Kryptovaluutat finanssialan regulaatiossa

Euroopan komissio on määritellyt virtuaali- eli kryptovaluutat digitaalisiksi arvonkantajiksi, jotka eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia ja joita ei välttämättä ole kytketty fyysiseen rahaan, mutta jotka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät maksuvälineenä ja joita voi siirtää, varastoida tai myydä sähköisesti¹. Bitcoin ja Ethereum ovat esimerkkejä tunnetuimmista kryptovaluutoista, ja niiden yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 120 miljardia euroa. Kilpailevia virtuaalivaluuttoja on kuitenkin jo satoja.

Useat finanssialan valvontaviranomaiset ovat varoittaneet sijoittajia sijoittamasta kryptovaluuttoihin johtuen niiden spekulatiivisesta luonteesta. Tästä huolimatta globaali kryptovaluuttamarkkina on kasvanut merkittävästi. Fintechnews Singaporen 16.3.2018 julkaiseman artikkelin mukaan initial coin offeringeilla (”ICO”) kerättiin vuonna 2017 yhteensä yli 6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (yhteensä 884 järjestettyä ICOa) ja vuonna 2018 summan odotetaan olevan vieläkin korkeampi.

ICOjen kasvava suosio pääasiassa startup-yritysten rahoituksen hankinnassa on siten kiistaton, mutta mistä oikein on kyse?

Uuden sukupolven joukkorahoitusta

ICO on eräänlainen joukkorahoituksen muoto, jossa yritys, yleensä startup, kerää rahoitusta suurelta yleisöltä laskemalla liikkeeseen omaa kryptovaluuttaa eli tokeneita. Tokeneilla voi olla hyvin erilaisia ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia, minkä vuoksi onkin erityisen tärkeää perehtyä niiden ehtoihin ennen sijoituksen tekemistä. Esimerkiksi Bitcoinia voidaan käyttää vaihdannan välineenä, kun taas eräät tokenit tarjoavat mahdollisuuden osallistua niitä liikkeeseenlaskevan yrityksen päätöksentekoon, tai niillä voidaan ostaa kyseisen yrityksen tuottamia palveluja.

Kesäkuun 2018 puoleen väliin mennessä ICOja oli järjestetty yli 800 kappaletta ja varoja kerätty yli 5 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti. Vuonna 2017 suurimmat ICOt olivat Filecoin (USD 262 miljoonaa) sekä Tezos (USD 232 miljoonaa). Lukujen valossa näyttäisi siis siltä, että ilmiö on varoituksista huolimatta nousujohteessa.

Startup yritysten lisäksi myös rahoituslaitokset ovat kiinnostuneita kryptovaluuttasijoittamisesta. Thomson Reutersin tutkimuksen mukaan joka viides sen kyselyyn vastanneista rahoituslaitoksista on kiinnostunut aloittamaan kryptovaluuttavaihdannan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Lisäksi osa merkittävistä finanssialan yrityksistä on tullut mukaan markkinaan; esimerkiksi helmikuussa 2018 Goldman Sachs oli mukana ostamassa merkittävää osuutta kryptovaluuttapörssi Poloniexista.

Kryptovaluuttojen sääntely maailmalla

Valvontaviranomaiset suhtautuvat ICOihin ja kryptovaluuttoihin hyvinkin eri tavoin. Singaporen finanssivalvontaviranomainen Monetary Authority of Singapore (MAS) on julkaissut ohjeen ICOjen liikkeeseenlaskusta. Varsinaista lainsäädäntöä ei Singaporessa vielä ole, mutta MAS on ohjeissaan määrännyt, että tahot, jotka tarjoavat kryptovaluuttapalveluja, joutuvat noudattamaan rahanpesusääntelyä. Lisäksi MAS:n pääjohtaja Ravi Menon on todennut, ettei toistaiseksi ole tarvetta erikseen säännellä kryptovaluuttoja ja ICOja, mutta mikäli niihin liittyy lupaus osingonmaksusta tai muista taloudellisista eduista (economical benefits), saattavat tokenit edustaa arvopaperin liikkeeseenlaskua, joka asiallisesti kuuluu Singaporen arvopaperimarkkinalainsäädännön soveltamisalaan. Jokainen ICO tulisi tältä osin arvioida tapauskohtaisesti.

