Kuuluuko hiilirajamekanismi pöydällesi?

Hiilirajamekanismia (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) koskeva asetus on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa 18. huhtikuuta 2023. Nyt voidaan varmuudella todeta tiettyjen tavaroiden (mm. rauta ja teräs, sementti, lannoitteet, alumiini, sähkö ja vety) maahantuojille syntyvän uusi raportointivelvoite 1.10.2023 alkaen. Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun asti ei vielä tarvitse hankkia maksullisia CBAM-todistuksia, mutta maahantuojille tulee neljännesvuosittainen raportointivelvoite.

Hiilirajamekanismissa ei ole kyse tullista tai veroista, vaan maksullisista CBAM-todistuksista ja niiden hankkimisesta. CBAM-todistuksien hinnan on tarkoitus heijastaa EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja, jotka on korjattu EU:n tuottajien saamilla ilmaisilla päästöoikeuksilla ja tuottajamaan tuotantoprosessin aikana syntyneillä hiilikustannuksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että em. tuontituotteilta tullaan jatkossa perimään EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa vastaava maksu, joka heijastelee tuotteen päästöjä.

Kenen pöydälle hiilirajamekanismi ja siitä syntyvät kustannukset ja raportointivelvoitteet kuuluvat yrityksessäsi? Useiden yritysten kanssa käymieni keskusteluiden perusteella ei kenenkään, vaikka todellisuudessa sen pitäisi olla ainakin hankinta-, ESG-, raportointi-, logistiikka- ja talousfunktion agendalla.

Miksi maahantuojien tulisi ottaa hiilirajamekanismi vakavasti? Ohessa on yksinkertaistettu esimerkkilaskelma CBAM-tavaroiksi luokiteltavien terästuotteiden maahantuonnin kustannusten noususta Suomessa. Suomeen tuotiin vuoden 2022 aikana n. 1,9 miljardin euron edestä terästuotteita, tästä EU:n ulkopuolinen osuus oli n. 900 miljoonaa euroa. Jos maahantuodun teräksen tullausarvona käytettäisiin 1000 euroa per tonni ja maahantuodun teräksen hiilidioksidipäästöinä käytettäisiin perinteisen tuotannon mukaisesti 1,8t CO2 per terästonni sekä päästökaupan hintana 40 euroa per hiilidioksiditonni, niin CBAM-todistusten kustannukset olisivat vuositasolla yhteensä 65 miljoonaa euroa terästuotteiden maahantuojille Suomessa. Tämä on luonnollisesti karkea ja yläkanttiin tehty arvio, joka ei ota huomioon tuottajille allokoituja päästöoikeuksia tai teräksen tuotantomenetelmiä, mutta vain suuntaa antavanakin se antaa osviittaa hiilirajamekanismin kustannusvaikutuksista CBAM-tavaroiden maahantuojille. Laskelmia voidaan tarkentaa siinä vaiheessa, kun komissio julkaisee tuotteiden CBAM-todistusten ”default”-arvot.

Miten maahantuojien tulisi reagoida? Teräksen ja muiden hiilirajamekanismin piiriin kuuluvien tuotteiden maahantuojat voivat aktiivisilla toimillaan vaikuttaa tulevaan kustannusten nousuun. Ensimmäisenä toimena yritysten tulisi viimeistään nyt varmistaa, että kaikki siirtymäajan raportteihin tarvittavat tiedot ovat saatavilla tavaran valmistajalta tai myyjältä. Mikäli tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt ovat tiedossa, CBAM-todistusten kustannuksia voidaan lähteä mallintamaan, joka puolestaan mahdollistaa hankinnan ja toimitusketjun suunnittelun ja optimoinnin tulevaisuuden osalta. Mekanismilla on myös suoria vaikutuksia esim. sopimus- ja maksuehtojen päivittämiseen. Lisäksi yritysten tulisi varmistaa tekninen valmius raportoida vaaditut tiedot Tullille määrämuotoisesti sähköisessä muodossa.

PwC:n veroteknologiatiimi on kehittämässä yhdessä tulliasiantuntijoidemme kanssa Trade Data Hub -työkalua helpottamaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti CBAM-prosessissa esim. tarvittavien sertifikaattien määrän arvioinnissa, ostamisessa, päästöjen raportoinnissa ja sertifikaattien luovuttamisessa. Lisäksi autamme asiakkaitamme sopimusvelvoitteiden laatimisessa, toimitusketjun muutosten suunnittelussa sekä tarvittavan muutostyön johtamisessa. Tämä kokonaisuus mahdollistaa hiilirajamekanismin ja sen aiheuttamien tulevien kustannusten tehokkaan haltuun oton.

Kirjoittaja Aku Korhonen on aloittanut PwC vero-osaston partnerina vastikään. Akun erityisosaamisalueisiin kuuluu veroteknologia ja välillinen verotus. Vapaa-ajalla hän nauttii urheilusta ja penkkiurheilusta sekä ruuanlaitosta.