Kuinka monta on tarpeeksi? – Täydellistä verrokkijoukkoa metsästämässä

8.11.2018  |  Blogi, Yritysjärjestelyt

Toimialaverrokkijoukon luominen on periaatteessa yksinkertaista: valitset vain tietyltä toimialalta sopivan määrän verrannollisia verrokkiyrityksiä, jotka parhaiten kuvastavat arvostamasi yrityksen ominaispiirteitä. Voilà!

Todellisuudessa kaikki ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Esittämässäni lyhyessä väitteessä voi tarttua moneen kohtaan, esim. ”tietyltä toimialalta”, ”sopivan määrän”, ”verrannollisia verrokkiyrityksiä” sekä ”ominaispiirteitä”. Näistä herää kysymyksiä kuten

  • miten rajata toimiala?
  • miten mitata verrokkiyrityksen verrannollisuutta/sopivuutta/samanlaisuutta?
  • mikä on ominaispiirteiden määritelmä?

Tämän kirjoituksen aiheena on kuitenkin pohtia ”sopivaa määrää” tarkastelemalla verrokkiryhmän kokoa ja pohtia, kuinka suuria (tai pieniä) verrokkiryhmiä tulisi käyttää.

Internetin syövereistä löytyy monia mielipiteitä asiasta. Kaikkea kymmenestä 30:een ja siltä väliltä ehdotetaan. Pieniä verrokkiryhmiä kritisoidaan riittämättömästä datan määrästä, jotta lopputuloksista tulisi luotettavia. Yksittäisten ääriarvojen vaikutusta lopputulokseen pidetään riskinä.

Jos tarkastelemme asiaa tilastotieteellisestä näkökulmasta, voimme turvautua esim. Central limit theorem -teoriaan. Teorian mukaan otoksen suurentaminen johtaa siihen, että otoksen todennäköisyysjakauma lähestyy normaalijakaumaa, jossa otoksen keskiarvo vastaa populaation keskiarvoa (sekä varianssi populaation varianssia) populaation alkuperäisestä todennäköisyysjakaumasta riippumatta. Useimmat lähteet viittaavat 30 kpl:een otokseen. Jos populaation todennäköisyysjakauma on normaali tai lähellä sitä, vähemmänkin voi riittää. Mediaanin käyttäminen keskiarvon sijaan toki heilauttaa tätä väitettä.

Yhdyn kritiikkiin pieniä verrokkiryhmiä kohtaan. Lopputuloksen luotettavuuden kannalta laskelman tulee perustua tarpeeksi suureen otokseen.

Molemmissa ääripäissä on kuitenkin hankaluutensa. Jos laajennamme verrokkijoukkoa keinotekoisesti vain saadaksemme tarpeeksi suuren ryhmän, tämä saattaa luoda ongelmia itse vertailtavuudessa. Väistämättä joudumme joustamaan muissa asioissa, kuten laajentamaan maantieteellistä rajausta tai sisällyttämään verrokkeja, joiden koko, kannattavuus tai kasvuvauhti eivät vastaa arvostettavan yrityksen ominaisuuksia.

Arvonmääritysnäkökulmasta katsottuna 5–10 hyvää yritystä saattaa riittää toimivaksi verrokkijoukoksi

Kirjassa Valuation – The Market approach todetaan jopa 5–10 hyvän verrokin riittävän arvonmääritystarpeisiin. Ainakin siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Jos verrokkijoukko kasvaa 15 yritykseen, kannattaa alkaa miettiä, onko tarpeellista kaventaa rajausta.

PwC Suomen Valuation Cornerin verrokkijoukkojen koko vaihtelee melko paljon riippuen toimialasta. Pienimmillään verrokkijoukko koostuu seitsemästä yrityksestä, kun taas suurempien toimialojen verrokkijoukot voivat koostua jopa 23 yhtiöstä. Me käytämme mediaanilukuja verrokkijoukkojen betoja ja pääomarakenteita laskiessamme.

Mitä syvemmälle verrokkien metsästyksessä menee, sitä enemmän alkaa kyseenalaistaa yritysten vertailtavuutta. Loppujen lopuksi päädymme suorastaan radikaaliin kärjistykseen: Onko täydellistä verrokkia oikeastaan edes olemassa? Jos vastaus on ei, mitä järkeä sellaista on edes yrittää metsästää?

Vastauksena tähän pitänee todeta, ettei täydellisyyttä useinkaan kannata tavoitella.

 

Tilaa Valuation corner monthly alert

Sofia Stadigh

Arvonmääritys

+358 (0)20 787 8461

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)