Kohti ISO/IEC 27001 -pohjaista tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää
Moni yritys toimialasta riippumatta pohtii tänä päivänä kyberturvallisuuden kehittyvää regulaatiota ja muuttuvaa uhkaympäristöä. Miten uutta regulaatiota sovelletaan meidän yrityksessämme? Miten kyberturvallisuuteen liittyvät vaatimukset saadaan vietyä käytäntöön läpi organisaation, eri yksiköiden ja liiketoiminta-alueiden? Mitä muuttuva uhkaympäristö ja riskitilanne tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan kannalta ja miten uusiin riskeihin voidaan vastata? Samaan aikaan asiakkaat, verkostot ja kumppanit edellyttävät yrityksiltä entistä parempaa tietoturvallisuuden hallintaa. Kumppanuuden tai yhteistyön ehtona on usein joukko tietoturvavaatimuksia, joiden toteutumisesta pitää olla selkeä näyttö. Kaiken kaikkiaan odotukset kyberturvallisuuden hallinnalle kasvavat toimialasta riippumatta.
Moni yritys toimialasta riippumatta pohtii tänä päivänä kyberturvallisuuden kehittyvää regulaatiota ja muuttuvaa uhkaympäristöä. Miten uutta regulaatiota sovelletaan meidän yrityksessämme? Miten kyberturvallisuuteen liittyvät vaatimukset saadaan vietyä käytäntöön läpi organisaation, eri yksiköiden ja liiketoiminta-alueiden? Mitä muuttuva uhkaympäristö ja riskitilanne tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan kannalta ja miten uusiin riskeihin voidaan vastata? Samaan aikaan asiakkaat, verkostot ja kumppanit edellyttävät yrityksiltä entistä parempaa tietoturvallisuuden hallintaa. Kumppanuuden tai yhteistyön ehtona on usein joukko tietoturvavaatimuksia, joiden toteutumisesta pitää olla selkeä näyttö. Kaiken kaikkiaan odotukset kyberturvallisuuden hallinnalle kasvavat toimialasta riippumatta.
Yritykset, joilla on jo vakiintuneet tavat johtaa, hallita ja kehittää kyberturvallisuutta systemaattisesti ovat hyvässä asemassa myös muuttuvan regulaation ja riskitilanteen hallinnan suhteen. Selkeästi määritellyt vastuualueet, vakiintuneet riskienhallinnan käytännöt ja vastuuhenkilöiden ymmärrys kyberturvallisuudesta ovat hyviä lähtökohtia jatkuvalle kehitykselle ja tietoturvan hallintajärjestelmän luomiselle.
Olemme kulkeneet usean asiakkaamme kanssa matkan tietoturvan hallintajärjestelmän luomiseksi ja sertifioimiseksi. Keskeinen tavoite on ollut luoda kyberturvallisuuden johtamiselle ja hallinnalle selkeä malli, joka valmistelee yrityksen jatkuvaan kyberturvatyöhön. Hyvänä lähtökohtana hallintajärjestelmän luomiseen on yhteinen, sertifioitava standardi, joka tunnetaan globaalisti läpi toimialojen: ISO/IEC 27001.
Halukkuus tietoturvan hallintajärjestelmän rakentamiseen ja erityisesti sen sertifioimiseen on kasvanut viime vuosina. Tietyt toimialat ja markkinat edellyttävät kyberturvallisuuden osalta hyvää kypsyystasoa, jota voidaan osoittaa esimerkiksi sertifioimalla hallintajärjestelmä liiketoiminnan kannalta keskeisissä kohteissa. Sertifiointi auttaa luottamuksen rakentamisessa asiakkuuksien ja kumppanien suuntaan, ja sen avulla voi viestiä kyberturvallisuuden tärkeydestä ja merkityksestä omassa toiminnassa. Sertifioitu hallintajärjestelmä ei välttämättä tee yrityksestä sen turvallisempaa: se kuitenkin kertoo siitä, että yrityksellä on käytössään menettelyt hallita, arvioida ja kehittää kyberturvallisuutta systemaattisesti.
Toisinaan yritys haluaa rakentaa hallintajärjestelmän, mutta ei tavoittele sen sertifiointia. Näitä yrityksiä kannustaisin ottamaan rohkeasti seuraavan askeleen sertifiointia kohti, jotta jo tehdystä kyberturvallisuuden kehityksestä saadaan sertifioinnin tuomat liiketoimintahyödyt. Usein sertifiointiin tähtääminen terävöittää myös kontrollien ja prosessien implementointia, sillä säännöllisissä auditoinneissa näitä asioita katselmoidaan systemaattisesti. Vaikka hallintajärjestelmän toteuttaminen standardiin perustuen voi kuulostaa jäykältä ja byrokraattiselta, on vaikutus usein päinvastainen: kun kyberturvallisuuden johtamiseen on selkeä malli, voidaan keskittyä siihen, mikä on olennaista eli liiketoiminnalle tärkeisiin kyberturvallisuusriskeihin ja niiden hallintaan.
