudessa.
<blockquote>Yritysten kustannukset lisääntyvät korvausvelvollisuuden laajentuessa. Muutos korostaa kilpailukieltosopimusten edellytysten tarkempaa harkintaa.</blockquote>
<h3> Miten korvaus määräytyy?</h3>
Kyse on prosenttiperusteisesta korvauksesta, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukiellon pituudesta. 
– Jos kilpailukiellon pituus on enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä, korvaus on vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta vastaavalta ajalta. Yli puolen vuoden kilpailukiellossa korvaus on vähintään 60 prosenttia, Digert kertoo.
Korvaus maksetaan työsuhteen päätyttyä rajoitusajan kuluessa työsuhteessa noudatetun palkanmaksupäivän mukaisesti, ellei työsuhteen päättymisen jälkeen toisin sovita.
<blockquote>Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, mikäli sille ei enää ole tarvetta.</blockquote>
<h3>Kilpailukiellon ulottaminen työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan edellyttää jatkossakin erityisen painavaa syytä</h3>
Siirtymäsäännökset ovat moninaisia.
Uusi sääntely koskee uusien kilpailukieltosopimusten lisäksi pääsääntöisesti aiemmin tehtyjä kilpailukieltosopimuksia siirtymäajan jälkeen 1. tammikuuta 2023 alkaen. Toisaalta uutta sääntelyä ei sovelleta sellaisiin kilpailukieltosopimuksiin, joissa korvaus on jo maksettu tai sen maksaminen on aloitettu.
– Tällaiseen kilpailukieltosopimukseen sovelletaan nykyistä lainsäädäntöä myös siirtymäajan jälkeen, Digert sanoo.
Hän muistuttaa, että työnantajalla on ilman irtisanomisaikaa oikeus irtisanoa ennen 1. tammikuuta 2022 sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
<h3>Minkä tyyppisessä tehtävässä ja asemassa kilpailukieltosopimusta voidaan käyttää? </h3>
Kilpailukiellon ulottaminen työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan edellyttää jatkossakin työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä, kuten:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">työnantajan toiminnan laatua</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">sellaisen suojan tarvetta, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">työntekijän asemaa ja tehtäviä</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">muita vastaavia tapauskohtaiseen arvioon perustuvia seikkoja </li>
</ul>
Digert sanoo, että lakimuutoksen myötä olemassa olevien työsopimusten kilpailukieltoehtoja ei tarvitse muuttaa, elleivät ne ole suoraan ristiriidassa uuden lainsäädännön kanssa. Hän muistuttaa, ettei kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä sovelleta houkuttelukieltoon.
<h3> Kilpailukieltosopimusten tilanne ja perusteet kannattaa nyt tarkistaa</h3>
Uudistuksesta johtuen Digert suosittelee tarkistamaan omien kilpailukieltosopimusten tilanteen ja uudelleenarvioimaan niiden perusteet. Hän suosittelee arvioimaan ja selvittämään ainakin seuraavat asiat:
<ul>
<li>Onko työntekijöiden kanssa solmittu kilpailukieltosopimuksia?</li>
<li>Onko kilpailukieltosopimusten tekeminen johdonmukaista ja perusteltua?</li>
<li>Onko kaikkiin solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin lain vaatima erityisen painava syy?</li>
<li>Onko tehtäviä, joissa kilpailukieltosopimukselle olisi erityisen painava syy, mutta sopimusta ei silti ole solmittu?</li>
<li>Olisiko voimassaolevia kilpailukieltosopimuksia tarvetta käydä läpi esimerkiksi keston tai seuraamusten osalta?</li>
<li>Onko kilpailukieltosopimuksia, jotka on tarpeen irtisanoa vuoden siirtymäajan kuluessa?</li>
</ul>
Katso <a href="https://register.gotowebinar.com/recording/1303286736478074637">tallenteelta</a> koko webinaari, jossa käydään tarkemmin läpi yt-lain ja kilpailukieltosopimusten uudistusten sisältöä. Tallenteelta näet myös ajankohtaisia ja hyödyllisiä esimerkkejä kilpailukieltosopimuksia koskevista riitatilanteista.
Jos asia mietityttää, ota meihin yhteyttä!

Kilpailukieltosopimuksia koskeva sääntely sekä yt-laki uudistuivat vuoden alussa – nämä asiat on hyvä tietää uusista muutoksista

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Tosiasialliset edunsaajat ilmoitettava kaupparekisteriin viipymättä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Hirsiniemi

Katja Digert

Elina Kumpulainen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa