Kriisitilanne johti Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalin perustamiseen ennätysajassa
Venäläisen kaasun tuonnin lopettaminen ja hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi Euroopassa pakottivat useat Euroopan valtiot etsimään vaihtoehtoisia kanavia turvatakseen energiansaantinsa. Suomen hallitus valtuutti Gasgrid Finlandin yhteistyössä Viron kaasuverkkoyhtiö Eleringin kanssa etsimään maailmalta kelluvan nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalin eli FSRU:n (Floating Storage and Regasification Unit) ratkaisuna Suomen ja samalla Baltian alueen kaasunsaannin turvaamiselle.
Venäläisen kaasun tuonnin lopettaminen ja hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi Euroopassa pakottivat useat Euroopan valtiot etsimään vaihtoehtoisia kanavia turvatakseen energiansaantinsa. Suomen hallitus valtuutti Gasgrid Finlandin yhteistyössä Viron kaasuverkkoyhtiö Eleringin kanssa etsimään maailmalta kelluvan nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalin eli FSRU:n (Floating Storage and Regasification Unit) ratkaisuna Suomen ja samalla Baltian alueen kaasunsaannin turvaamiselle.
(kuva: Excelerate Energy, Inc.)
Kelluvaan LNG-terminaaliin nestemäinen maakaasu tuodaan tankkereilla, ja terminaalissa on tarvittava laitteisto höyrystää nesteytetty maakaasu kaasuverkkoon. Tällaisia FSRU-aluksia on maailmalla vain viitisenkymmentä – useat kiinni pitkissä vuokrasopimuksissa sekä osa Suomen oloihin sopimattomia.
Investoinnilla oli rajallisten vaihtoehtojen lisäksi kunnianhimoinen aikataulu, jossa talviajan kaasunsaannin turvaamiseksi takarajaksi asetettiin vuoden 2022 loppu. Haastavista lähtökohdista huolimatta hankkeessa onnistuttiin löytämään potentiaalinen vaihtoehto.
Ennätysajassa viimeisteltyjen neuvottelujen päätteeksi Gasgrid Finland vuokrasi keväällä 2022 Suomen ensimmäisen LNG-terminaalilaivan kymmenen vuoden vuokrasopimuksella yhdysvaltalaiselta Excelerate Energyltä. Sopimuksen solmimisesta alkoi tiivis satama-alueen ja uuden putkiston rakentaminen sekä terminaalin operatiivisten toimintojen perustaminen.
Hankkeesta teki erityisen sen kriittisyys Suomelle ja tiukka aikataulu
Hankkeen aikataulu erityisesti suhteessa hankkeen kriittisyyteen oli vaativa. Tyypillisesti vastaavat hankkeet kestävät 2–3 vuotta, mutta tässä hankkeessa sopimuksen allekirjoittamisesta oli vain seitsemän kuukautta aikaa saada valmiiksi terminaalin tekniset ja operatiiviset elementit sekä täyttää asetetut viranomaisvaatimukset.
Hankkeelle asetetut päätavoitteet – turvallisuus, kaasumarkkinoiden toiminnan turvaaminen sekä hankkeen nopea toteutus – vaativat projektitiimin lisäksi paljon viranomaisilta, joiden lausuntoja ja päätöksiä tarvittiin nopeutetulla aikataululla.
Sidosryhmiä oli paljon aina kuntatason virkamiehistä energiavirastoon ja turvallisuusviranomaisiin. Viranomaislupien saanti edellytti perusteellista valmistautumista ja dokumentaatiota terminaalin soveltuvuuden ja turvallisuuden osoittamiseksi.
Hankkeen aikataulukriittisyyden ja merkittävyyden vuoksi kokonaisuuden ja pienempien osa-alueiden koordinointi oli avainroolissa.
PwC toimi hankkeen projektinjohtona varmistaen tiedonkulun projektitiimin välillä sekä monitoroiden hankkeen etenemistä liputtaen hanketta jarruttavat tai päätöksentekoa edellyttävät asiat. Hankkeenjohdon koordinoinnin lisäksi PwC:llä oli keskeinen rooli hankkeen teknisen puolen koordinoinnissa sekä operatiivisen organisoitumisen suunnittelussa. Lisäksi PwC tuotti hankkeen taloudellisen mallinnuksen sekä ratkaisi hankkeen keskeiset vero- ja tulliasiat tässä ainutlaatuisessa tapauksessa, jossa Suomesta ei löytynyt lainsäädännöllistä vertailukohtaa.
Hankkeen kolme oppia
Hankkeen loputtua voimme pohtia, mitä tästä hankkeesta voidaan oppia. Mitkä tekijät mahdollistivat kriittisen infrastruktuurin rakentamisen ja toiminnan kriisitilanteessa? Miten kompleksin ja uniikin hankkeen tulokset voitiin varmistaa poikkeuksellisen lyhyessä aikataulussa?
Kokemustemme myötä keskeiset kolme oppia voidaan tiivistää seuraavasti:
- Pidä fokus tuloksissa. Tunnista ja seuraa tekemisen sijaan tuotoksia. Suunnittele työkokonaisuuksittain “mitä pitää olla valmiina milloinkin” eikä “mitä kaikkea mahdollista pitää tehdä nyt ja ensi viikolla”. Kuvaa esimerkiksi ensimmäisen operatiivisen päivän valmiustila sen sijaan, että kirjoitettaisiin teknisesti täydellinen projektisuunnitelma.
- Varmista ketteryys tiiviin ydinryhmän ja selkeiden vastuiden avulla. Ydinryhmän osalta tulee varmistaa, että kyvykkyydet sekä avainrooleihin vaadittava aika, sitoutuminen ja jousto löytyvät. Luota siihen, että tulokset syntyvät roolituksen kautta, eivät tiukan seurannan ja ohjauksen myötä. Tärkeintä on tunnistaa seuraavien kahden viikon “top10” -asiat, jotka on pakko ratkaista. Vain kriittiset ongelmat ratkotaan yhdessä, päivittäiset pienemmät kysymykset alemmilla tasoilla.
- Sitoudu yhteistyöhön ja vaali avointa ja suoraa kommunikointia hankkeen sisällä ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Varmista, että hankkeen kannalta kriittiset tarpeet (mm. luvat) nostetaan esille ajoissa ja näille saadaan eri sidosryhmien kuten viranomaisten ja asiantuntijoiden kommentit aikatauluarvioineen. Yhteinen tahtotila aikataulun ja tavoitteiden osalta edistää kommunikaatiota ja yhteistyötä sekä nopeuttaa toimintaa niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Tarvittaessa hyödynnä poliittisen johdon tuki ja kansainväliset keskustelusuhteet.
Nämä olivat keskeisiä onnistumisia, joiden seurauksena LNG-terminaalilaiva ankkuroitui Inkoon syväsatamaan tavoitteiden mukaisesti joulukuussa 2022. Terminaali tarjoaa Suomelle ja Baltialle elintärkeää energiavalmiutta. Hankkeella osoitettiin, että mahdottomaltakin tuntuva aikataulu voidaan saavuttaa, kun kyse on yhteiskunnan kannalta merkittävästä investoinnista ja yhteistyö sidosryhmien välillä toimii.