Hiukan toisenlaista kantaa edustavat mm. Kiina ja Etelä-Korea. Molemmat maat ovat kieltäneet ICOjen järjestämisen sekä kryptovaluuttamarkkinapaikkojen eli kryptopörssien toiminnan. Kiinan mukaan syynä kategoriselle kieltämiselle ovat olleet vilpillinen varojen kerääminen sekä kryptovaluuttoihin liittyvä yletön spekulatiivisuus.

Länsimaissa ilmapiiri taas on jokseenkin odottavainen. Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinaviranomainen Securities and Exchange Commission (SEC) on antanut heinäkuussa 2017 tiedonannon, jossa se on todennut arvopaperimarkkinalainsäädännön soveltuvan joihinkin virtuaalivaluuttoihin. Mitään tarkempaa ohjeistusta tästä rajanvedosta ei ole kuitenkaan annettu. Tällä hetkellä toimijoiden käytössä on ns. Howeyn testi, jonka perusteella arvioidaan, onko token arvopaperi vaiko ei. Näiden lisäksi New Yorkin osavaltio on luonut ns. BitLicence-toimiluvan, mutta sen ehdot ovat käytännössä osoittautuneet liian tiukoiksi houkuttaakseen kryptovaluuttatoimijoita alueelle.

Yhdistyneiden kuningaskuntien finanssivalvontaviranomainen Financial Conduct Authority (FCA) on keväällä 2018 julkaisemassaan kannanotossa todennut, että virtuaalivaluutat eivät ole tällä hetkellä sääntelyn piirissä sikäli kun ne eivät ole osa mitään säänneltyä tuotetta tai palvelua. FCA toteaa kuitenkin, että virtuaalivaluuttajohdannaiset voivat olla MiFID II -sääntelyn tunnistamia rahoitusvälineitä siitäkin huolimatta, ettei FCA katso virtuaalivaluuttojen itsensä olevan sääntelyn tunnistamassa mielessä valuuttoja tai hyödykkeitä.

Sveitsin finanssivalvontaviranomainen Swiss Financial Market Supervisory Authority (FINMA) julkaisi helmikuussa 2018 ohjeen, jossa se on luokitellut liikkeeseenlaskettavat tokenit kolmeen eri ryhmään: payment tokens, utility tokens ja asset tokens, joista jälkimmäisiä kohdellaan arvopapereina. Payment tokenit ovat sikäli, kun niiden tarkoitus on ainoastaan toimia maksuvälineenä, arvopaperimarkkinalain soveltamisalan ulkopuolella. Utility tokenien luokittelu arvopaperiksi taas riippuu niiden käyttötarkoituksesta.

Paitsi suotuisa regulaatio ja verotus, myös Sveitsin valtion tahtotila rakentaa Sveitsiin eurooppalainen kryptomarkkinakeskittymä ovat vetäneet puoleensa merkittävän määrän alalla toimivia yrityksiä.

Suomessa suhtautuminen on muiden länsimaiden tapaan odottava. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ei ole toistaiseksi antanut ohjeita ICOihin liittyen. Myös Finanssivalvonta on hyvin varovainen suhtautumisessaan alan toimijoihin eikä mitään varsinaista kannanottoa valvojalta ole vielä saatu. Suomen verottaja sen sijaan on julkaissut oman ohjeensa kryptovaluuttojen tuloverotuksesta jo kesällä 2013.

Ensiaskeleita eurooppalaisen sääntelyn suuntaan on kuitenkin jo havaittavissa, sillä Euroopan komissio on antanut kesällä 2016 ehdotuksen viidennestä rahanpesudirektiivistä, jonka EU:n neuvosto hyväksyi toukokuussa 2018. Uusi direktiivi tuo kryptovaluuttapörssit sekä digitaalisten lompakkopalveluiden tarjoajat rahanpesudirektiivin soveltamisalan piiriin ja siten myös niiltä edellytettäisiin asiakkaiden tunnistamista. Tämä huomioiden alalla toimivien tai sille haluavien on syytä perehtyä kyseiseen sääntelyyn.

PwC on avustanut lukuisia toimijoita eri toimialoilta rahanpesu- ja muun finanssialan sääntelyn asettamien vaatimusten täyttämiseksi ja olemme siten vahvasti mukana seuraamassa niin globaalin kuin kansallisenkin kryptovaluuttamarkkinan kehitystä.

¹ Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivin 2009/101/EY muuttamisesta, COM (2016) 450 final