Mistä lähteä liikkeelle ISO/IEC 27001 -pohjaisen hallintajärjestelmän rakentamisessa?
Olemme tunnistaneet muutamia menestystekijöitä ja näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon hallintajärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Sertifiointikohteen määrittely
Sertifioinnin laajuuden määrittelyssä on hyvä huomioida yrityksen koko, IT-infrastruktuurin tietoturvallisuuden kypsyys sekä maantieteelliset lokaatiot fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti kuitenkin sertifiointikohde kannattaa suunnitella liiketoiminnan näkökulmasta. Kohteen tulee olla riittävän merkittävä, jotta siitä saadaan näkyvyyttä ja hyötyä liiketoiminnalle, esim. uusien markkinoiden avauksissa tai asiakkaiden turvallisuusvaatimuksiin vastaamisessa. Toisaalta: kohteen on hyvä olla riittävän suppea, jotta sertifiointivalmius voidaan saavuttaa kohtuullisessa aikataulussa ja käytettävissä olevilla resursseilla. Aikataulun on hyvä olla realistinen, mutta kunnianhimoinen: keskimäärin sertifiointivalmiuteen on hyvä pyrkiä n. vuoden kuluessa, lähtötilanteen kypsyystasosta riippuen. Kohteen määrittelystä kannattaa käydä keskustelua sisäisesti ja tarvittaessa hakea inspiraatiota kokeneilta kumppaneilta tai omasta verkostosta.
Kyberturvallisuuden tavoitteiden määrittely
Ennen projektin aloittamista on hyvä keskustella sisäisesti, mitä tavoitteita yrityksellä on kyberturvallisuudelle. Haluammeko olla toimialamme edelläkävijöitä kyberturvallisuudessa vai haluammeko saavuttaa sertifioinnin tietyn liiketoimintatarpeen vuoksi? Tavoitetaso on välttämätöntä määritellä selkeästi, koska matkan aikana tähän keskusteluun palataan usein. Standardi myös edellyttää, että tietoturvallisuuden kyvykkyydet rakennetaan vastaamaan johdon ja liiketoiminnan asettamaa tavoitetasoa.
Sitoutuminen muutokseen ja jatkuvaan kehitykseen
Keskeinen menestystekijä ISO/IEC 27001 -projektissa on tehokas viestintä ja vastuuhenkilöiden ottaminen mukaan jo aikaisessa vaiheessa. Viestinnässä enemmän on enemmän. Standardi ja sen implementointiprojekti voivat aluksi tuntua monimutkaisilta, eikä niiden sisältö välttämättä avaudu ensimmäisellä keskustelulla uusille kuulijoille. Infotilaisuuksiin, vapaaseen keskusteluun ja vastuuhenkilöiden kouluttamiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Varmista, että keskeiset vastuuhenkilöt ymmärtävät mitä projektissa tavoitellaan, miksi tätä tehdään ja mitä hyötyä tästä on yritykselle. Tärkeä viesti on myös se, että hallintajärjestelmän rakentaminen ei ole kertaluonteinen harjoitus, vaan pysyvä muutos, joka tähtää kyberturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen.
Ota askel kohti parempaa tietoturvaa
Niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, strukturoitu tietoturvan hallinta itse asiassa lisää vapauksia suunnitella ja toteuttaa sen implementointia halutulla tavalla turvallisuuden parantamiseksi. Standardisoidun viitekehyksen avulla voit keskittyä olennaiseen, eli liiketoimintasi kannalta relevanttien riskien hallintaan, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä organisaatiollesi sopivan turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Hallintajärjestelmän implementoinnin jälkeen voit turvautua määritettyihin prosesseihin sekä vuosikellon mukaisiin säännöllisiin toimenpiteisiin, joiden avulla huomioit uudet vaatimukset sekä taklaat esiin nousevat uhat. On olennaista muistaa, että tietoturva ei ole vain tietoturvajohtajan tai tietoturvatiimin tehtävä, vaan kaikkien tulee huomioida omaan toimintaansa liittyvät tietoturvavastuut sekä toimenpiteet.
Meillä on ollut ilo tukea lukuisia asiakkaitamme kyberturvallisuuden hallintajärjestelmän rakentamisessa. Useimmat ovat halunneet jatkaa matkaa sertifiointiin asti, ja nämä projektit ovat olleet erityisen palkitsevia. Intensiiviselle projektivaiheelle saadaan selkeä päätös ja lopputulema, sertifiointitodistus. Tätä saavutusta on ilo juhlistaa kollegoiden kesken ja viestiä asiakkaille sekä sidosryhmille!
Lue laajempi kirjoitus aiheesta englanniksi
