PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Muutokset osakeyhtiölakiin pähkinänkuoressa</h2>
<p>Kirjanpitolain uudistukset vaikuttavat myös osakeyhtiölakiin (624/2006, OYL). Hallituksen esitys sisältää muutosesityksen kolmeen osakeyhtiölain pykälään:</p>
<ul>
<li>Mikro- ja pienyritykset vapautetaan osakeyhtiölain mukaisten toimintakertomustietojen antamisesta (OYL 8 luvun 5 §).</li>
<li>Pienkonsernin ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, vaikka emoyhtiö jakaisi varoja osakkeenomistajille tai emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö (OYL 8 luvun 9 §).</li>
<li>Aktivoidut kehitysmenot vähentävät jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää (OYL 13 luvun 5 §).</li>
</ul>
<p>Osakeyhtiölakiin esitettyjä muutoksia sovellettaisiin 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Muutettuja säännöksiä saisi kuitenkin soveltaa jo tilikaudella, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.</p>
<h2>Mikro-, pien- ja suuryritys sekä pien- ja suurkonserni</h2>
<p>Kirjanpitolain 1 lukuun ehdotetaan uusia säännöksiä, joissa määritellään <em>mikroyritys, pienyritys </em>ja<em> suuryritys</em>. Kokorajat ovat seuraavat ja niiden tulee täyttyä kahdella peräkkäisellä tilikaudella:</p>
<p><a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2015/12/kokorajat.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2015/12/kokorajat.jpg" alt="Yritysten kokorajat" /></a></p>
<p>Lisäksi kirjanpitolain 1 lukuun esitetään säännöstä <em>pienkonsernista </em>ja<em> suurkonsernista</em>. Pienkonsernilla tarkoitettaisiin konsernia, jossa ylittyy enintään yksi pienyrityksen kokorajoista. Suurkonserniin puolestaan sovellettaisiin samoja kokorajoja kuin suuryritykseen.</p>
<h2>Toimintakertomuksen laatimisvelvollisuuteen vapautus mikro- ja pienyrityksille</h2>
<p>OYL 8 luvun 5 §:ssä säädetään osakeyhtiön toimintakertomuksessa annettavista tiedoista, jotka koskevat muun muassa osakeyhtiön hallituksen päätösesitystä yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi ja mahdolliseksi muun vapaan oman pääoman jakamiseksi sekä pääomalainojen pääasiallisia lainaehtoja ja lainoille kertynyttä kuluksi kirjaamatonta korkoa. Säännös koskee tällä hetkellä kaikkia osakeyhtiöitä.</p>
<p>Kirjanpitolain uudistuksen jälkeen OYL 8 luvun 5 §:n säännökset toimintakertomukseen sisällytettävistä tiedoista eivät koskisi enää <em>mikro-</em> ja<em> pienyrityksiä</em>. Mikro- ja pienyritysten toimintakertomusta säänneltäisiin jatkossa ainoastaan kirjanpitolaissa ja sen nojalla annettavissa säännöksissä, kuten uudistetun lain perusteella myöhemmin annettavassa asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Kirjanpitolain uudistuksessa mikro- ja pienyrityksiltä esitetään poistettavaksi velvollisuus myös kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimiseen. Asetusluonnoksen mukaan mikro- tai pienyrityksen liitetiedoissa olisi kuitenkin esitettävä kirjanpitolain mukaan muilta toimintakertomuksessa vaadittuja tietoja, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.</p>
<h2>Pienkonsernille helpotus konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuteen</h2>
<p>OYL 8 luvun 9 §:n 2 momentissa säädetään konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. Voimassaolevan säännöksen mukaan konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus koskee sellaista emoyhtiötä, joka jakaa varoja osakkeenomistajalle tai joka on julkinen osakeyhtiö. Osakeyhtiölaissa säädetään nykyisin, että KPL 6 luvun 1 §:n 4 momentin perusteella konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta vapautettu yhtiö (ns. alakonsernirakenne) on kuitenkin vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisesta.</p>
<p>OYL 8 luvun 5 §:ään esitetään lisäystä, jonka mukaan myös pienkonserni vapautettaisiin konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. Huojennus koskisi kaikkia säännöksessä mainittuja tilanteita konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta eli tilanteita, joissa pienkonsernin emoyhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille sekä tilanteita, joissa emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan muutos koskisi lisäksi tilanteita, joissa tilinpäätös laaditaan väliosingon jakamista varten (HE 89/2015 vp s. 141). Pienkonsernin ei siten tarvitsisi laatia konsernitilinpäätöstä myöskään väliosingon jakamistilanteissa.</p>
<h2>Aktivoidut kehitysmenot vähentävät yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa</h2>
<p>Jaettavan vapaan oman pääoman määrää koskevaan OYL 13 luvun 5 §:ään esitetään merkittävää muutosta (muutos kursivoitu):</p>
<p style="padding-left: 30px;">”Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat <em>sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.”</em></p>
<p>Taseeseen KPL 5 luvun 8 §:n mukaisesti aktivoidut kehitysmenot vähentäisivät siis jatkossa jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. Aktivoitujen kehitysmenojen vähennysvelvollisuus vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja laskettaessa koskisi kaikkia varojenjakotilanteita eli esimerkiksi osinkoa tai omien osakkeiden hankkimista.</p>


Kirjanpitolain uudistuksen vaikutukset osakeyhtiölakiin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden siirtyminen huoneistotietojärjestelmään

Helsingin hallinto-oikeudelta kiinteää toimipaikkaa ja avustavan toiminnan poikkeusta linjaava lainvoimainen päätös

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin