PWC Uutishuone
PWC Uutishuone

Kilpailukieltosopimuksia koskevan korvausvelvollisuuden laajentuminen – hallituksen esitys annettu eduskunnalle

Hallituksen esitys työsopimuslaissa säännellyistä kilpailukieltosopimuksista (HE 222/2020) on annettu eduskunnalle 12.11.2020. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen.

Ehdotetut muutokset

Työsopimuslakiin ehdotettavilla muutoksilla laajennettaisiin työnantajan korvausvelvollisuus koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Tällä hetkellä työnantajan korvausvelvollisuus koskee ainoastaan yli kuuden kuukauden pituisia kilpailukieltosopimuksia.

Työnantajien korvausvelvollisuus koskisi jatkossa myös kilpailukieltosopimuksien ensimmäistä kuutta kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien poiketen siten nykytilasta.”

Kyseinen muutos johtaisi toteutuessaan siihen, että kilpailukieltosopimuksia käyttävien yritysten kustannukset lisääntyisivät, koska velvoite maksaa korvausta kilpailukielloista ulottuisi kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin, jotka ovat voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Ehdotettu muutos korostaa kilpailukieltosopimusten edellytysten tarkempaa harkintaa.

Työnantajan tulisi jatkossa maksaa kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle rajoitusajalta prosenttiperusteinen korvaus, joka riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta rajoitusajasta eli kilpailukiellon pituudesta.”

Ehdotuksen mukaan enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 % tavanomaisesta palkasta ja yli kuuden kuukauden rajoitusajalta 60 % tästä palkasta. Mikäli kilpailukiellon rajoitusaika on yli 6 kuukautta, maksettaisiin korvausta koko rajoitusajalta 60 % korvausperusteen mukaan. Muutoksia ei ehdoteta rajoitusajan enimmäiskestoon eli kilpailukielto saisi edelleen kestää enintään yhden vuoden. Korvaus tulisi maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovittaisi.

Ehdotuksen mukaan työnantajalla olisi työsuhteen aikana oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosan kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta.”

Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt (eli esimerkiksi irtisanonut) työsopimuksen. Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Tarkista kilpailukieltosopimusten tilanne ja lainmukaisuus

Muutosehdotus antaa joka tapauksessa yrityksille syyn uudelleenarvioida kilpailukieltosopimusten perusteet. Yritysten on suositeltavaa arvioida ja selvittää ainakin seuraavat seikat:

  • Onko työntekijöiden kanssa solmittu kilpailukieltosopimuksia?
  • Onko kaikkiin solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin lain vaatima erityisen painava syy?
  • Onko tehtäviä, joissa kilpailukieltosopimukselle olisi erityisen painava syy, mutta sopimusta ei ole tehty?

Kilpailukieltosopimusten ja -ehtojen selvittämisellä voidaan varautua mahdollisiin lakimuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin korvausvelvollisuuden laajentuessa. Lisäksi näin voidaan varmistua, että lain edellyttämä erityisen painava syy on olemassa ja toisaalta selvittää, että kilpailukieltosopimukset on tehty kaikkien niiden työntekijöiden kanssa, joiden osalta kilpailukiellosta on syytä sopia ja joiden kohdalla lain kilpailukiellolle asettamat kriteerit täyttyvät.