PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Hiilirajamekanismissa ei ole kyse tullista tai veroista, vaan maksullisista CBAM-todistuksista ja niiden hankkimisesta. CBAM-todistuksien hinnan on tarkoitus heijastaa EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja, jotka on korjattu EU:n tuottajien saamilla ilmaisilla päästöoikeuksilla ja tuottajamaan tuotantoprosessin aikana syntyneillä hiilikustannuksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että em. tuontituotteilta tullaan jatkossa perimään EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa vastaava maksu, joka heijastelee tuotteen päästöjä. 
Kenen pöydälle hiilirajamekanismi ja siitä syntyvät kustannukset ja raportointivelvoitteet kuuluvat yrityksessäsi? Useiden yritysten kanssa käymieni keskusteluiden perusteella ei kenenkään, vaikka todellisuudessa sen pitäisi olla ainakin hankinta-, ESG-, raportointi-, logistiikka- ja talousfunktion agendalla.
Miksi maahantuojien tulisi ottaa hiilirajamekanismi vakavasti? Ohessa on yksinkertaistettu esimerkkilaskelma CBAM-tavaroiksi luokiteltavien terästuotteiden maahantuonnin kustannusten noususta Suomessa. Suomeen tuotiin vuoden 2022 aikana n. 1,9 miljardin euron edestä terästuotteita, tästä EU:n ulkopuolinen osuus oli n. 900 miljoonaa euroa. Jos maahantuodun teräksen tullausarvona käytettäisiin 1000 euroa per tonni ja maahantuodun teräksen hiilidioksidipäästöinä käytettäisiin perinteisen tuotannon mukaisesti 1,8t CO2 per terästonni sekä päästökaupan hintana 40 euroa per hiilidioksiditonni, niin CBAM-todistusten kustannukset olisivat vuositasolla yhteensä 65 miljoonaa euroa terästuotteiden maahantuojille Suomessa. Tämä on luonnollisesti karkea ja yläkanttiin tehty arvio, joka ei ota huomioon tuottajille allokoituja päästöoikeuksia tai teräksen tuotantomenetelmiä, mutta vain suuntaa antavanakin se antaa osviittaa hiilirajamekanismin kustannusvaikutuksista CBAM-tavaroiden maahantuojille. Laskelmia voidaan tarkentaa siinä vaiheessa, kun komissio julkaisee tuotteiden CBAM-todistusten ”default”-arvot.
Miten maahantuojien tulisi reagoida? Teräksen ja muiden hiilirajamekanismin piiriin kuuluvien tuotteiden maahantuojat voivat aktiivisilla toimillaan vaikuttaa tulevaan kustannusten nousuun. Ensimmäisenä toimena yritysten tulisi viimeistään nyt varmistaa, että kaikki siirtymäajan raportteihin tarvittavat tiedot ovat saatavilla tavaran valmistajalta tai myyjältä. Mikäli tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt ovat tiedossa, CBAM-todistusten kustannuksia voidaan lähteä mallintamaan, joka puolestaan mahdollistaa hankinnan ja toimitusketjun suunnittelun ja optimoinnin tulevaisuuden osalta. Mekanismilla on myös suoria vaikutuksia esim. sopimus- ja maksuehtojen päivittämiseen. Lisäksi yritysten tulisi varmistaa tekninen valmius raportoida vaaditut tiedot Tullille määrämuotoisesti sähköisessä muodossa. 
PwC:n veroteknologiatiimi on kehittämässä yhdessä tulliasiantuntijoidemme kanssa Trade Data Hub -työkalua helpottamaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti CBAM-prosessissa esim. tarvittavien sertifikaattien määrän arvioinnissa, ostamisessa, päästöjen raportoinnissa ja sertifikaattien luovuttamisessa. Lisäksi autamme asiakkaitamme sopimusvelvoitteiden laatimisessa, toimitusketjun muutosten suunnittelussa sekä tarvittavan muutostyön johtamisessa. Tämä kokonaisuus mahdollistaa hiilirajamekanismin ja sen aiheuttamien tulevien kustannusten tehokkaan haltuun oton.
Kirjoittaja Aku Korhonen on aloittanut PwC vero-osaston partnerina vastikään. Akun erityisosaamisalueisiin kuuluu veroteknologia ja välillinen verotus. Vapaa-ajalla hän nauttii urheilusta ja penkkiurheilusta sekä ruuanlaitosta.

Kuuluuko hiilirajamekanismi pöydällesi?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Aku Korhonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero